Artikkeli on ensimmäinen osa artikkelisarjassa, jossa kerrotaan SAILA-hankkeen tuloksista. Tässä osassa tutustutaan hankkeen vaiheisiin ja lopputuloksena kehitettyyn sairaanhoitajan laillistamiskoulutuksen toimintamalliin. Toisessa osassa näkökulmana ovat opiskelijoiden kokemukset.
Sairaanhoitajan laillistamiskoulutusta on kehitetty ja toteutettu Suomessa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamien hankkeiden avulla vuodesta 2022 alkaen. Pysyvää rahoitusmallia ei toistaiseksi ole, mutta Sosiaali- ja terveysministeriö on luvannut projektimuotoista rahoitusta vuoden 2026 aikana.
Viimeisin valtakunnallinen 20 ammattikorkeakoulun yhteishankkeena toteutunut sairaanhoitajien laillistamisväylähankekokonaisuus alkoi tammikuussa 2024 ja päättyi vuoden 2025 lopussa. Käyttöön vakiintui nimitys SAILA-hanke, joka koostui Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamasta Sairaanhoitajien pätevöitymistoimintallien kehittäminen (SAILA 1) ja Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen (JOTPA) rahoittamasta Sairaanhoitajaksi pätevöityvien osaamispalvelut (SAILA 2) -hankkeista. STM:n rahoitusosuus oli kokonaisuudessaan 500 000 euroa ja JOTPA:n osuus 2,2 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisrahoitus jakautui ammattikorkeakouluille alueiden väestöpohjien mukaisesti, mikä määritti myös SAILA-koulutukseen valittujen henkilöiden lukumäärän korkeakouluissa.
SAILA-hankkeiden koordinointivastuu oli Metropolia ammattikorkeakoululla ja mukana hankkeessa olivat osatoteuttajina kaikki Suomessa sairaanhoitajakoulutusta tarjoavat ammattikorkeakoulut. Karelia-ammattikorkeakoulu toimi SAILA-hankkeessa yhtenä osatoteuttajana.
SAILA 1 -hankkeen tavoitteena oli kehittää valtakunnallisesti yhdenmukainen sairaanhoitajien pätevöitymisen toimintakokonaisuus EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien ammatinharjoittamisoikeuksiin liittyvään osaamisen arviointiin, täydentämiseen ja varmistamiseen.
SAILA 2 -hankkeen tavoitteena oli pilotoida sairaanhoitajaksi pätevöityvien osaamisen arviointimalleja ja osaamisen varmistamisen menetelmiä pätevöityjien yksilölliset tarpeet ja työelämän vaatimukset huomioiden.
Pohjois-Karjalassa väestöpohjan mukaan jaetun rahoituksen osuus mahdollisti 10 henkilön valinnan SAILA-opintoihin. Kaikkiaan kokonaisrahoitus mahdollisti yhteensä 262 henkilön osallistumisen hankkeen toteuttamaan koulutukseen, joista Itä- ja Keski-Suomen (Karelia, JAMK, XAMK, Savonia) osuus oli 47 paikkaa.
Valtakunnallinen yhteiskehittäminen ja työelämäyhteistyö hankkeen onnistumisen avaintekijänä
Valtakunnallisesti SAILA-hanke organisoitui SAILA 1 osalta neljään työpakettiin ja SAILA 2 osalta kahdeksaan työryhmään. Työryhmien vastuut jakautuivat jyvitettyjen hankeresurssien ja aikaisemmin laillistamiskoulutuksen kehittämiseen kertyneen kokemuksen perusteella. Karelia osallistui aktiivisesti kaikkiin työpaketteihin ja työryhmiin (pois lukien ruotsin kieleen liittyvä).
Hanke teki valtakunnallisesti tiivistä työnantajayhteistyötä säännöllisillä toiminnan esittelyillä, yhteistyökokouksilla, työnpaikkaohjaajien ohjauksella ja jalkautumalla työelämäharjoittelupaikoille. Alueellista yhteistyötä vahvistettiin muodostamalla alueelliset työryhmät, jotka järjestivät yhteistyötapaamisia työnantajien kanssa. Karelia toimi työelämäyhteistyössä omalla alueellaan ja koordinoi hankkeen alueellista yhteistyö Itä- ja Keski-Suomen alueella (Turunen ym. 2025).
