Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille työn ja opiskelun yhdistäminen on usein vaativaa. Tähän haasteeseen vastaa TYKE-hanke (Työkiertomallien kehittäminen sairaanhoitajakoulutuksessa), joka on käynnissä 1.3.2025–31.12.2026. Hanke on Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen (Jotpa) rahoittama valtionavustushanke, ja se toteutetaan Karelia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun soten (jatkossa Siun sote) yhteistyönä.
TYKE-hankkeen tavoitteena on kehittää työn ohessa opiskeleville sairaanhoitajaopiskelijoille soveltuvia opiskelumalleja. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelusta aiheutuvien poissaolojen ennakointiin ja hallintaan sekä siihen, että opiskelijoille voidaan tarjota hyvin suunniteltuja, työelämälähtöisiä harjoittelupaikkoja alueen monipuolisissa oppimisympäristöissä.
Hankkeen ensimmäinen pilottiharjoittelujakso toteutettiin Karelia-ammattikorkeakoulun ja Siun soten yhteistyössä. Opiskelijoilta kerätty palaute osoittaa, että pilotille oli selkeä tarve ja että sen vastaanotto oli poikkeuksellisen myönteinen. Kaikki pilottiin osallistuneet opiskelijat (100 %) kertoivat suosittelevansa harjoittelua muille ja kokivat sen tukeneen opintojen etenemistä erinomaisesti.
Ammatillinen kasvu ja kliinisten taitojen vahvistuminen
Karelian ohjeistuksen mukaan harjoittelu on tavoitteellinen ja ohjattu oppimisprosessi, jossa opiskelija perehtyy oman alansa keskeisiin työtehtäviin ja soveltaa osaamistaan aidoissa työelämän tilanteissa. (Karelia amk 2026.) TYKE-hankkeen pilottiharjoittelun tulokset tukevat tätä tavoitetta vahvasti: 75 % opiskelijoista koki harjoittelun tukeneen ammatillista kasvua erittäin hyvin.
Harjoittelu lisäsi opiskelijoiden kiinnostusta erityisesti sairaalaympäristössä työskentelyyn sekä sisätautien ja kirurgisen hoitotyön tehtäviin. Monille harjoittelu näyttäytyi käänteentekevänä vaiheena omalla urapolulla.
Opiskelijat kuvasivat oppineensa konkreettisia, työelämässä välittömästi hyödynnettäviä taitoja. Näitä olivat muun muassa aseptisen työotteen vahvistuminen, potilaan tilan kokonaisvaltaisempi arviointi sekä kyky reagoida oireisiin aiempaa herkemmin. THL:n aseptisen työskentelyn ohjeistus (2026) korostaa, että aseptinen osaaminen kehittyy parhaiten ohjatussa kliinisessä ympäristössä, mikä vahvistaa harjoittelun merkitystä kliinisen osaamisen kartuttamisessa.
STM:n potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma (2022–2026) painottaa varhaisen havainnoinnin ja oikea-aikaisen reagoinnin merkitystä potilasturvallisuudessa. Pilottiin osallistuneilla opiskelijoilla oli jo ennen harjoittelua suoritettuna kolme työelämän osa-alueisiin sijoittuvaa harjoittelujaksoa, mikä loi hyvän perustan osaamisen syventämiselle.
Esihenkilöt kokivat työntekijöiden kouluttautumisen uuteen tutkintoon positiivisena. Esihenkilö totesi seuraavasti:
”Työntekijän kouluttautuminen on pelkästään hyvä asia ja suosittelisin sitä jokaiselle. Opintoja tekevät työntekijät ovat jotenkin avoimempia uusille asioille ja muutoksille. Heillä on myös erilaista ajattelukykyä asioista ja tuovat raikkaita uusia tuulia työelämään.”
”Mahdollisuudet ovat hyvät, kouluttautuminen lisää aina ammatillista pääomaa.”
”Kouluttautumisen tuoman ammattitaidon lisääntyminen ja sairaanhoitajaresurssin vahvistamista”
Työnantajan tuki ja ohjauksen laatu
Pilotissa 75 % opiskelijoista arvioi työnantajan tuen erittäin hyväksi. Ohjaavan työyhteisön merkitys nousi palautteissa vahvasti esiin. THL (2023) korostaa, että positiivinen asenne opiskelijoita kohtaan, laadukas perehdytys ja riittävät resurssit ovat ratkaisevia tekijöitä oppimisen ja työhyvinvoinnin kannalta.
Myös Tehyn (2020) opiskelijajäseniin kohdistunut selvitys tukee näitä havaintoja. Sen mukaan harjoittelun onnistumisen kannalta keskeisintä on henkilökohtainen ohjaus ja se, että ohjaukseen on varattu riittävästi aikaa. Toiseksi tärkeimpänä tekijänä opiskelijat pitivät koulutuksen aikana saatuja tiedollisia ja taidollisia valmiuksia, jotka tukivat harjoittelussa toimimista.
Tiedotus ja ohjeistus osana onnistunutta pilottia
Ennen harjoittelun alkua pilottiin osallistuville opiskelijoille järjestettiin hankeinfo, jossa käytiin läpi hankkeen tavoitteet ja pilotin käytännön toteutus. Työelämän edustajat antoivat selkeän ohjeistuksen muun muassa palkallisen harjoitteluajan hakemisesta ja työvuorojen merkitsemisestä organisaation järjestelmiin sekä opiskelijan, esihenkilön ja oppilaitoksen vastuista.
