Tässä artikkelissa tarkastellaan ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan kehittämisen ja kehittymisen perusteita ja reunaehtoja viitekehyksenä Karelian ikäosaamisen tutkimusyhteisön Kaktuksen kehittämistyölle. Kuvaamme ikäosaamisen TKI-toimintaa ja sen koulutusintegraatiota vahvistavan tutkimusyhteisörakenteen kehittämisprosessia sekä kehitysvaihetta vuoden 2026 alussa. Tutkimusyhteisön toiminnan sisältöjä ohjaavat ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteet, joita myös tarkastelemme artikkelissa. Ikäosaamisen tutkimusyhteisöä käsitellään yhtenä pilottina ammattikorkeakoulun tutkimusryhmärakenteen kehittämiseksi.
Tutkimusyhteisöt osana ammattikorkeakoulujen TKIO-toiminnan kehitystä
TKIO-toiminnan merkittävä rooli ammattikorkeakouluissa
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta on vakiintunut osa ammattikorkeakoulujen toimintaa. Ammattikorkeakoululaissa (932/2014, 4§) ammattikorkeakoulun tehtäviksi määritellään ammatillisiin asiantuntijatehtäviin tähtäävän korkeakouluopetuksen antaminen sekä soveltava tutkimustoiminta, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ja taiteellinen toiminta. TKI-toiminnan tulee palvella ammattikorkeakouluopetusta, edistää työelämää ja aluekehitystä sekä uudistaa alueen elinkeinorakennetta. Laissa määritellystä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta käytetyn TKI-toiminta -lyhenteen rinnalle ja tilalle on viime vuosina otettu käyttöön lyhenne TKIO-toiminta, jossa tuodaan esille TKI-toiminnan kytkentä opetukseen ja oppimiseen ja näin myös uuden tiedon ja osaamisen muodostumiseen (ks. esim. Vähäsantanen, Civil, Hero & Tammilehto 2025, 23). Käytämme tässä artikkelissa jatkossa lyhennettä TKIO-toiminta.
Ammattikorkeakoulujen TKIO-toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan sekä ulkoisten toimijoiden (kuten Korkeakoulujen arviointineuvosto KARVI) toimesta että sisäisesti. TKIO-toiminta on huomattavan laajaa: esimerkiksi Karelia-ammattikorkeakoulussa oli vuonna 2024 käynnissä 47 projektia, joista yhdeksän oli kansainvälisiä projekteja. TKIO-toiminnan osuus Karelian henkilötyövuosien kokonaisuudesta oli 19 prosenttia (Karelia-ammattikorkeakoulu 2025). Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ammattikorkeakoulujen toimintaa rahoitusmallilla, jonka perusteella 20 prosenttia ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta perustuu tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan (1.1.2025 alkaen käytössä ollut rahoitusmalli). Tähän osuuteen sisältyvät ulkopuolinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus (12 % kokonaisrahoituksesta), suoritetut ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot (6 %) sekä julkaisut (2 %). (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2024.)
Tutkimusryhmät ja -yksiköt tukevat ammattikorkeakoulujen profiloitumista
Tutkimus- ja kehittämishanketoiminnan ja sen tukirakenteiden vakiinnuttua osaksi ammattikorkeakoulujen organisaatioita huomiota on suunnattu asiantuntijarakenteiden vahvistamiseen. Useat ammattikorkeakoulut ovat uudelleenorganisoineet tutkimus- ja kehittämistoimintansa rakenteita: on perustettu osaamiskeskittymiä, tutkimusryhmiä ja tutkimusyksiköitä. Innovaatiokeskittymien, tutkimusympäristöjen ja osaamiskeskittymien merkitys TKIO-toiminnan vahvistamisessa on todettu jo vuonna 2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön tiekartassa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen näkymistä 2030-luvulle (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, 26–27). Käynnissä oleviin muutoksiin liittyy myös keskustelua tutkijakoulutettujen asiantuntijoiden nimikkeistä; esimerkiksi tutkijayliopettaja-nimikkeellä halutaan korostaa TKIO-toiminnan merkitystä osana yliopettajan työtä.