Karelian sisäiseen ydinhanketiimiin kuului kaksi hoitotyön opettajaa, suomen kielen opettaja ja projektipäällikkö. Lisäksi neljä muuta hoitotyön opettajaa osallistui oman asiantuntijuutensa mukaisesti koulutuksen kehittämiseen ja toteuttamiseen hankkeen eri vaiheissa.
SAILA-mallin suunnittelu ja opintoihin hakeminen
Hankekokonaisuus eteni puolivuotissuunnitelmien mukaisesti tammikuusta 2024 alkaen. Aiemmissa laillistamiskoulutushankkeissa kehitetyt erilaiset toimintamallit ja materiaalit koottiin ja edelleen kehitettiin tavoitteiden mukaisesti yhdeksi yhtenäiseksi toimintamalliksi, jonka käytännön pilotointi aloitettiin laillistumiskoulutukseen valittujen kohdalla syksystä 2024 alkaen. Kaikki hankkeen osatoteuttajat sitoutuivat ja olivat aktiivisesti mukana kehittämistyössä.
Valtakunnallisesti haku SAILA-väylälle toteutettiin pääosin keväällä 2024. Suurin osa osallistujista aloitti opinnot kesällä/alkusyksystä 2024. Valtakunnallisesti yksittäisiä sisäänottoja oli myöhemminkin, mutta Kareliassa mukaan valittu ryhmä pysyi alusta loppuun saakka samana. Yleisin koulutukseen hakeutumisen motiivi oli urakehitysmahdollisuudet (JOTPA 2025).
Kareliassa haku koulutukseen alkoi maaliskuussa 2024. Pohjois-Karjalassa yhteistyötä opiskelijahankinnassa tehtiin hyvinvointialueen kanssa säännöllisien tapaamisien muodossa, mikä tuki keskeisesti SAILA-koulutukseen hakeutumista ja myöhemmin kliinistä harjoitteluyhteistyötä. Karelian SAILA-opintoihin haki kaikkiaan 30 henkilöä.
Valintakoe järjestettiin kampuksella hankkeessa sovittujen käytäntöjen mukaisesti. Valintakokeeseen osallistui 23 henkilöä Filippiineiltä, Myanmarista, Kosovosta, Etiopiasta, Ukrainasta, Albaniasta ja Iranista. Valintakriteereinä koulutukseen oli aikaisempi EU/ETA-maiden ulkopuolella suoritettu sairaanhoitajan tutkinto ja vähintään A2.1-tasoinen suomen kielen osaaminen. Valituksi tulevilla tuli lähtökohtaisesti olla kaikki Valviran laillistamiseen edellyttämät todistukset ja dokumentit saatavilla. Valintakoe keskittyi testaamaan hakijoiden kielen tasoa hankkeessa sovittujen yhteisien käytäntöjen mukaisesti omaan korkeakouluun soveltaen. Valintakoetilaisuuteen osallistuivat hoitotyön ja suomen kielen opettajat. Karelian SAILA-koulutukseen valittiin 10 valintakriteerit täyttänyttä hakijaa.
SAILA-opintojen toteutus ja eteneminen
Opiskelijahallinnollisesti Kareliaan valitut opiskelijat olivat avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Opinnot olivat opiskelijoille maksuttomia. Ensimmäisen kerran sailalaiset kokoontuivat yhteiseen orientaatiopäivään kesäkuun 2024 alussa. Sairaanhoitajan laillistamiseen Suomessa edellyttämän lisäkoulutuksen määrittämiseksi jokaisen koulutukseen valitun henkilön kanssa käytiin osaamisen arvioinnin kartoitus opettajatutorin kanssa. Orientaatiopäivässä sailalaiset ohjattiin myös aloittamaan laillistamisprosessit Valviran ohjeiden mukaisesti.
Laillistamisprosessi on kaksivaiheinen, jonka ensimmäisessä vaiheessa laillistamista hakevien tutkinto- ja muiden todistusten oikeellisuus tarkistetaan ja lisäopintojen tarve määritetään. Toisessa vaiheessa laillistamista hakeva todentaa suorittamansa lisäopinnot Valviralle ja osoittaa hallitsevansa riittävän suomen kielen taidon (taso B1). Aikaisemmin osaamisen kartoitus on toteutunut Valviran toimesta, mutta hankkeen aikana vastuu aikaisemman osaamisen kartoittamisesta siirtyi ammattikorkeakoulujen vastuulle.
