Karelia-ammattikorkeakoulussa suomen kielen ja viestinnän (suvi) opettaja on ohjannut opinnäytetyöraportin kirjoittamista työpajoissa vuodesta 2020 lähtien. Työpajoissa opiskelija saa palautetta raportistaan ja hän voi keskustella kirjoittamiseen liittyvistä kysymyksistä. Kerron tässä artikkelissa opinnäytetyön kirjoitusprosessista, työpajatoiminnasta ja niistä saaduista kokemuksista.
Opinnäytetyöraportti ja kirjoitusprosessi
Opinnäytetyöraportti on monisivuinen teksti, joka ei synny yhdessä yössä. Se vaatii joskus pitkän kirjoittamisprosessin, joka sisältää erilaisia työvaiheita, kuten ideointia, luonnostelua, raakaversion kirjoittamista, muokkausta ja oikolukua (Svinhufvud 2016, 22). Kniivilä, Lindblom-Ylänne ja Mäntynen (2007) sanovatkin, että kirjoittaminen helpottuu, kun kykenee näkemään prosessin pieninä vaiheina. Tällöin pystyy esimerkiksi suunnittelemaan ajankäyttöään paremmin (Kniivilä, Lindblom-Ylänne & Mäntynen 2007, 23).
Kirjoittamisprosessin hahmottamisen lisäksi siihen liittyvät myös tunteet. Kirjoittamisen aikana koetaan epävarmuutta, ahdistusta tai jopa pelkoa, mutta toisaalta oivaltamisen iloa ja onnistumisen riemua. Kirjoittamisesta syntyvien tunteiden sanottaminen loisi moniulotteisemman oppimiskokemuksen sosiaalisesti. (Vilkka 2020, 86–88.)
Opinnäytetyön kirjoittamisen työpajoissa pureudutaan muun muassa näihin kahteen näkökulmaan: kuinka sujuvoittaa kirjoittamistaan ja käsitellä kirjoittamiseen liittyviä tunteita. Opinnäytetyöhän on usein opintojen loppuvaiheen suurimpia ponnistuksia, ja erityisesti opinnäytetyöraportin kirjoittaminen koetaan haastavaksi (Väätäinen 2025). Kirjoittamisen työpajoissa opiskelija saa yhtäältä neuvoja suvi-opettajalta, kuinka päästä jumeista eteenpäin tai miten raportti tulisi kirjoittaa ohjeiden mukaisesti. Toisaalta monesti tärkeintä antia ovat vertaiskokemukset: opiskelija saa parhaimmassa tapauksessa kuulla, miten muut ovat ratkaisseet haasteitaan. Opinnäytetyövaiheessa opiskelijat eivät välttämättä enää kohtaa opiskelijakavereitaan, joten on ensiarvoista mahdollistaa vielä tässäkin vaiheessa vertaistensa kohtaaminen.
Monelle opinnäytetyön kirjoittajalle saattaa olla ensimmäinen kerta, kun he kirjoittavat tieteellistä tekstiä. Vilkka (2020) esittää, että tieteellisen kirjoittamisen vaatimukset nostattavat myös tunteita. Se, miten luoda vuoropuhelua teorian, tutkimusaineiston ja lähdekirjallisuuden välille sekä miten tekstin punainen lanka sovitetaan raportissa, voivat luoda epävarmuutta kokemattomalle kirjoittajalle. Tässä tapauksessa on tärkeää tietää, mistä saa apua ja tukea. (Vilkka 2020, 90.)
Työpajojen taustaa
Kirjoittamisen työpajojen suunnittelutyö alkoi jo vuoden 2019 alussa. Työpajoja pilotoitiin syksyllä 2019 ja keväällä 2020 siten, että ne olivat kaikille avoimia lähipajoja. Pilottipajoissa käytiin muun muassa kirjoittamisen aloittamista, tekstin rakennetta ja sidosteisuutta sekä lähdeviitteitä erilaisten harjoitusten avulla.
Koulutuksiin kirjoittamisen työpajoja vietiin ensimmäisen kerran syksyllä 2020 vaiheittain. Ensimmäisenä niitä vietiin tietojenkäsittelyyn ja liiketalouteen. Siitä hiljakseen muutama koulutus kerrallaan sai omat opinnäytetyön kirjoittamisen työpajat. Tällä hetkellä työpajatoimintaa on melkein kaikissa AMK-tasoisissa koulutuksissa.
Alkuperäinen idea oli, että työpajat olisivat lähitoteutuksia, paitsi tietojenkäsittelyssä, niissä olisi kaksi vetäjää ja jokaiselle kerralle oma teemansa. Ajatus lähitoteutuksesta kariutui kuitenkin koronavuosiin. Koronan jälkeen etäpajat jäivät helppouden takia. Opinnäytetyövaiheessa opiskelijat saattavat olla jo toisella paikkakunnalla töissä tai on muita syitä, jonka takia etäosallistuminen on kätevämpää. Nykyään työpajoja vetää vain yksi suvi-opettaja resursointi- ym. syiden takia.
Työpajoissa toimiminen
Eri koulutuksissa työpajatoiminta on muotoutunut omanlaisekseen koulutuksen tarpeiden ja työpajan vetäjän mukaan. Minun vastuukoulutuksiani ovat tällä hetkellä konetekniikka, metsätalous sekä energia- ja ympäristötekniikka, joten kerron, miten näissä koulutuksissa työpajoja pidetään.
