Artikkeli on toinen osa artikkelisarjassa, jossa kerrotaan SAILA-hankkeen tuloksista. Tässä toisessa osassa näkökulmana ovat opiskelijoiden kokemukset. Ensimmäisessä osassa tutustutaan hankkeen vaiheisiin ja lopputuloksena kehitettyyn sairaanhoitajan laillistamiskoulutuksen toimintamalliin.
Sairaanhoitajan laillistamiskoulutusta on kehitetty ja toteutettu Suomessa Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (JOTPA) ja Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) rahoittamien hankkeiden avulla vuodesta 2022 alkaen. Viimeisin valtakunnallinen 20 ammattikorkeakoulun yhteishankkeena toteutunut, Metropolia ammattikorkeakoulun koordinoima sairaanhoitajien laillistamisväylähankekokonaisuus (SAILA 1 ja 2) alkoi tammikuussa 2024 ja päättyi vuoden 2025 lopussa (Haarala, Karjalainen & Ylikahri 2026). Karelia-ammattikorkeakoulu toimi osatoteuttajana hankkeessa ja toteutti ensimmäistä kertaa laillistumiskoulutuksen Pohjois-Karjalassa (Turunen, Savolainen, Hirvonen & Peuhkurinen 2026).
SAILA 1 -hankkeessa kehitettiin valtakunnallisesti yhdenmukainen sairaanhoitajien pätevöitymisen toimintakokonaisuus EU/ETA-maiden ulkopuolella tutkinnon suorittaneiden sairaanhoitajien ammatinharjoittamisoikeuksiin liittyvään osaamisen arviointiin, täydentämiseen ja varmistamiseen. Ja SAILA 2 -hankkeessa pilotoitiin sairaanhoitajaksi pätevöityvien osaamisen arviointimalleja ja osaamisen varmistamisen menetelmiä pätevöityjien yksilölliset tarpeet ja työelämän vaatimukset huomioiden.
Yleisin SAILA-koulutukseen hakeutumisen motiivi oli urakehitysmahdollisuudet (JOTPA 2025). Kareliassa SAILA-koulutukseen valittiin väestöpohjan mukaisen rahoitusosuuden perusteella 10 opiskelijaa, jotka aloittivat koulutuksen kesäkuussa 2024.
Opinto- ja uraohjaus on keskeinen osa SAILA-koulutusta. Heti koulutuksen aluksi jokaisen osallistujan kanssa tehtiin aikaisemman osaamisen huolellinen arviointi, mikä loi pohjan Lupa- ja valvontaviraston (ent. Valvira) kaksivaiheiselle laillistamisprosessille. Kareliassa arvioinnit keskitettiin ryhmälle nimetylle tutoropettajalle.
Valtakunnallisesti tarkasteltuna sailalaiset kokivat opintojen aikana saadun tuen ja uraohjauksen hyödylliseksi (JOTPA 2025).
Teoriaopinnot ja työelämäharjoittelut tukivat osaamisen kehittymistä
Sailalaiset opiskelivat suomalaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään ja kliiniseen hoitotyöhön liittyviä teoriaopintoja syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana noin kahtena päivänä kuukaudessa. Suomen kielen opiskelu oli integroitu hoitotyön opetukseen ja lisäksi sitä järjestettiin erillisesti joka toinen viikko. Teoriaopetus toteutettiin sekä verkko-oppimisympäristössä että erilaisina toiminnallisina taitopajoina ja simulaatioina. Koulutuksessa käytetyt oppimateriaalit tuotettiin yhteisesti valtakunnallisessa hankkeessa, mutta kukin korkeakoulu sovelsi niitä omien tarpeittensa mukaisesti ja toteutti koulutuksen omissa verkko-oppimisympäristöissään.
Kliiniset harjoittelut toteutettiin marraskuusta 2024 alkaen. Harjoitteluiden ympäristöt ja laajuus määräytyivät yksilöllisesti aikaisemman osaamisen ja osaamistavoitteiden mukaisesti. Pohjois-Karjalassa työelämäyhteistyö oli tiivistä ja sailalaiset pystyivät tekemään merkittävän osan harjoitteluista omassa työpaikassaan palkallisena. Valtakunnallisesti tarkasteltuna työnantajista hieman yli puolet mahdollisti työajan käyttämisen opintojen suorittamiseen (JOTPA 2025).
SAILA-koulutukseen osallistuneet pitivät koulutusta onnistuneena
Karelian SAILA-opiskelijoista yhdeksän henkilöä suoritti SAILA-koulutuksen loppuun hankkeen aikana ja kahdeksan sai Lupa- ja valvontaviraston (ent. Valviran) myöntämän sairaanhoitajan laillistuksen ennen hankkeen päättymistä.