Kesän aikana sailalaiset opiskelivat itsenäisesti kaksi kumppanikorkeakoulun tarjoamaa hoitotyön suomen kielen opintojaksoa ja yhteiset opinnot alkoivat Kareliassa elokuussa 2024. Opiskelupäiviä toteutettiin kampuksella noin kahtena päivänä kuukaudessa lukuvuoden 2024-25 aikana. Opintojen alussa keskityttiin Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään tutustumiseen moodlekurssin ja -tehtävien avulla. Opintojen edetessä lähiopetus painottui kliinisien taitojen vahvistamiseen osaamisen kehittämistä edellyttävissä osa-aluissa. Keskeisiä osa-alueita olivat lääkehoito, aseptiikka sekä hoitotyö eri toimintaympäristöissä ja hoitotyön eri osaamisalueilla. Suomen kielen oppiminen oli integroitu lähiopetukseen ja suomen kielen opettaja oli myös läsnä kliinisessä opetuksessa. Kliinisen hoitotyön opetuksen lisäksi suomen kielen erilliset opetukset toteutuivat joka toinen viikko etänä.
SAILA-hankkeessa tuotettiin yhteistä oppimateriaalia, mutta kukin korkeakoulu muodosti oman verkko-oppimisympäristön opiskelijoilleen. Teoriaopinnot suoritettiin pääasiassa syksyn 2024 ja alkuvuoden 2025 aikana.
Kliininen harjoittelu ja uraohjaus
Sailalaisten aikaisempi osaaminen ja Valviran vahvistama osaamisen täydentämisen tarve määrittivät yksilöllisen kliinisen harjoittelun määrän ja ympäristöt. Kliiniset harjoittelut alkoivat joustavan aikataulun mukaisesti marraskuusta 2024 alkaen. Karelian opiskelijoista kaikilla oli voimassa oleva työsopimus, suurimmalla osalla hyvinvointialueen kanssa. Hyvinvointialue tuki sailaisten osaamisen kehittämistä mahdollistamalla kliinisen harjoittelun toteuttamisen henkilön omassa työpaikassa tai organisaation sisällä toisessa, osaamisen kehittymistä tukevassa toimintaympäristössä. Harjoittelupäiviä järjesteltiin myös palkattomina työpäivinä.
Pohjois-Karjalan alueella työelämä suhtautui sitoutuneesti ja joustavasti harjoitteluiden järjestämiseen, mikä oli alueen vahvuus koulutuksen toteuttamisessa. Valtakunnallisesti tarkasteltuna työnantajista hieman yli puolet mahdollisti työajan käyttämisen opintojen suorittamiseen (JOTPA 2025).
Harjoitteluprosessit etenivät SAILA-hankkeen yhteisen prosessin mukaisesti. Kareliassa harjoitteluiden onnistumista tuki keskeisesti harjoittelua koordinoineen ja ohjanneen tutoropettajan aktiivinen yhteydenpito ja käynnit harjoitteluyksiköissä sekä harjoitteluyksiköissä saatu laadukas ohjaus.
Työelämäharjoittelujaksoja ennen ja niiden aikana laillistujat saivat ohjausta harjoitteluun ja työelämätaitoihin harjoittelun yksilölliset sisällöt ja tavoitteet huomioiden. Koko SAILA-väylän ajan kestävällä ohjauksella edistettiin laillistumisprosessissa etenemistä.
Laillistujille tarjottiin opinto- ja uraohjausta jo SAILA-opintoihin hakiessa sekä sen aikana. SAILA-opetussuunnitelmaan sisältyi opinto- ja uraohjauksen opintojakso, jossa jokaiselle laadittiin henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) ja kieli-HOPS kielitaidon kehittämiseksi ja ohjattiin opiskelu- ja työelämätaitojen kehittämisessä. Sailalaiset kokivat opintojen aikana saadun tuen ja uraohjauksen hyödylliseksi (JOTPA 2025).
Sairaanhoitajan laillistamiseen vaadittava osaaminen varmistetaan yhdenmukaisella kuulustelumallilla
SAILA-hankkeen edetessä yhdeksi yhtenäisen sairaanhoitajan laillistamismallin kriittiseksi osa-alueeksi tunnistettiin yhtenäisen kuulustelumallin kehittäminen vaadittavan osaamisen varmistamiseksi. Kuulustelujen kehittämisen tukemiseksi hankkeessa toteutettiin kansainvälinen kartoitus sekä tutustuttiin Suomessa käytössä oleviin lääke- ja hammaslääketieteen vastaaviin malleihin. Lisäksi arvioitiin myös Suomessa aikaisemmin kehitetyn yleissairaanhoitajan valtakunnallisen kokeen soveltuvuutta laillistamista hakevien osaamisen varmistamiseksi.