Nykyiseen ammattikorkeakoulujen TKIO-toiminnan kehitysvaiheeseen kytkeytyy myös YAMK-tutkintoon johtavien koulutusten TKIO-integraation vahvistaminen. Valtakunnallista ylempien ammattikorkeakoulututkintojen kehittämistyötä on tehty VaKe-hankkeessa (YAMK-tutkintojen kehittämishanke) vuosina 2024–2025. Yhtenä hankkeen tavoitteena on ollut vahvistaa TKIO-toiminnan kytkemistä YAMK-opinnäytetöihin, jotka ovat luonteeltaan työelämän kehittämistehtäviä. (Liljander & Kotila 2025, 12.) Tämän kytkennän vahvistumisen nähdään tukevan YAMK-koulutusten profiloitumista TKIO-toiminnan painopisteiden suunnassa ja siten vahvojen osaamiskeskittymien rakentumista (Kuusisto-Ek 2025,18).
Uusin ammattikorkeakoulujen koulutustehtävän kehityssuunta on keskustelu ammatillisista tohtoritutkinnoista. Ammatillisen tohtoritutkinnon kehittämistä osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää on valmisteltu 12 ammattikorkeakoulun toimesta. Vuonna 2025 julkaistun esityksen mukaan ammatillisella tohtorikoulutuksella halutaan vastata työelämän kehittämistarpeisiin ja vahvistaa alueellista elinvoimaa. Uutta koulutusta valmistelevat ammattikorkeakoulut ovat ehdottaneet valtakunnallisen pilotin käynnistämistä seuraavan hallituskauden aikana. (Ammatillinen tohtorikoulutus, 2025.)
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tiekartassa (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2017, 6) tiivistetään korkeakoulujen uudistumishaasteiksi työn murros, digitalisaatio, globaalien haasteiden ratkaiseminen yhdessä, kansainvälisyys ja verkostoituminen, avoimuus ja yhteistyö oppimisessa, tutkimisessa ja innovoinnissa sekä globaali osaamiskilpailu. Yhteiskunnalliset muutokset ja korkeakoulutuskenttään vaikuttavat kansalliset ja kansainväliset kehityskulut ja tarpeet asettavat myös ammattikorkeakouluille useita elintärkeitä kysymyksiä seuraavien vuosien askelmista. Millainen on esimerkiksi ammattikorkeakoulun rooli kansainvälistyvässä TKI-ympäristössä tulevaisuudessa? Miten suomalaista ammattikorkeakoulutusta voidaan kehittää ja tukea parhaalla mahdollisella tavalla, jotta työelämälähtöinen vahva asiantuntijuus, innovaatio-osaaminen, tutkimuksellisen kehittämistyön osaaminen ja soveltava tutkimus mahdollistetaan? Ammattikorkeakoulut erottuvat korkeakoulukentällä sekä vahvoina alue-kehittämisen että TKIO-toiminnan osaajina. Profiloituminen valituille strategisille osaamisalueille luo ammattikorkeakouluille vankan perustan syventää ja keskittää TKIO-toimintaa.
Ikäosaamisen tutkimusyhteisön kehittäminen Kareliassa
Ikäosaamisen pitkäjänteinen kehittämistyö
Yksi Karelia-ammattikorkeakoulun strategisista valinnoista vuosille 2020–2030 on ollut Kestävä hyvinvointi. Osana kestävän hyvinvoinnin edistämistä pyrimme vahvistamaan ikäystävällisyyttä. Ikäosaaminen on ollut yksi Karelian strategisista kehittämiskohteista jo viidentoista vuoden ajan. Valintaan ovat vaikuttaneet sekä Pohjois-Karjalan demografinen kehitys että globaali ikääntymistrendi. Ikäosaamisen kehittämistyötä on tehty osana koulutusta ja TKIO-työtä. Ikäystävällisyyden kehittämistyön luonteva kehityskulku on ollut pyrkimys TKI- ja koulutustoiminnan integraation vahvistamiseen luomalla pitkäjänteistä rakennetta.
Karelian strategiassa yhdeksi konkreettiseksi tavoitteeksi on asetettu KAFS-yksikön (Karelia Centre for Age-friendly Society) käynnistyminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö tuki Karelian profiloitumista ikäystävällisyyden vahvistamiseen vuosina 2020-2023. EAFS-profilaatiohankkeen (RDI Excellence in Creating an Age-friendly Society in Remote Areas) tavoitteena oli kehittää ikäystävällisyyden osaamisyhteisön toimintamalli ja edistää ikäystävällisyyttä Karelian määrittelemillä ikäystävällisyyden kehittämisen painopistealueilla. Sisällöllisiksi painopisteiksi oli jo ennen hanketta määritelty asiakaskeskeiset palvelut ja ratkaisut, ikäystävällinen elinympäristö, ikäystävällinen työelämä sekä muistiystävällinen yhteiskunta. (Kukkonen 2023; Kukkonen, Makkonen, Airaksinen, Hyppönen, Lappalainen & Myller 2023; Myller & Puustinen 2022.)
