Viro tarjoaa ihanteellisen ympäristön startupeille ja yritysten kansainvälistymiselle. Julkinen sektori toimii tiiviissä yhteistyössä yksityisen sektorin ja korkeakoulujen kanssa tukeakseen syväteknologian (deep tech) tuotekehitystä sekä startup-yritysten kasvua. Innovaatioita vauhdittavat älykkään erikoistumisen strategia, sähköiset julkiset palvelut ja panostus kaksikäyttöteknologioiden testausmahdollisuuksiin. Koko Viro toimii eräänlaisena kokeiluympäristönä: maan julkinen hallinto on avoin innovaatioille ja tarjoaa yrityksille joustavat puitteet uusien teknologisten ratkaisujen pilottikäyttöön.
Innokaupungit-verkosto on Suomen innovaatioekosysteemien kehittämiseen keskittyvä yhteistyöalusta, jossa 16 kaupunkiseutua ja valtio toteuttavat ekosysteemisopimuksia vuosina 2021–2027. Tavoitteena on edistää EU:n kestävää kaupunkikehitystä ja vauhdittaa vihreää sekä digitaalista siirtymää paikallisissa innovaatioympäristöissä. Ekosysteemisopimusten kautta kaupungit vaihtavat kokemuksia ja oppivat toisiltaan parhaita käytäntöjä kestävän kaupunkikehityksen ja innovaatioiden kehittämisessä. Vuosittain järjestettävä Eurooppaan kohdentuva hyvien käytänteiden tutustumismatka on osa tätä toimintaa.
Vuoden 2026 matka suuntautui Viroon 3.–5.2.2026. Viro on lähellä oleva, ja luonteva tutustumiskohde; maa tunnetaan digitaalisesti edistyneenä yhteiskuntana ja ketteränä innovaatioympäristönä. Viro on nopeasti kehittänyt startup-ekosysteemiään, jossa digitaaliset kansalaispalvelut ja tiivis yhteistyö valtion, kaupunkien, korkeakoulujen ja yritysten kesken vauhdittavat liike-elämää ja houkuttelevat kansainvälisiä kykyjä. Matkan päätavoitteena oli tutustua, miten Viron julkinen sektori tukee yritysten kasvua, startup-yrityksiä ja kansainvälistymistä
Julkinen sektori innovaatioekosysteemin moottorina
Matkan selkein havainto oli Viron julkisen sektorin aktiivinen rooli innovaatioiden mahdollistajana. Valtionhallinto sekä kaupungit näkevät toisensa kumppaneina yritysten kehityksessä. Viron talous- ja viestintäministeriön linjauksissa korostuu julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus: esimerkiksi valtion RDI-strategiassa 2021–2035 painopistealat ovat digitaaliset ratkaisut, terveysteknologia, älykkäät energiaratkaisut ja elinvoimainen yhteiskunta.
Julkinen sektori investoi innovaatioihin ja luo edellytyksiä kasvulle mm. kehittämällä digitaalista infrastruktuuria ja erilaisia yhteiskehittämisen alustoja. Esimerkiksi Viron laajalle levinnyt henkilökohtainen älykortti, kansallinen X-Road-tietoliikennealusta ja periaate ”citizen data only once” (kansalaisen tietoja kysytään vain kerran) toimivat innovaatioiden kivijalkana. Nämä ratkaisut paitsi parantavat julkisten palveluiden laatua, myös alentavat yrittäjyyden kustannuksia ja sujuvoittavat uusien tuotteiden ja palveluiden käyttöönottoa. Samalla julkinen hallinto kehittää rahoitusinstrumentteja yrityksille. Näitä ovat mm. innovaatiovoucherit, tuotekehitys- ja kokeilurahoitukset sekä tekoäly- ja puolustusteknologian rahastot, kuten valtion uusi 100 M€ puolustusrahasto.
Tallinnan kaupunki esiintyy ekosysteemissä seudullisena veturina. Innovaatioasiantuntija Mark Taliveren esittelemä kaupunkistrategia on konkreettinen osoitus siitä, miten kaupunki voi toimia living lab -ympäristönä. Tallinna tarjoaa yrityksille rahoitusta ja kontakteja uuden teknologian testauksiin mm. Test in Tallinn -hankkeen avulla. Kaupungista onkin tullut kansainvälisille toimijoille kiinnostava pilottikohde, jossa ne voivat testata tuotteitaan paikallisesti ja saada arvokasta kaupunkilaisten palautetta.
