Asuinkerrostalon aurinkosähköjärjestelmän suunnittelussa painotellaan mm. käytettävissä olevan pinta-alan, odotetun tuoton ja kustannusten välillä. Epäselvyyttä aiheuttaa erityisesti, jos kyseessä on taloyhtiö, jossa osakkailla on omat sähkösopimukset. Olennaista onkin, minkä sähkönkulutuksen pohjalta järjestelmää hyödynnetään ja miten tuotettu sähkö voidaan hyödyntää talon sisällä.
Karelia-ammattikorkeakoulun Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -hankkeessa tarkasteltiin Joensuun Penttilään suunniteltua 8-kerroksista vapaarahoitteista uudiskerrostaloa. Kohteelle tehtyjen tarkastelujen perusteella aurinkosähköjärjestelmän mitoitus ja hyödyn määrä muuttuvat selvästi sen mukaan, miltä kantilta kulutusta tarkastellaan. Artikkelissa näytetään, miten aurinkosähköjärjestelmän kokoluokka muuttuu, kun vertaillaan eri lämmitysjärjestelmiä ja kulutusprofiileja.
Kaksi eri kulutusprofiilia: kiinteistösähkö ja kokonaissähkö
Kerrostalossa sama rakennus voidaan kuvata kahdella kulutusprofiililla:
• Kiinteistösähkö: taloyhtiön yhteisten tilojen ja järjestelmien kuluttama sähkö (ei asukkaiden omaa sähkönkulutusta).
• Kokonaissähkö: kiinteistösähkön lisäksi asukkaiden huoneistokohtainen sähkönkulutus (koko rakennuksen sähkönkulutus).
Rajaus vaikuttaa suoraan järjestelmän mitoitukseen, koska vertailtava kulutus määrittää paljonko tuotannolle löytyy käyttöä. Aurinkosähköjärjestelmää suunnitellessa onkin keskeistä tunnistaa, kumpaa kulutusprofiilia käytetään järjestelmän mitoitukseen. Tämä on tärkeää, sillä järjestelmä kannattaa mitoittaa siten, että verkkoon myytävää ylijäämäsähköä jää mahdollisimman vähän. Myytävästä sähköstä saatava korvaus onkin vain hetkellä oleva spot-hinta (Väre 2026).
Kulutusprofiilin vaikutus mitoituksiin
8-kerroksisen asuinkerrostalon energiankulutusta simuloitiin IDA-ICE-ohjelmistolla erikseen kauko- ja maalämmöllä. Aurinkosähköjärjestelmä mitoitettiin näiden arvioitujen energiankulutusten pohjalta PVSOL-ohjelmistolla erikseen maa- ja kaukolämmölle, sekä pelkälle kiinteistösähkölle että kokonaissähkölle.
Taulukko 1 havainnollistaa, miten mitoitus muuttuu sen mukaan, rajataanko vertailu kiinteistösähköön vai kokonaissähköön. Kiinteistösähkön mitoitus jää pienemmäksi, koska taloyhtiön oma sähkökuorma on matalampi. Kokonaissähkön mitoitus kasvaa, kun myös huoneistojen kulutus on mukana ja aurinkosähkön tuotannolle löytyy enemmän käyttöä. Taulukosta 1 voidaan myös havaita, että kaukolämmön kokonaissähkö (21,6 kWp) vaihtoehdolla on lyhyin takaisinmaksuaika ja korkein sisäinen korko, koska järjestelmäkoon kasvattaminen ei välttämättä paranna kannattavuuslukuja samassa suhteessa.
Tuotannon omakäyttö kannattavampaa kuin myynti
Tuotannon omakäyttö on tyypillisesti ylijäämäsähkön myyntiä arvokkaampaa. Aurinkosähkön taloudellinen hyöty syntyy ensisijaisesti siitä, että tuotanto korvaa ostettavaa sähköä. Ostosähkön hinta koostuu useista osista (sähkö, siirto, verot jne.), kun taas ylijäämän myyntihinta määräytyy tyypillisesti vain sähkön markkinahinnan ja sopimusehtojen perusteella (Energiavirasto 2026). Tämän takia mitoitus tehdään usein niin, että tuotanto osuu mahdollisimman hyvin kohteen omaan käyttöön ja myyntiin menevää ylijäämää syntyy vain vähän. Kun tuotannon hyöty halutaan käyttää myös huoneistoissa, tarvitaan energiayhteisö.
Energiayhteisö mahdollistaa tuottojen jakamisen asukkaille
Kokonaissähkön vertailussa on oleellista, miten taloyhtiön tuottama aurinkosähkö voidaan jakaa huoneistoille. Tämä edellyttää energiayhteisön perustamista, jotta tuotannosta voidaan tehdä laskennallinen hyvitys osakkaille. Energiayhteisön perustamisen yhteydessä sovitaan jakoperuste ja jakoprosentit, joiden mukaan tuotanto jaetaan taloyhtiön ja osakkaiden kesken (Motiva 2025).
Energiayhteisön käytännön periaate (Kuva 2):
- Tuotanto menee ensin kiinteistön käyttöön (yhteiset tilat ja järjestelmät).
- Ylijäämä jaetaan osakkaille kiinteistön tarvitseman sähkön jälkeen.
- Hyvitys kohdistuu huoneistojen kulutukseen sovitun jaon mukaisesti.
- Jos ylijäämää jää vielä osakkaille jakamisen jälkeen, niin loppuosa myydään sähköverkkoon.
Kuva 2. Esimerkki aurinkosähköjärjestelmän tuottojen jaosta (FinSolar)
Kulutusprofiili ja energiayhteisö määrittävät hyödyn
Kerrostalossa aurinkosähköjärjestelmän kokoon vaikuttaa eniten, mihin kulutukseen tuotanto suhteutetaan. Kun tarkastelu rajataan kiinteistösähköön, mitoitus jää pienemmäksi, koska käyttöä on vähemmän. Kun tuotantoa halutaan hyödyntää myös huoneistoissa, tarvitaan rinnalle energiayhteisö, jotta tuotannosta voidaan muodostaa hyvitys jakoperusteiden mukaan.
Kirjoittaja:
Arttu Torvi, harjoittelija, Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Auvinen, K. 2020. Aurinkosähkön hyvityslaskentamalli. FinSolar. https://finsolar.net/aurinkosahkon-tuotantomallit-taloyhtiossa/hyvityslaskentamalli/
Energiavirasto. 2026. Näin sähkölaskusi muodostuu. https://energiavirasto.fi/nain-sahkolaskusi-muodostuu
Motiva. 2025. Aurinkosähköä taloyhtiöön. https://www.motiva.fi/tietopankki/aurinkosahkoa-taloyhtioon/
Väre. 2026. Ylijäämäsähkön myynti Väreelle. https://vare.fi/sahkosopimus/pientuotannon-ylijaamasopimus/
Artikkelikuva: StockCake. Solar Panel Sunset.
Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -hanke