Osaamisyhteisön toimintamallin kehittäminen
Ikäystävällisyyden osaamisyhteisön toimintamallia kehiteltiin Wengerin (2011; 1998) käytäntöyhteisöajattelun (Community of practice) sekä Engeströmin (1987) toimintajärjestelmän mallin avulla. Yhteisessä työskentelyssä hahmoteltiin ikäystävällisyyden osaamisyhteisön toimijat, periaatteet, menetelmät ja työskentelytavat. Kehitettyä osaamisyhteisötoimintamallia pilotoitiin ja arvioitiin EAFS-hankkeen aikana eri verkostoissa ja konteksteissa. Esimerkiksi ikäystävällisen maaseudun ulottuvuudet ja kehittämisaihiot työstettiin yhteistyössä ikääntyneiden, sosiaali- ja terveysalan ja maaseututoimijoiden kanssa osaamisyhteisötoiminnan avulla (ks. Myller 2023). Ikäystävällisyyden osaamisyhteisön toimintamallin kehittämisestä saadut arvokkaat kokemukset – kuten monitoimijainen ja dialoginen työskentely, yhteiskehittämisen ja verkostotyön vahvistuminen sekä konkreettisten TKIO-aihioiden syntyminen – ovat mahdollistaneet alueellisen, kansallisen ja eri alojen toimijoita yhdistävän, ja ikä-osaamista edistävän toiminnan.
Ikäystävällisyyden osaamisyhteisötoimintamallin kehittäminen ja pilotit ovat toimineet myös syksyllä 2025 kehitetyn KAKTUS-tutkimusyhteisön perustana. Tavoite tutkimusyhteisön ja TKIO–toimintojen jatkuvuuden lujittamisesta noudattelee valtakunnallisia kehityskulkuja ammattikorkeakoulujen TKIO-toiminnan vahvistamisesta. Ikäosaamiseen keskittyvän tutkimusyhteisön kehittämistarve on Kareliassa tullut vahvasti esille niin aiempien tutkimus- ja kehittämishankkeiden myötä kuin alueellisessa, kansallisessa ja kansainvälisessä verkosto-, hanke- ja kehittämistyössä. Ikäosaamisen TKIO-toiminnan systemaattisen ja vakiintuneen rakenteen näkyväksi tekeminen on myös merkityksellistä: yksittäisten hankkeiden sijaan on tärkeää esittää strateginen ja tavoitteellinen kokonaisuus, joka tukee TKIO-toiminnan jatkuvuutta ja tulosten kumuloitumista.
KAKTUS-tutkimusyhteisörakennetta työstettiin syksyllä 2025 ikäosaamisen YAMK –koulutuksen yliopet-tajien ja opettajien yhteistyönä. Ikäosaaminen Karelian strategisena painopisteenä mahdollisti ikä-osaamisen tutkimusyhteisörakenteen kehittämisen. Karelia toimii partnerina INVEST-allianssissa, jota rahoitetaan Erasmus+ ohjelman Eurooppalaiset yliopistot -aloitteesta. Allianssin yhtenä tavoitteena on yhteisen tutkimusrakenteen vakiinnuttaminen tukemaan TKI-toimintaa. (Kukkonen 2025.) Karelian ikäosaamisen tutkimusyhteisön käynnistäminen on saanut tukea INVEST-allianssilta.
Tutkimusyhteisörakenteen määrittelyssä huomioitiin KAFS ikäystävällisyyden osaamisyhteisön toimin-tamallin metodologisesta kehittämisestä saadut kokemukset sekä toimintamallin sisältö. Myös muiden ammattikorkeakoulujen vastaavia tutkimusyhteisöjä ja –keskittymien toimintaa ja sisältöjä benchmarkattiin. Esimerkiksi Lapin ja Oulun ammattikorkeakoulujen ja Oulun yliopiston yhteisen gerontologisen hoidon ja kuntoutuksen osaamiskeskittymän, GerHoksen, toiminta ja sisältö toimi innoittajana Karelian KAKTUS-tutkimusyhteisön jäsentämisessä.
