Karelian ensimmäisen kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijat ovat nyt opinnoissaan neljännellä lukukaudella, ja heille on kertynyt kokemuksia opintojaksojen toteutuksista sekä Moodle-työskentelystä. Näiden kokemusten hyödyntäminen nähtiin tärkeänä, ja siksi opiskelijat päätettiin osallistaa viidennen lukukauden suunnitteluun.
Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeessa on edetty viidennen lukukauden opintojaksojen suunnitteluun. Opintojaksosuunnittelussa käytetään hankkeessa suunniteltua mallia (Hagman, Kakkonen & Sunikka 2025), jossa yleSH:n osaamistavoitteet (Silén-Lipponen & Korhonen 2020) toimivat ydinainesanalyysin runkona. TOKASAn (2025) koulutusmallissa toimiviksi opetusmenetelmiksi on nostettu erityisesti flipped learning, vuorovaikutteinen opetus sekä erilaiset toiminnalliset ja aktivoivat menetelmät.
Kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opintojaksojen suunnittelussa ja toteutuksessa flipped learning on vahvasti esillä. Opiskelijoiden suomen kielen sekä hoitotyön sisällön oppimista tuetaan verkko-oppimisympäristöön tuotetulla oppimateriaalilla, jonka avulla opiskelijat opettelevat tulevien oppituntien keskeiset käsitteet ja sisällön perustekijät. Verkko-opinnoissa opiskelijat pitävät tärkeänä toimivaa oppimisalustaa, jossa on esitetty selkeät ohjeet. Myös opittavan sisällön erilaiset esitysmuodot, kuten pelillisyys, kuvat ja videot, edistävät opiskelijan mielenkiinnon säilymistä. (Marstio 2020.)
Viidennen lukukauden suunnitteluun haluttiin ottaa mukaan kielituetun ryhmän opiskelijoita, jotta saisimme palautetta Moodle-oppimisympäristöistä ja tehdyistä valinnoista, jotka ovat perustuneet esimerkiksi TOKASA (2025) koulutusmallin suosituksiin. Hankkeessa päätettiin, että kaksi projektiasiantuntijaa haastattelee opiskelijoita (n=9). Haastattelujen tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisena opiskelijat kokevat Moodlen rakenteen, sisällön ja toiminnallisuuden, ja millaisia toiveita heillä on tulevien opintojaksojen suunnitteluun. Lisäksi haluttiin kuulla, millaiset ratkaisut tukevat heidän ammatillista oppimistaan ja millaiset tekijät vaikuttavat suomen kielen oppimiseen. Osallistujat valikoituivat vapaaehtoisuuteen perustuen. Haastattelut toteutettiin helmikuussa 2026.
Hyvän Moodle-oppimisympäristön piirteet
Opiskelijoiden mukaan hyvä Moodle on ennen kaikkea selkeä ja visuaalisesti miellyttävä. Moodlen koetaan toimivan parhaiten silloin, kun tekstiä ei ole liikaa ja kun sisältöä havainnollistetaan kuvien avulla. Opiskelijoille on tärkeää, että opintojakson keskeinen sisältö esitetään tiiviisti ja pääkohdat ovat helposti löydettävissä. He arvostavat sitä, että oppituntien diasarjat ovat saatavilla, ja että tekstissä keskeiset asiat on selkeästi merkitty esimerkiksi korostuksilla tai erillisillä laatikoilla. Myös keskeisten asioiden kertaamista tukevat ratkaisut, kuten ”testaa taitosi” -tehtävät, koetaan hyödyllisiksi.
Opiskelijat kokivat, että Moodlen ja tuntisuunnitelman yhtenevä rakenne helpottaa opeteltavien sisältöjen löytämistä. He kokivat tärkeäksi myös sen, että opetusmateriaalit ovat saatavilla riittävän ajoissa ennen oppitunteja, jotta heillä on riittävästi aikaa perehtyä opetusmateriaaleihin. Videoihin ja muihin sisältöihin liittyvien tehtävänantojen tulee olla selkeitä, jotta opiskelija tietää tarkasti, mikä materiaalissa on keskeistä. Erityyppiset tehtävät ja havainnollistavat rakenteet, kuten taulukot, koettiin oppimista tukeviksi.
Opiskelijan oppimista haastavan Moodlen piirteitä
Haastatteluissa tuotiin esille myös tekijöitä, jotka tekevät Moodlesta vaikeakäyttöisen. Yleisimmin mainittu ongelma oli liian tekstipainotteinen sisältö ilman visuaalisia elementtejä. Opiskelijoita kuormitti myös se, jos Moodlen sisällössä oli virheitä, joiden korjauksia tehtiin vasta oppitunnilla. Tällöin opiskelija oli ehtinyt opiskella etukäteen asian virheellisessä muodossa, mutta joutui oppitunnilla opettelemaan asian todellisen, oikean muodon. Myös virheitä sanalistoissa pidettiin ongelmallisina, joskin opiskelijat toivat myös esille, ettei aina löydy venäjänkielistä vastinetta suomenkieliselle käsitteelle.
Opiskelijat kuvasivat, että Moodlessa olevat pitkät videot ilman tekstitystä vaikeuttavat ymmärtämistä. Oppimista haastoi myös se, jos opintojakson Moodlessa ei ollut juurikaan sisältöä, vaan opintojakson päämateriaalina toimi oppikirja. Opiskelijoille tuotti ongelmia esimerkiksi kirjan saatavuus tai kirjan vaikeaselkoisuus. Lisäksi Moodlea on heidän mukaansa hankala käyttää, kun hakutoimintoa ei ole, jolloin tietyn asian etsiminen on vaikeaa.