Kaikki pilottiin osallistuneet opiskelijat kokivat lähtöinfon sisällöltään erittäin selkeäksi. Osa koki kuitenkin, että tiedotus tuli liian myöhään, mikä vaikeutti esimerkiksi työvuorosuunnittelua. THL:n perehdytyssuositusten (2023) mukaan oikea-aikainen ja selkeä tiedotus vähentää epävarmuutta ja tukee harjoittelun sujuvaa aloitusta. Sama havainto nousi esiin myös esihenkilöiden palautteissa. Hankkeen aloitusvaiheen aikataulun ollessa tiukka, se viivästytti esihenkilöiden tiedottamista. Esihenkilöt totesivat sijaisjärjestelyjen toteuttamisen hankalaksi nopeassa aikataulussa.
Palkallisuuden vaikutus hyvinvointiin ja jaksamiseen
Aikuiskoulutustuki lakkautettiin 1.6.2024. Tuki oli aiemmin mahdollistanut joustavamman opiskelun työuran aikana, ja sen poistuminen on aiheuttanut monille opiskelijoille opintojen lykkääntymistä tai peruuntumista. Työllisyysrahaston (2026) mukaan oman talouden suunnittelu on noussut entistä keskeisempään rooliin opiskelupäätöksiä tehtäessä.
THL on tuonut esiin, että korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet ja jopa viidenneksellä toimeentulo on niukkaa. Opiskelijoiden kokemusten mukaan pitkät palkattomat harjoittelujaksot aiheuttavat merkittävää taloudellista ja henkistä kuormitusta. TYKE-hankkeen pilottiharjoittelu vahvistaa nämä havainnot: palkallisuus koettiin keskeiseksi tekijäksi, joka tuki jaksamista, motivaatiota ja opintojen etenemistä.
Eräs opiskelija kuvasi kokemustaan seuraavasti:
”Itse käyttänyt kaikki lomani tähän mennessä harjoitteluiden ajankohtiin, täten vapaita ajanjaksoja ei ole ollut. TYKE-hankkeen kautta sai hyvin rahallista tukea kolmen viikon ajalle, täten lomia säästyi hyödynnettäviksi oikeaan lomaan. Tämä vaikutti positiivisesti stressiin sekä huoliin taloudellisesta pärjäämisestä ja jaksamisesta.”
Opiskelija nosti esiin palkallisuuden yhteyden motivaatioon:
”TYKEn kautta saama rahallinen tuki toi myös motivaatiota harjoitteluun, kun omasta kehittämisestä sai palkallista tukea, josta tuleva työnantaja hyötyy osaamiseni kautta.”
Yhteenveto
TYKE-hankkeen pilottiharjoittelu osoittautui erittäin toimivaksi malliksi, joka tukee opiskelijoiden ammatillista kasvua, hyvinvointia ja urasuunnitelmia sekä vastaa työelämän tarpeisiin. Opiskelijoiden ja esihenkilöiden kokemukset ovat linjassa kansallisten suositusten ja strategioiden kanssa.
Se, että kaikki pilottiin osallistuneet opiskelijat olivat valmiita suosittelemaan mallia muille, osoittaa sen merkittävän potentiaalin sosiaali- ja terveysalan koulutusrakenteiden kehittämisessä. Kun tiedotusta ja rakenteita kehitetään edelleen, TYKE-hankkeen pilottimalli tarjoaa vahvan pohjan opiskelun ja työn entistä sujuvammalle yhteensovittamiselle.
Kirjoittajat:
Riitta Muhonen, lehtori, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Petri Ronkainen, lehtori, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Hanna Näätänen, Siun sote, osaamisen kehittämisen asiantuntija
Sari Salminen, Siun sote, erityisasiantuntija
Lähteet:
Karelia-ammattikorkeakoulu 2026. Harjoittelu. https://kareliauas.sharepoint.com/sites/OPISKELU/SitePages/Harjoittelu.aspx 10.3.2026
Karelia-ammattikorkeakoulu 2025. Työkiertomallien kehittäminen sairaanhoitajakoulutuksessa. https://www.karelia.fi/projektit/tyokiertomallien-kehittaminen-sairaanhoitajakoulutuksessa/. 10.3.2026
Karelia-ammattikorkeakoulu 2025. TYKE-hanke kehittää sairaanhoitajakoulutuksen harjoittelujaksojen toimintamalleja tukemaan työn ohella opiskelua. https://www.karelia.fi/2025/09/tyke-hanke-kehittaa-sairaanhoitajakoulutuksen-harjoittelujaksojen-toimintamalleja-tukemaan-tyon-ohella-opiskelua/. 10.3.2026
Tehy 2020. Valmiudet työharjoitteluun Tehyn opiskelijajäsenten näkemyksiä työharjoittelusta ja niihin liittyvistä valmiuksista. Tehyn julkaisusarja B. Selvityksiä 3/20. 2020_b3_valmiudet_tyoharjoitteluun_-_opiskelijajasenten_nakemyksia_id_16040.pdf Saatavilla 10.2.2026.
THL. 2026. Käsihygieniaohjeet ammattilaisille. https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/infektioiden-ehkaisy-ja-torjuntaohjeita/kasihygieniaohjeet-ammattilaisille. 10.3.2026
Valtioneuvosto 2026. Potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/6d067eda-4c19-4390-9829-73b17a1037ca/content. 10.3.2026.