KAKTUS-tutkimusyhteisön tavoitteet ja toimintamalli
KAKTUS-tutkimusyhteisölle on määritelty sekä laadullisia että määrällisiä tavoitteita. Laadulliset tavoitteet liittyvät TKI-yhteistyön vahvistamiseen yliopiston ja hyvinvointialueen kanssa, monialaiseen ja sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja KAFS-elinvoiman ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Määrällisiä tavoitteita asetimme hankevalmisteluun osallistumiselle, IYAMK- ja AMK-opinnäytetöiden määrälle sekä erityyppisten artikkeleiden kirjoittamiselle.
KAKTUS-tutkimusyhteisön keskeisiksi tehtäviksi on määritelty ikäosaamisen TKIO-toiminnan vahvistaminen sekä toimiminen ajatushautomona, joka osallistuu aktiivisesti hankeideointiin ja -valmisteluun sekä ajankohtaiseen keskusteluun ja vaikuttamistyöhön. Vastavuoroinen yhteistyö työelämätoimijoiden sekä muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa on tutkimusyhteisön työn onnistumisen kannalta keskeisessä roolissa. KAKTUS-tutkimusyhteisö mahdollistaa myös väitöskirjaohjauksen.
Tutkimusyhteisön toiminta on käynnistynyt keväällä 2026. Sisällöllisesti ikäystävällisyyden kehittämistyötä suuntaavat osaamisyhteisön päivittämät ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteet. Painopistejäsennyksen juuret ovat EAFS-hankkeen aikana hahmotellussa mallissa, jota on tarkennettu jäsentämällä kehittämistyötä sen kontekstien mukaan. Kuviossa 1 esitetään nykyinen versio ikäystävällisyyden kehittämisen painopisteistä.
Visionamme on ikä- ja muistiystävällinen ja kestävä yhteiskunta ja kulttuuri, sekä maaseutu- että kau-punkiympäristöissä. Ikäystävällisyyden lisäksi haluamme siis kehittää myös muistiystävällisyyttä, ja tutkimusyhteisömme pyrkii osaltaan edistämään kestävää kehitystä. Ikäystävällisyyden kehittämiskohteita tarkastellaan eri konteksteissa: kotiympäristössä, työelämässä, palvelujen parissa sekä laajemmin koko yhteiskunnassa. Olemme määritelleet kuhunkin kontekstiin liittyviä teemoja, joita haluamme edistää
KAKTUS toimii!
Ikäosaamisen tutkimusyhteisö KAKTUS on ikäosaamisen opettajien kehittämä toimintamalli. Kaikilla KAKTUS-tutkimusyhteisön kehittäjillä on pitkä kokemus ikäosaamisen koulutusten ja kehittämishankkeiden toteuttamisesta. TKIO-toiminnan edellyttämät integraatioratkaisut ovat tämän myötä asettuneet osaksi tutkimusyhteisön toimintamallia. KAKTUS-tutkimusyhteisö kokoaa yhteen ikäosaamisen kehittämishankkeita ja koulutuksia sekä vahvistaa ikäosaamisen parissa työskentelevien opettajien ja verkostojen vuoropuhelua ja yhteistyötä.
Tutkimusyhteisön toimintamalli on esitelty Karelian johtoryhmälle helmikuussa 2026. Saimme kannustusta jatkaa tutkimusyhteisötoimintaa ja sen kehittämistä. Tämä palaute on tutkimusyhteisön toimijoille hyvin merkityksellistä: opettajien tekemää kehittämistyötä arvostetaan.
KAKTUS-tutkimusyhteisö on osa ikäosaamisen kehittämisen virtaa. EAFS-projektissa tehdystä kehittämistyöstä on nyt pystytty ammentamaan tutkimusyhteisön kehittämistyöhön. Seuraava haaste on tutkimusyhteisön toimintamallin vakiinnuttaminen. Tässä voimme hyödyntää kokemuksiamme osaamisyhteisömallin jalkauttamisesta. Verkostoyhteistyö – samoin kuin aito TKIO-toiminta – on pitkäjänteistä työtä. Tutkimusyhteisö tarvitsee ikäosaamisen sisältöjen, tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä opetuksen asiantuntijoiden lisäksi tiivistä yhteistyötä TKI-palvelujen sekä koulutuksen vastuuhenkilöiden kanssa.
Tutkimusyhteisön tehtäviin sisältyvä ikäosaamisen TKIO-toiminnan näkyväksi tekeminen edellyttää viestinnän integroimista tutkimusyhteisön toimintaan. Tutkimusyhteisön verkkosivujen kehittäminen on tunnistettu tärkeäksi kehittämistoimenpiteeksi.