Virolaiset pitävät koko maataan tutkimuksen ja kehityksen living lab -ympäristönä. Tuotekehitystä edistää Viron joustava sääntely- ja kokeilukulttuuri. Kaupungeissa on useita eri kokeilualustoja ja esimerkiksi Tallinna järjestää vuosittain Hack the Future -tapahtuman ja Tallinnovation-kilpailun (150 000 euroa vuosittain parhaiden pilottien toteutukseen) ja tarjoaa yrityksille suoran yhteyden kaupungin dataan ja infrastruktuuriin. E-Residency-ohjelma (e-kansalaisuus) mainittiin myös kansainvälisyyden välineenä. Sen avulla yli 100 000 ulkomaalaista on saanut Viroon digitaalisen y-tunnuksen ja mahdollisuuden perustaa yrityksen liiketoimintaa.
Keskeinen oppi Joensuulle on, että yhteinen visiopohjainen tekeminen tuottaa tuloksia: Virossa kaikkien tasojen toimijat – valtionhallinnosta kaupunkeihin ja korkeakouluihin – jakavat saman tavoitteen houkutella osaajia ja investointeja. Toimijat ovat yhdessä rakentaneet kansainvälisesti kilpailukykyisen innovaatioympäristön, jossa dataan perustuva infrastruktuuri, ketterät julkiset palvelut ja myönteinen suhtautuminen kokeilukulttuuriin tukevat uusia liiketoimintaideoita.
Syvä- ja kaksikäyttöteknologioiden edistäminen
Matkalla saimme myös tutustua Viron deep tech- ja kaksikäyttöteknologia-ekosysteemityöhön. Viron valtion ja kaupungit ovat tietoisesti rakentaneet maasta houkuttelevan kehitysalustan korkean lisäarvon aloille. Virossa on mm. kansallinen tekoälyn osaamiskeskus (AI & Robotics Estonia, AIRE), joka auttaa yrityksiä omaksumaan tekoälyä ja automaatiota tarjoamalla pilotteja ja koulutuksia.
Tehnopol ja TalTech tukevat deep tech -yritysten kaupallistamispolkua mm. mentoriohjelmien ja innovaatiorahastojen avulla ohjaamalla yrityksiä eurooppalaisiin verkostoihin (kuten Euroopan avaruusjärjestö ESA, Euroopan puolustusrahasto). Viroon on perustettu uusi rahasto, Estonian Defence Fund, joka sijoittaa sekä rahastoihin että suoraan osakeyhtiöihin, joilla on lupa kehittää kaksikäyttöteknologioita. Tehnopol pyörittää myös Defence Business Lab -esikiihdyttämöä, jossa lupaavat puolustusinnovaatio-tiimit saavat valmennusta, verkostoja ja 5 000 euroa rahoitusta prototyypin kehittämiseen. Viro on aktiivinen toimija Naton DIANA -puolustuskiihdyttämössä sekä eurooppalaisissa puolustusteknologian hankkeissa. Matkan aikana kuulimme, että DIANA-ohjelman avulla yritykset saavat 100 000–300 000 euroa tuotekehitysrahoitusta sekä kiinteät yhteydet puolustusalan loppukäyttäjiin ja testialustoihin.
Test in Joensuu? Viron mallit kaupunkikehityksen tueksi
Joensuun kaupunkiseudulla voidaan ottaa mallia myös Tallinnan Test in Tallinn -konseptista ja kehittää omia kokeiluohjelmia, joissa kaupungin toiminnot avataan yrityksille testialustaksi. Myös Tallinnovation-tyyppinen innovaatiorahoituskilpailu, jossa kaupunki ohjaa siemenrahoituksen parhaisiin pilotteihin olisi harkinnan arvoinen työkalu paikallisesti. Matkan perusteella kokeilukulttuurin edistäminen lisää yritysten ja julkisen sektorin vuorovaikutusta ja tuo kansainvälistäkin näkyvyyttä, mikä osaltaan vauhdittaa seudun vetovoimaa.
Kirjoittajat:
Anne Ilvonen, tutkimus- ja kehittämisjohtaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marika Turkia, TKI-päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteitä ja lisätietoja:
AI & Robotics Estonia. https://aire-edih.eu/en/
FinEst Centre for Smart Cities. https://finestcentre.eu/
Innokaupungit. 2026. Kolme havaintoa Viron muutosvoimasta ja tavasta tukea yritysten kasvua. https://innokaupungit.fi/kolme-havaintoa-viron-tavasta-tukea-kasvuyrityksia/
Krulli Quarter. https://www.krulli.co/en/vision
Startup Estonia. https://startupestonia.ee/
Tallinn University of Technology. https://taltech.ee/en
Tehnopol Science Park. https://www.tehnopol.ee/en/