Hankkeessa päädyttiin kehittämään aikaisemman tiedon ja hankkeessa kehitettyjen aineistojen pohjalta kokonaan uusi teoreettista ja kliinistä osaamista testaava kuulustelumalli sairaanhoitajien osaamisen varmistamiseksi. Kuulustelut liitettiin SAILA-opetussuunnitelman mukaisesti kolmeen osa-alueeseen: Sote-lainsäädäntö, Lääkehoito ja Kliininen osaaminen. Karelia oli mukana kaikkien kuulusteluiden kehittämisessä ja lääkehoidon ja kliinisen osaamisen kuulustelut pilotoitiin keväällä 2025.
Hankkeen tuloksena yhtenäinen valtakunnallinen toimintamalli
Hankkeessa saavutettiin asetetut tavoitteet. Tuloksena syntyi valtakunnallinen yhdenmukainen sairaanhoitajan laillistumismalli, jota myös testattiin kaikissa 20 mukana olleessa ammattikorkeakoulussa pienillä variaatioilla. Jatkossa yhdenmukainen toimintamalli sujuvoittaa ja selkeyttää laillistumisprosessia sekä tukee osallistujia laillistumisprosessin suorittamisessa. Lupa- ja valvontaviraston (ent. Valvira) kannalta osaamisen arviointi ja tiedonkulku on selkeämpää ja tasalaatuisempaa, kun toimintatavat ovat yhtenäiset. Myös työnantajayhteistyön toimintatapoja on yhtenäistetty ja moni työnantaja on motivoinut tukemaan työntekijöidensä laillistumisprosessia.
Valtakunnallisesti kaikkiaan 272 osallistujaa aloitti SAILA-koulutuksen 20 ammattikorkeakouluissa. Aloittaneista 69 % suoritti koulutuksen hankkeen aikana loppuun (rahoittajan asettama tavoite oli 50 %). Kareliassa yhdeksän henkilöä suoritti SAILA-koulutuksen hankkeen aikana, heistä kahdeksan sai myös Valviran myöntämän sairaanhoitajan laillistuksen ennen hankkeen päättymistä. SAILA-koulutukseen osallistuneet olivat tyytyväisiä koulutuksen sisältöön sekä valtakunnallisesti että Karelian osalta. Koulutuksen toteuttaminen oli myös sitä toteuttaneille opettajille motivoiva ja positiivinen kokemus. (Turunen, Savolainen, Hirvonen & Peuhkurinen 2026.).
SAILA-koulutuksen onnistumiseen vaikutti työnantajien sitoutuminen ja motivoituminen prosessien kehittämiseen sekä sairaanhoitajataustaisten työntekijöiden tukemiseen laillistumisprosessissa. Samalla myös kielitietoisuus työelämässä kasvoi. Kaikki hankkeen osatoteuttajat olivat sitoutuneita ja osallistuivat aktiivisesti toimintamallin kehittämiseen ja edistivät yhteisten tavoitteiden saavuttamista. Hankkeen avulla ammattikorkeakoulujen välinen sairaanhoitajien laillistumiseen liittyvä yhteistyöverkosto tiivistyi. SAILA-koulutuksen toteutuksille tarvitaan jatkossa edelleen ammattikorkeakoulujen yhteistyöverkosto ja sen koordinoija sekä riittävä rahoitus.
Kirjoittajat:
Elina Turunen, yliopettaja, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mari Savolainen, lehtori, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tanja Hirvonen, opettaja, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Peuhkurinen, lehtori, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Haarala, P., Karjalainen, A., Ylikahri, K. 2026. SAILA – Sairaanhoitajan laillistuminen Suomessa. Toimintamalli EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-468-5
JOTPA 2025. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus – Opiskelijapalaute, SAILA-hanke 2024-2025.
Turunen, E., Natunen, M., Luotojoki, T., Tyrväinen, H., Hirvonen, T., Savolainen, M., Uusoksa, A-M. 2025. Alueellinen yhteistyö tukee kansainvälisten sairaanhoitajien laillistumisväylän kehittämisessä. Karelia Pulssi. https://www.karelia.fi/2025/10/alueellinen-yhteistyo-tukee-kansainvalisten-sairaanhoitajien-laillistumisvaylan-kehittamisessa/