Kirjoittajat:
Kukkonen, Tuula, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Myller, Terhi, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Makkonen, Heli, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Martiskainen, Tuula, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Ammatillinen tohtorikoulutus. 12 ammattikorkeakoulun ehdotus. https://www.ammatillinentohtoritutkinto.fi/wp-content/uploads/sites/2/2025/11/Ammatillinen-tohtorikoulutus_WEB.pdf
Ammattikorkeakoululaki 932/2014.
Engeström, Y. 1987. Learning by Expanding: An activity theoretical approach to developmental re-search. Helsinki: Orienta konsultit.
Karelia ammattikorkeakoulu. 2025. Toimintakertomus. https://www.karelia.fi/toimintakertomus-2024/#tki
Kukkonen, T. 2025. Karelian ikäosaaminen mukaan kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön. Pulssi-verkkojulkaisu 14.3.2025. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2025/03/karelian-ikaosaaminen-mukaan-kansainvaliseen-tutkimusyhteistyohon/
Kukkonen, T. 2023. Yhteiskehittämisellä kohti osaamisyhteisön toimintamallia. IkäNYT! – Ikäosaamisen verkkojulkaisu 2/2023. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://ikanyt.karelia.fi/2024/05/20/yhteiskehittamisella-kohti-osaamisyhteison-toimintamallia/
Kukkonen, T., Makkonen, H., Airaksinen, A., Hyppönen, E., Lappalainen, M. & Myller, T. 2023. Ikäystävälli-syyden vahvistaminen strategisena kehittämiskohteena. IkäNYT! – Ikäosaamisen verkkojulkaisu 2/2023. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://ikanyt.karelia.fi/2024/05/20/ikaystavallisyyden-vahvistaminen-strategisena-kehittamiskohteena/
Kuusisto-Ek, H. 2025. YAMK-tutkintojen merkitys ammattikorkeakoulujen profiloinnissa. Teoksessa Au-ra, P., Mäki, K., Heikkanen, S., Kotila, H. & Hero, L-M. (toim.) 2025. Vaikuttava YAMK. Haaga-Helian jul-kaisut D6. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 15–19. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/903804/vaikuttavayamk.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Liljander, J-P. & Kotila, H. 2025. Kohti koordinoitua ja jatkuvaa ylemmän ammatillisen osaamisen edis-tämistä. Teoksessa Aura, P., Mäki, K., Heikkanen, S., Kotila, H. & Hero, L-M. (toim.) 2025. Vaikuttava YAMK. Haaga-Helian julkaisut D6. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, 8–14. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/903804/vaikuttavayamk.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Myller, T. & Puustinen, J. 2022. Ikäystävällisyys: näkökulmia Karelia-ammattikorkeakoulusta ja harvaan asutuilta alueilta. Gerontologia 3/2022. https://journal.fi/gerontologia/article/view/121309/72427
Myller, T. 2023. Ikäystävällinen maaseutu -osaamisyhteisön pilotointi. IkäNYT! – Ikäosaamisen verkko-julkaisu 2/2023. Karelia-ammattikorkeakoulu. Ikäystävällinen elinympäristö osaamisyhteisön pilotointi – IkäNYT!
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2024. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rahoitusmallit vuodesta 2025 alkaen. https://okm.fi/documents/1410845/4392480/Ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf/2475ffd6-c8fd-7389-5826-609c4ce10d6f/Ammattikorkeakoulujen+ja+yliopistojen+rahoitusmallit.pdf?t=1712829018346
Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2017. Korkeakoulutus ja tutkimus 2030-luvulle. Vision tiekartta. https://okm.fi/documents/1410845/12021888/Korkeakoulutus+ja+tutkimus+2030-luvulle+VISION+TIEKARTTA_V2.pdf
Vähäsantanen, K., Civil, T., Hero, L-M. & Tammilehto, M.T. 2025. Opetukseen kytketty TKI-toiminta: Pilviä horisontissa, ratkaisuehdotuksia näkyvissä. Tiedepolitiikka 1/2025. https://journal.fi/tiedepolitiikka/article/view/154711/103881
Wenger, E. 2011. Communities of practice: A brief introduction. University of Oregon, Scholar’s Bank. https://scholarsbank.uoregon.edu/xmlui/bitstream/handle/1794/11736/A%20brief%20introduction%20to%20CoP.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Wenger, E. 1998. Communities of Practice. Learning, Meaning and Identity. Cambridge University Press.