Väitän muistavani lapsuudesta 90-luvun alusta eräät puoli yhdeksän uutiset, joissa kerrottiin kasvihuoneilmiön huolestuttavasta voimistumisesta ja mitä siitä seuraisi. Siitä asti sekä huoli asiasta että tarve toimia on kulkenut mukanani vaihtelevalla voimakkuudella. Tämä varhainen kokemukseni sopii hyvin yhteen vallitsevan puhetavan kanssa etenkin ilmastonmuutoksen vaikutuksista mielenterveyteen, jossa lapset ja nuoret esitetään suurimpina kärsijöinä ja toivon tuovina muutoksen tekijöinä. Vanhemmille sukupolville on varattu enneminkin syyllisen tai haavoittuvassa asemassa olevan rooli (The Lancet Healthy Longevity 2021, e1).
Ilmastonmuutos on suuri uhka – ja samalla suuri mahdollisuus (Watts et al 2015, 1861). Uhattuna on elonkehän sysääminen peruuttamattomasti pois tuntemastamme tasapainosta, jonka myötä sosiaalisten ja taloudellisten järjestelmien vakaus järkkyy merkittävästi (Steffen et. al 2018). Mahdollisuutena on oppia elämään planeetan asettamien rajojen puitteissa sosiaalisesti kestävällä tavalla (Fanning et al. 2021). Kaikkien ilmastonmuutosta hillitsevien toimien lisäksi on myös varauduttava lämpenemisen vaikutuksiin (Valtioneuvosto 2023, 42). Edellisten sukupolvien syyllistäminen yksinkertaistaa asioita, eikä edesauta muutosta sen paremmin kuin sopeutumistakaan (Hourdequin 2025). Ikääntyneiden kehystämistä ilmastonmuutoksen seurauksille haavoittuvaksi ihmisryhmäksi ei ole syytä vähätellä. Se kuitenkin kaventaa käsitystä heistä ja suuntaa huomiota pois ikääntyneiden aktiivisesta roolista ja sen tukemisen tärkeydestä. (Patrick et al. 2025.)
(Ilmasto)resilienssi-käsitteen käyttäminen auttaa näkemään ikääntyvät aktiivisina toimijoina ilmastonmuutoskeskustelussa, ja kiinnostavaa kyllä, tämä on selvemmin näkyvillä raporteissa ja selvityksissä akateemisen kirjallisuuden sijaan (Patrick et al. 2025). Maailman terveysjärjestön (2017, 3) mukaan resilienssi on yksilö- ja yhteisötason kykyä saavuttaa hyvä terveys huolimatta sitä uhkaavista tekijöistä ja viime aikoina käsitettä on laajennettu koskemaan resilienssin vahvistamista. Resilienssi on siis sekä prosessi että kyky. Setti et al. (2025, 97-102) ovat hahmotelleet ikääntyneiden ilmastoresilienssin luonnetta ja muotoutumista elämänkaaren mittaan psykologisiin teorioihin perustuen. He toteavat, että pyrkimyksissä ikääntyneiden resilienssin vahvistamiseen on otettava huomioon heidän henkilökohtainen historiansa, tavoitteensa ja senhetkinen elämäntilanteensa.
On tärkeätä korostaa, ettei ikääntyneiden ilmastoresilienssi ole pysyvä tila. Heidän jakamisensa dikotomisesti niihin, jotka resilienttejä ovat ja niihin, jotka eivät sitä ole, ei vastaa todellisuutta. Sen sijaan on hyödyllistä ymmärtää resilienssin olevan riippuvaista paikasta, ajasta ja suhteesta ympäristöön ja kiinnittää huomiota siihen missä, milloin ja millä tavoin ikääntyneet osoittavat resilienssiä ja kuinka sitä voi tukea. (Setti et al. 2025, 103.) On erittäin tärkeätä ottaa ikääntyneet mukaan paikalliseen ilmastoresilienssin yhteiskehittämiseen (Thomas et al. 2026, 79; Setti et al. 2025, 103). Erityisesti on huomioitava, kuinka mahdollistaa haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyneiden osallistuminen (Setti et al. 2025, 103).
Tällöin haavoittuvuuden huomioiminen ja resilienssin vahvistaminen lyövät kättä.
Kirjoittaja:
Outi Sulopuisto, opettaja, projektipäällikkö, chAnGE – Climate Change and healthy AgeinG: co-creating E-learning for resilience and adaptation, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Fanning, A., O’Neill, D., Hickel, J., & Roux, N. 2021. The social shortfall and ecological overshoot of nations. Nature Sustainability, 5, 26-36. https://doi.org/10.1038/s41893-021-00799-z.
Hourdequin, M. (2025). Intergenerational Ethics and Climate Change. Wiley Interdisciplinary Reviews: Climate Change, 16. https://doi.org/10.1002/wcc.934.
The Lancet Healthy Longevity. 2021. No healthy longevity without a healthy planet. The Lancet. Healthy longevity, 2 1, e1 . https://doi.org/10.1016/s2666-7568(20)30072-6.
Maailman terveysjärjestö 2017. Strengthening resilience: A priority shared by heath 2020 and tbe sustainable development goals. Copenhagen: World Health Organization. Regional office for Europe. https://iris.who.int/server/api/core/bitstreams/ff08d447-788c-4c8f-9d10-6511d7a9ddc4/content
Patrick R., Noy S., McKew M., Lee S., Kanda K., Edwards S.J., Ali A., Bowen K. 2025. Rapid review on healthy ageing interventions that incorporate action on climate change and sustainability in cities and communities. Health & Place. https://doi.org/10.1016/j.healthplace.2025.103435
Setti, A., Stitzel, A., Ottoboni, G., McCarthy, N. 2025. A Dynamic Approach to Climate Resilience in Ageing. Climate Change Resilience Across Societal Contexts Challenges, Potentials and Visions for the Future. 91-108. Cham: Palgrave MacMillan
Steffen, W., Rockström, J., Richardson, K., Lenton, T., Folke, C., Liverman, D., Summerhayes, C., Barnosky, A., Cornell, S., Crucifix, M., Donges, J., Fetzer, I., Lade, S., Scheffer, M., Winkelmann, R., & Schellnhuber, H. 2018. Trajectories of the Earth System in the Anthropocene. Proceedings of the National Academy of Sciences of the United States of America, 115, 8252 – 8259. https://doi.org/10.1073/pnas.1810141115.
Thomas, M., Woolrych, R., Singleton, A., Haq, G., Latter, B., Maddock, C., Williams, A., Morgan, D., Murray, T. & Musselwhite, C. 2026. Global environments of ageing: towards co-designing climate resilient environments and communities for ageing well. In J. Phillips & E. Douglas (Ed.), Healthy Ageing: Social, Behavioural and Design Innovations in Research. 79-93. Bristol, UK: Policy Press. https://doi.org/10.56687/9781447375210-012.
Valtioneuvosto. 2023. Valtioneuvoston selonteko kansallisesta ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta vuoteen 2030 Hyvinvointia ja turvallisuutta muuttuvassa ilmastossa. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-585-6
Watts, N. et al. 2015. Health and climate change: policy responses to protect public health. The Lancet, Volume 386, Issue 10006, 1861 – 1914.
