Väestön ikääntyminen muuttaa terveyspalvelujen tarvetta ja digitalisaatio tarjoaa uusia ratkaisuja. Opinnäytetyöni syventyi ikääntyneiden kokemuksiin digitaalisista terveyspalveluista, tunnistaen sekä niiden tuomat hyödyt että käytön haasteet. Tavoitteena oli tuottaa konkreettisia suosituksia palvelukehitykseen Docrates Mehiläinen Syöpäsairaalalle, korostaen käyttäjälähtöisyyttä ja ikäosaamisen merkitystä.
Maailma ikääntyy ja Suomi sen mukana. Tämä väestörakenteen muutos asettaa uusia vaatimuksia sosiaali- ja terveyspalveluille ja digitalisaatio tarjoaa keskeisiä työkaluja palvelujen saatavuuden ja laadun parantamiseen. Opinnäytetyöni selvitti, miten ikääntyneet käyttävät digitaalisia terveyspalveluja ja mitkä tekijät vaikuttavat heidän käyttökokemuksiinsa. Tavoitteena oli tunnistaa ikääntyneiden tarpeita ja haasteita sekä tuottaa konkreettisia kehittämissuosituksia Docrates Mehiläinen Syöpäsairaalalle. Työ toteutettiin kaksivaiheisena prosessina: Ensin tehtiin integroiva kirjallisuuskatsaus, joka kokosi yhteen ajankohtaisen tutkimustiedon ikääntyneiden digitaalisten terveyspalvelujen käytöstä. Tämän tiedon pohjalta järjestettiin työpaja Docrates Mehiläinen Syöpäsairaalan koordinoivien hoitajien kanssa, jotta saataisiin käytännön näkökulmia ja kehittämissuosituksia suoraan työelämästä.
Digipalvelut koetaan pääosin myönteisesti
Opinnäytetyöni osoitti, että ikääntyneiden asenne digitaalisia terveyspalveluja kohtaan on pääosin myönteinen. He arvostavat palvelujen tuomaa ajansäästöä, matkustustarpeen vähenemistä ja mahdollisuutta seurata omaa terveyttään ajasta ja paikasta riippumatta. Ikääntyneet toivoivat palvelujen käytön tukea omaisilta ja ammattilaisilta. Erityisesti OmaKanta-palvelu ja digitaaliset ajanvaraukset koettiin hyödyllisiksi, ja videopuhelut toivat henkilökohtaisemman kokemuksen kuin tekstipohjaiset chat-palvelut.
Haasteet vaativat ikäosaamista
Myönteisestä asenteesta huolimatta esiin nousi merkittäviä haasteita. Fyysiset ja kognitiiviset rajoitteet, kuten heikentynyt näkö tai muistiongelmat, vaikeuttavat laitteiden ja sovellusten käyttöä. Teknisiä ongelmia aiheuttavat useat eri potilastietojärjestelmät, salasanojen muistaminen ja laitteiden yhteensopivuus. Ikääntyneet kokevat myös huolta tietoturvasta ja kaipaavat inhimillistä kontaktia. Nämä tulokset korostavat ikäosaamisen merkitystä työelämässä: palveluja kehitettäessä on ymmärrettävä ikääntyneiden moninaiset tarpeet ja varmistettava, että teknologia palvelee heitä. Palvelujen tulee olla selkokielisiä, helppokäyttöisiä ja visuaalisesti selkeitä, esimerkiksi suuremmilla näppäimillä.
Ammattilaiset avainasemassa palvelujen kehityksessä
Työpajassa syntyneet kehittämissuositukset painottavat terveydenhuollon ammattilaisten keskeistä roolia ohjaajina ja luottamuksen rakentajina. Heidän digitaalisen osaamisensa kehittäminen on avainasemassa, ja he tarvitsevat koulutusta sekä testitunnuksia palvelujen käytännönläheiseen esittelyyn. On tärkeää säilyttää perinteiset palvelukanavat vaihtoehtona ja parantaa tiedon löydettävyyttä yhdestä paikasta, jotta asiakkaiden ei tarvitse navigoida useiden eri järjestelmien välillä.
Digitaalisten terveyspalvelujen menestyksekäs käyttöönotto ikääntyneiden keskuudessa edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Se vaatii käyttäjälähtöistä suunnittelua, ammattilaisten osaamista ja tukea sekä konkreettista apua teknisten esteiden ylittämiseen. Näin varmistamme, että digitalisaatio edistää yhdenvertaisuutta ja tukee ikääntyvän väestön terveyttä ja hyvinvointia, vahvistaen samalla ikäosaamista koko terveydenhuollon kentällä.
Teksti: Sini Johansson, Geronomi (YAMK), Ikäosaamisen kehittäminen ja johtaminen, Karelia-ammattikorkeakoulu