Kansalaistiede (engl. citizen science) tarkoittaa tavallisten ihmisten vapaaehtoista osallistumista tieteelliseen tutkimukseen. Kansalaistieteilijät työskentelevät yhdessä ammattitutkijoiden kanssa esimerkiksi keräämällä aineistoa, analysoimalla tietoja, määrittelemällä tutkimuskysymyksiä tai ideoimalla uusia tutkimusaiheita. Kansalaistiede tunnetaan myös nimillä osallistava tiede, kanssatutkimus, joukkoistettu tiede ja kansalaishavainnointi.
Ammattikorkeakouluissa kansalaistieteen hyödyntäminen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa on toistaiseksi ollut melko vähäistä. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulukentällä pohditaan, millaisia mahdollisuuksia ja huomioitavia seikkoja kansalaistieteen soveltaminen TKI-toiminnassa voisi tarjota. Kansalaistiedettä voitaisiin hyödyntää esimerkiksi aluekehityshankkeissa yhdessä asukkaiden kanssa, kokemusasiantuntijuuden hyödyntämisessä, Living Lab -toiminnassa sekä osallistavassa tutkimuksessa
Kansalaistieteen monet muodot
Kansalaistieteen merkittävä etu on sen kyky mahdollistaa laajojen aihealueiden tutkiminen ja suurten havaintomäärien sekä muun tutkimusaineiston kerääminen. Yksi tunnetuimmista kansalaistieteen esimerkeistä on NASAn kaikille avoimet tiedeprojektit, joissa vapaaehtoiset ja harrastajat ovat olleet mukana tekemässä tuhansia merkittäviä tieteellisiä löytöjä.
Myös Suomessa kansalaistiede on saanut jalansijaa. Esimerkiksi Muuttolintujen Kevät – mobiilisovelluksen avulla kansalaiset ovat keränneet tuhansia lintuhavaintoja tutkijoiden hyödynnettäväksi. Kansallisarkiston sotapäiväkirjatalkoissa vapaaehtoiset ovat kirjoittaneet puhtaaksi sotapäiväkirjoja ja samalla opettaneet tekoälyä tulkitsemaan käsinkirjoitettuja tekstejä.
Kansalaisten osallistuminen tutkimukseen lisää sen relevanssia ja vaikuttavuutta, kun heidän näkemyksensä ja kokemuksensa otetaan huomioon. Näin voidaan tuottaa tietoa omasta itsestä, yhteisöstä ja hyvinvoinnista. Kansalaisten näkökulmat voidaan huomioida paremmin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, ja kansalaiset voivat vaikuttaa sekä paikallisten että globaalien ongelmien ratkaisemiseen. Ilmastokriisin etulinjassa -tutkimushankkeessa nuoret toteuttivat taidetta ja vaikuttamiskampanjoita ilmastonmuutoksesta yhdessä tutkijoiden kanssa.. Mikkelin asukkaita on osallistettu kaupungin kehittämiseen ja palvelujen suunnitteluun Yhdessä osallistaen -hankkeessa. Karelian GLOW2.0-hankkeessa esiteltiin Ursan Taivaanvahti ja kansalaisia rohkaistiin kartuttamaan tietokantaa jakamalla havaintoja erikoisista taivaanilmiöistä tutkijoiden käyttöön.
Kansalaistiede käytännössä
Kansalaistieteen toteutus käynnistyy huolellisella hankesuunnittelulla. On tärkeää määritellä selkeästi hankkeen tavoitteet: halutaanko esimerkiksi kerätä laajempaa aineistoa kuin tutkijat yksin pystyisivät, vai onko tarkoituksena nostaa esiin tavallisten ihmisten kokemuksia ja tulkintoja. Tavoitteet ohjaavat koko hankkeen rakennetta ja etenemistä.
Aikataulujen ja resurssien huomioiminen suunnitteluvaiheessa on olennaista, koska vapaaehtoiset osallistuvat hankkeeseen omien aikataulujensa puitteissa. Rahoitusvaihtoehtoja kansalaistieteeseen löytyy kansainvälisesti esimerkiksi EU:n Horizon Europe -ohjelmasta, ja Suomessa kansalaistiede kytkeytyy usein osaksi laajempia hankekokonaisuuksia.
Osallistujien rekrytointi ja mukaan ottaminen ovat kansalaistieteen ydinasioita. Usein rekrytointi onnistuu parhaiten yhteisöjen tai organisaatioiden kautta, joilla on valmiit yhteydet potentiaalisiin osallistujaryhmiin. Myös sosiaalinen ja perinteinen media ovat hyödyllisiä kanavia osallistujien tavoittamiseen. Erityisesti pitkäkestoisissa hankkeissa on hyvä rekrytoida osallistujia hieman yli tarpeen, sillä osallistumisen haasteita voi ilmetä matkan varrella.
Osallistumisen motivaatio voi syntyä monista syistä, kuten harrastuneisuudesta, tiedonhalusta, ilosta osallistua yhteiseen hankkeeseen tai huolesta omaa asuinympäristöä kohtaan. Motivaatiota voidaan vahvistaa säännöllisellä palautteella, kannustimilla, käyttäjäyhteisön tukemisella sekä mahdollistamalla omien havaintojen jakaminen. Käytännön toteutuksessa on kuitenkin huomioitava myös mahdolliset haasteet, kuten osallistujien tekniset valmiudet, motivaation hiipuminen, osallistumisen keskeytyminen, aineiston laatu sekä sen säilytys. Lisäksi tietosuojan ja eettisten periaatteiden varmistaminen on olennainen osa vastuullista kansalaistiedettä.
Kirjoittajat:
Tarja Kupiainen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Varis, TKI-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteitä ja lisätietoa:
Avoimen tieteen koordinaatio. 2022. Kansalaistieteen suositus. https://edition.fi/tsv/catalog/book/230
EU Citizen Science Platform. https://citizenscience.eu/
European Citizen Science Association (ECSA). https://www.ecsa.ngo/
Mäkelä, V. 2016. Harrastajat ja yleisö tiedettä tukemassa. Zeniitti. https://www.ursa.fi/blogi/zeniitti/2016/04/05/kansalaistiede-harrastajat-ja-yleiso-tiedetta-tukemassa/
Svahn, E., Rabb, V., Rosti, T., Avoimen tieteen koordinaatio. 2022. Kansalaistieteen opas tutkijalle. Tieteellisten seurain valtuuskunta. https://doi.org/10.23847/tsv.430
Sinustako kansalaistieteilijä: aloittelijan opas. 2024. Kansalaistieteen tuki ja -palvelut työryhmä. https://urn.fi/urn:nbn:fi:oerfi-202411_00028300_3