Oppimista tukevat tekijät
Ammatillisen osaamisen oppimista tukevat tekijät liittyivät opiskelijoiden kokemuksen mukaan aktiiviseen tekemiseen ja monipuolisiin oppimismenetelmiin. Itsenäinen opiskelu, kuten lukeminen, tiivistelmien tekeminen ja muistiinpanojen kirjoittaminen, auttoi jäsentämään opittavaa. Myös kuunteleminen, havainnollistaminen ja kirjoittaminen auttoivat sisällön oppimisessa. Lisäksi simulaatiot ja harjoittelujaksot vahvistivat ammatillista osaamista. Opettajan johdonmukainen tapa käyttää samoja keskeisiä käsitteitä materiaalissa ja opetuksessa helpotti sisällön ja kielen oppimista.
Kielen oppimisen kannalta opiskelijat pitivät erityisen tärkeänä opettajan selkeää kieltä ja rauhallista puherytmiä. Pienryhmäopetus koettiin tehokkaaksi, koska pienemmässä ryhmässä opiskelijat kokivat olevan rohkeampia puhumaan suomen kieltä. Kantasanojen ja tekstin sisällä olevien tukisanojen käyttö helpotti kielen ymmärtämistä paremmin kuin erilliset sanalistat. Opiskelijat kokivat, että opiskelijatoverilta kysyminen on usein helpompaa kuin opettajalta kysyminen, koska he pelkäävät opettajan ihmettelevän tai ärsyyntyvän toistuvasta kysymisestä.
Opiskelijoiden toiveet tulevan lukukauden opintoihin
Opiskelijat toivoivat, että viidennen lukukauden opinnot sisältäisivät enemmän kirjoittamisen harjoittelua ja että Moodle säilyisi rakenteeltaan aiemmilta jaksoilta tuttuna ja selkeänä. Kielen oppimisen he toivoivat tapahtuvan osittain tasoryhmissä ja sisältöinä olisivat erityisesti kieliopin, kirjoittamisen ja puhumisen harjoittelu. Kielitaidon kehittyessä he toivoivat tulevalle lukukaudella taas haastavampia tehtäviä, jotka veisivät heidän suomen kielen oppimistaan eteenpäin.
Opiskelijat kokivat tärkeänä, että heillä on riittävästi aikaa myös itsenäiseen opiskeluun kotona. Tulevalle lukukaudelle on hankkeessa suunniteltu kielituetun ryhmän ja muiden samalla lukukaudella olevien opiskelijaryhmien yhteisiä tunteja, mitä kielituetun ryhmän opiskelijat pitivät myönteisenä ja oppimista tukevana suunnitelmana.
Opintojaksojen suunnittelu on ollut onnistunutta
Ryhmähaastattelut osoittivat, että kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijat kokevat opintojaksosuunnittelussa tehdyt valinnat hyvinä ja oppimista tukevina. Opiskelijat toivovat, että Moodle pysyy selkeänä ja visuaalisena, ja että heillä on mahdollisuuksia harjoitella ammatillisia taitoja ja suomen kieltä. He toivovat myös opetusratkaisuja, jotka huomioivat opiskelijoiden voimavarat ja mahdollistavat oppimisen syventämisen.
Näitä opiskelijoiden esiin tuomia arvokkaita näkemyksiä voidaan hyödyntää viidennen lukukauden suunnittelussa ja hankkeen pedagogisen kehittämistyön arvioinnissa. Opintojakson suunnittelussa ja toteutuksessa on tehty oikeita, opiskelijalähtöisiä ratkaisuja, jotka on todettu toimiviksi myös TOKASAn (2025) koulutusmallin suosituksissa. Lisäksi kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijat olivat aidosti otettuja siitä, että he pääsivät osallistumaan opintojaksosuunnitteluun suullisen palautteen muodossa. Kahteen ryhmähaastattelutilaisuuteen osallistui kolmasosa kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen ensimmäisen ryhmän opiskelijoista. Heidän antamansa palautteen perusteella voidaan todeta, että Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan –hankkeen opintojaksosuunnittelussa on onnistuttu hyvin.
Kirjoittajat:
Henna Kakkonen, lehtori, projektiasiantuntija Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Terhi Hagman, lehtori, projektiasiantuntija Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Hagman, T., Kakkonen, H. & Sunikka, T. 2025Opintojakson suunnitteluprosessin mallintaminen. Pulssi. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2025/05/opintojakson-suunnitteluprosessin-mallintaminen/ Viitattu 20.3.2026
Marstio, T. 2020. Verkko-opinnon muotoilu Käsikirja. LAUREA-JULKAISUT 134 | LAUREA PUBLICATIONS 134. Laurea Julkaisut 134.pdf Viitattu 20.3. 2026
Silén-Lipponen, M. & Korhonen, T. 2020. Osaamisen ja arvioinnin yhtenäistäminen sairaanhoitajakoulutuksessa –YleSHarviointi-hanke. Savonia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja 5/2020. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020111089877 Viitattu 20.3.2026
Tokasa. 2025. TOIMINNALLISESTI KAKSIKIELINEN KORKEAKOULUTUS – Koulutusmalli ja keskeiset suositukset. Metropolia-ammattikorkeakoulu. https://www.tokasa.fi/koulutusmalli/ Viitattu 20.3.2026