Työpajoja järjestetään noin viisi kappaletta lukukaudessa, eli noin 10 kappaletta vuodessa. Osassa koulutuksissa työpajoissa käydään joko ennalta määrättyä teemaa tai opiskelijoiden toivomaa aihetta. Teemoina voi olla esimerkiksi kirjoittamisen aloittaminen, lähdeviitteet, tekstin sidosteisuus, tulosten raportointi sekä tekstin viimeistely ja tiivistelmä. Tavoitteena olisi palvella opiskelijoiden tarpeita: mikä heitä pohdituttaa juuri tällä hetkellä ja miten päästä eteenpäin kirjoittamisessa? Joissakin koulutuksissa, kuten konetekniikassa, työpajat ovat puhtaasti keskustelua ja palautteenantoa varten.
Pääpaino työpajoissa on keskustelulla ja sillä, että opiskelija saa palautetta opinnäytetyötekstistään suvi-opettajalta. Palaute koskee lähinnä tekstin sujuvuutta, kieliasua sekä lähteiden käyttöä ja merkintää. Opiskelija saa palautetta suvi-opettajalta pelkästään työpajassa suullisesti. Suvi-opettaja ei anna enää kirjallisia palautteita koko työstä opinnäytetyön loppuvaiheessa.
Työpajat ovat niin kirjoittamisen edistämistä varten, mutta myös laadun varmistamista varten. Opiskelija osallistuu työpajaan aikaisintaan, kun hänellä on opinnäytetyön aihe, mutta viimeistään siinä vaiheessa, kun hänellä on kirjoittaminen jo hyvässä vaiheessa. Työpajoihin voi siis osallistua siinä vaiheessa, kun opiskelijalle sopii ja hän kokee tarpeelliseksi. Mainitsemissani koulutuksissa työpajat eivät ole pakollisia opiskelijoille toisin kuin esimerkiksi talo- ja rakennustekniikassa. Tämän takia osallistuminen on tällä hetkellä hyvin vaihtelevaa eikä opiskelija välttämättä osallistu opinnäytetyöprosessin aikana työpajaan kertaakaan. Tällöin suvi-opettaja ei näe raporttia ennen arviointivaihetta. Tämä voi aiheuttaa välillä harmaita hiuksia, jos raportissa on puutteita, jotka olisi voinut korjata työpajassa.
Mainitsemissani koulutuksissa opiskelijalla on monentyyppisiä mahdollisuuksia osallistua pajakerralle. Konetekniikassa heti alusta lähtien on tarjottu hybridimahdollisuutta. Opiskelija voi siis osallistua joko Wärtsilä-kampuksella tai etänä Zoomissa. Lisäksi metsätaloudessa kokeilin muutaman kerran syksyllä 2025 hybridiä, ja se sai hyvän vastaanoton, joten tämä todennäköisesti tulee käyttöön jatkossakin. Hybriditoteutus mahdollistaa sen, että opiskelija saa valita, miten haluaa osallistua työpajaan. Metsäopiskelijat sanoivatkin, että välillä pitää päästä pois kotoa, ja muualla kuin kotona työskentely on tehokkaampaa.
Työpajakokemukset ja sen hyödyt
Opinnäytetyön kirjoittamisen työpajojen tarkoitus on siis tukea kirjoittamisen etenemistä ja varmistaa töiden laatua kirjoittamisen näkökulmasta. Tämä tapahtuu siten, että opiskelija saa palautetta tekstistään ja saa keskustella kirjoittamiseen liittyvistä haasteista. Samalla hän varmistaa sen, että raportti on ohjeiden mukainen.
Suvi-opettajan näkökulmasta työpajatoiminta on jäsentänyt lukuvuoden kulkua järkevämmäksi. Enää syys- ja kevätkauden lopuksi ei tule kauheaa kommentointi- ja arviointipiikkiä, vaan raporttien kommentointia tapahtuu tasaisesti vuoden aikana ja se ajoittuu työpajoihin. Toki arviointivaihe edelleen aiheuttaa oman kiireensä joulun ja kesän tienoille. Lisäksi työpajojen hyötynä on ollut se, että opiskelijat ovat tulleet tutummaksi vielä tässäkin vaiheessa, koska on päässyt tukemaan opiskelijan kirjoittamisen polkua ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Opiskelijoilta on myös saatu positiivista palautetta työpajatoiminnasta. Osa opiskelijoista on aidosti hyötynyt tästä. He ovat saaneet edistettyä tekstiään työpajojen avulla esimerkiksi asettamalla itselleen tavoitteita sekä hyödyntämällä kirjoittamiseen liittyvät palautteet oman tekstin edistämisessä.
Opinnäytetyön kirjoittamisen työpajat ovat hyvä lisä tukemassa opinnäytetyön edistymistä. Parhaimmillaan opiskelija saa jäsennettyä omaa tekemistään ja parannettua tekstinsä laatua.
Kirjoittaja:
Heli Juntunen, suomen kielen ja viestinnän opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Kniivilä, S., Lindblom-Ylänne, S. & Mäntynen, A. 2007. Tiede ja teksti. Tehoa ja taitoa tutkielmien kirjoittamiseen. Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.
Svinhufvud, K. 2016. Kokonaisvaltainen kirjoittaminen. 3. uudistettu painos. Helsinki: Art House.
Vilkka, H. 2020. Akateemisen lukemisen ja kirjoittamisen opas. Jyväskylä: PS-kustannus.
Väätäinen, J. 2025. Opinnäytetyökysely rakennus- ja talotekniikan opiskelijoille. Pulssi 2.6.2025. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2025/06/opinnaytetyokysely-rakennus-ja-talotekniikan-opiskelijoille/. 26.9.2025.