Koulutukseen osallistuneilta kerätyn valtakunnallisen palautteen (n=163) perusteella koulutuskokonaisuus oli kaiken kaikkiaan onnistunut ja osallistujat kokivat pystyneensä suorittamaan opinnot hyvin muun työn/elämän ohessa. Oppimateriaalit ja tehtävät olivat laadukkaita ja tukivat osallistujien oppimista. Koulutus lisäsi osallistujien ammattitaitoa ja koulutuksen tuomaa osaamista voi hyödyntää nykyisessä työssä. Koulutus myös innosti opintojen jatkamiseen ja lisäsi tyytyväisyyttä elämään. (JOTPA 2025.)
Valtakunnallisessa palautteessa osallistujat arvioivat myös koulutuksen tuottamia konkreettisia hyötyjä, joista merkittävimmäksi nousi positiiviset urakehitysnäkymät (JOTPA 2025). Karelian opiskelijoiden antama vapaamuotoinen palaute oli linjassaan valtakunnallisen määrällisen palautteen kanssa. Osallistujat olivat tyytyväisiä saamaansa koulutukseen ja henkilökohtaista ohjausta arvostettiin. Koulutus selkeytti roolia työelämässä ja mahdollisti työn tekemisen oman osaamisen mukaisissa tehtävissä. Kaikki opiskelijat olivat hoitotyössä koulutuksen päättyessä ja osa heistä siirtyi laillistetun sairaanhoitajan tehtäviin heti laillistuksen saatuaan.
SAILA-koulutus tuotti osaamista ja kokemusta kansainvälisen koulutuksen kehittämiseen
Karelia-ammattikorkeakoulussa ensimmäistä kertaa toteutettu sairaanhoitajien laillistamiskoulutus tuotti osaamista, materiaaleja ja kokemusta koulutuksen edelleen kehittämiseen ja järjestämiseen jatkossa. Opettajien näkökulmasta Karelian SAILA -opiskelijaryhmä oli motivoitunut ja aktiivinen ja työskentely heidän kanssaan oli myös heille motivoivaa ja palkitsevaa.
Kokemusten perusteella SAILA-opiskelijoiden henkilökohtaiseen ohjaukseen tulee kohdentaa riittävästi resursseja. Aikaisemman osaamisen ja lähtötilanteen kartoittaminen luo lähtökohdan yksilöllisten osaamistavoitteiden määrittämiseksi. SAILA-opiskelijoiden koulutustarpeet ovat erilaiset kuin tutkinto-opiskelijoiden, onkin tärkeää, että koulutus perustuu juuri heille suunniteltuun opetussuunnitelmaan. SAILA-opiskelijoiden osaamistarpeet liittyvät pääasiassa kieleen, kun taas kliinisissä taidoissa voidaan edetä nopeasti vaativiin osa-alueisiin. Koulutuksen toteuttamisessa on huomioitava aikaisempi laaja osaaminen ja opetuksen tulee mukautua joustavasti aikaisemman osaamisen ja osaamistavoitteiden välillä.
Työelämään tarvitaan edelleen lisää osaamista työntekijän laillistumiskoulutusprosessin tukemiseen, erityisesti työtehtävien suunnitteluun ja tavoitteelliseen kielen oppimiseen. Työtehtävissä tulisi hyödyntää laillistujan aikaisempi sairaanhoitajan koulutus ja osaaminen, mutta esimerkiksi lääkehoidon toteuttamisen tulisi olla osa laillistumiskoulutusta ja tavoitteellista kliinistä harjoittelua.
Jatkossa laillistamiskoulutuksen käyneiden sairaanhoitajien työllistymistä koulutustaan ja pätevyyttään vastaaviin työtehtäviin tulisi seurata järjestelmällisesti. Myös urakehitykseen ja sen tukemiseen tulee kiinnittää huomiota. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tarvitaan kansainvälisistä taustoista tulevia hoitotyötaustaisia ammattilaisia myös asiantuntija-, koulutus-, tutkimus- ja johtamistehtäviin.
Kirjoittajat:
Elina Turunen, yliopettaja, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Mari Savolainen, lehtori, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tanja Hirvonen, opettaja, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Peuhkurinen, lehtori, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Haarala P, Karjalainen A, Ylikahri K. 2026. SAILA – Sairaanhoitajan laillistuminen Suomessa. Toimintamalli EU- ja ETA-valtioiden ulkopuolella tutkintonsa suorittaneiden sairaanhoitajien Suomessa. Metropolia Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-328-468-5
JOTPA 2025. Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus – Opiskelijapalaute SAILA-hanke 2024-2025.
Turunen E, Natunen M, Luotojoki T, Tyrväinen H, Hirvonen T, Savolainen M, Uusoksa A-M. 2025. Alueellinen yhteistyö tukee kansainvälisten sairaanhoitajien laillistumisväylän kehittämisessä. Karelia Pulssi. https://www.karelia.fi/2025/10/alueellinen-yhteistyo-tukee-kansainvalisten-sairaanhoitajien-laillistumisvaylan-kehittamisessa/
