Työelämä muuttuu nopeasti ja työkykyjohtamisen tulee vastata sen monimuotoisiin tarpeisiin. NEUKO-hanke tarjoaa työnantajille uusia näkökulmia siihen, miten työkykyä voidaan vahvistaa huomioimalla neuromoninaisuus ja siihen liittyvät erityiskysymykset. Tässä artikkelissa avaamme hankkeen tavoitteita sekä neuromoninaisuuteen liittyviä keskeisiä käsitteitä.
Ensiaskeleet muutokseen
Informaatiotulva, multitasking, epäselvät ohjeet ja jatkuvat keskeytykset ovat useimmille tuttuja kuormituksen lähteitä töissä – silti reagoimme niihin hyvin eri tavoin. Neuromoninaisuuden huomioiminen auttaa ymmärtämään näitä eroja ja vahvistamaan työhyvinvointia. Neuromoninaiset työelämässä – Kohti kestävää työkykyä (NEUKO) -hankkeessa (1.1.-31.12.2026) kehitämme työkykyjohtamisen toimintamalleja ja työkaluja, jotka huomioivat neurologisen moninaisuuden.
Idea hankkeeseen syntyi Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstö- ja vastuullisuusjohtaja Jaana Tolkin aloitteesta syksyllä 2025. Hänellä on pitkän HR-kokemuksensa myötä kyky tunnistaa ajankohtaisia työkykyjohtamisen trendejä ja kehittämistarpeita. Koimme teeman tärkeänä, ja päätimme hakea hankkeelle eläkevakuuttaja Kevan työelämän kehittämisrahaa. Rahoitusta myönnetään vuosittain työnantajien kehittämishankkeille, jotka vahvistavat strategista työkykyjohtamista ja tukevat henkilöstön työkyvyttömyysriskin vähenemistä.
Hissimatkaan mahtuva hanke
Iloksemme saimme hankkeelle myönteisen rahoituspäätöksen, ja teeman uutuusarvo sekä ajankohtaisuus nostettiin esille myös työelämän kehittämisrahaa koskevassa uutisessa. Kevan järjestämä hankkeiden aloitustilaisuus ja perehdytys pidettiin Helsingissä joulukuussa 2025. Tilaisuudessa pääsimme verkostoitumaan muiden kehittämishankkeiden edustajien kanssa ja saimme valmennusta muun muassa hankeviestintään. Yksi tilaisuuden harjoituksista oli laatia niin sanottu hissipuhe, eli lyhyt puheenvuoro, jolla vakuutetaan kuulija hankkeen tärkeydestä, vaikka nopean hissimatkan aikana:
”Me Karelia-ammattikorkeakoulussa uskomme kestävään työelämään, jossa jokainen voi tehdä töitä vahvuuksillaan. Neuromoninaiset työelämässä – Kohti kestävää työkykyä -hankkeessa kehitämme työyhteisön toimintamalleja ja työkaluja, joilla tuetaan neuromoninaisten työntekijöiden työkykyä. Tarjoamme esihenkilöillemme koulutusta ja konkreettisia työkaluja neuromoninaisuuden tunnistamiseen ja tukemiseen. Hankkeen avulla kasvatamme sekä työyhteisömme että sidosryhmiemme tietoisuutta ja olemme luomassa uudenlaista työkulttuuria, jossa inklusiivisuus, yhdenvertaisuus ja moninaisuus ovat kilpailuetuja.”
Kuvauksessa tiivistyy hyvin hankkeen keskeinen idea. Muuttaisin kuitenkin pitämääni hissipuhetta niin, että siinä tulisi paremmin esille neuromoninaisuuden eri ulottuvuudet. Jokainen meistä on neuromoninainen, sillä tapamme ajatella, käsitellä tietoa ja tulkita aistihavaintoja ovat jokaiselle yksilöllisiä. Neurokirjo kuvaa tätä neurologisen toiminnan monimuotoisuutta, johon sisältyvät myös neuropsykiatriset diagnoosit. Neuroepätyypillisyydellä taas tarkoitetaan tilastollisesti poikkeavaa aivojen toimintaa tai rakennetta. ADHD, autismikirjo ja erilaiset oppimisvaikeudet ovat esimerkkejä neurokirjon diagnooseista.
Puhekielessä yleisesti käytetty ja monille tuttu ”nepsy” viittaa neuropsykiatrisiin häiriöihin, ja sitä käytetään usein kuvaamaan neurokirjon piirteitä. Käsitteeseen suhtaudutaan kuitenkin eri tavoin ja osa kokee sen leimaavaksi. Neutraalimpi vaihtoehto on puhua neurovähemmistöistä ja -enemmistöistä.
Kohti kestävää työelämää
Tavoitteenamme hankkeessa on siis edistää erityisesti neuroepätyypillisten työntekijöiden työkykyä. Mukaan luetaan ne, jotka tunnistavat itsessään näitä piirteitä. Neuroepätyypillisyyteen voi liittyä sekä haasteita että ainutlaatuisia vahvuuksia, jotka työnantajan olisi tärkeää tunnistaa ja huomioida. Moninaisuutta edistävistä ratkaisuista hyötyvät kuitenkin kaikki: saavutettava viestintä, selkeät työtehtävät ja -tavoitteet, joustavat työjärjestelyt sekä yksilöllinen työkyvyn tuki parantavat koko henkilöstön hyvinvointia ja sujuvoittavat työarkea.
Työkykyjohtaminen ei ole yksittäisiä tekoja, vaan jatkuvaa oppimista ja kehittämishalukkuutta. Neuromoninaisuuden huomioiminen on luonteva osa tätä kokonaisuutta. Haluamme kutsua kaikki työnantajat mukaan rakentamaan kanssamme inhimillistä ja kestävää työelämää, jossa erilaisuus ja yksilölliset vahvuudet nähdään voimavaroina.
Kirjoittaja:
Aino Päivinen, projektipäällikkö, HRD-asiantuntija
