Karelia-ammattikorkeakoulun opettajilla on mahdollisuus työelämäjaksoihin, joissa tutustutaan metsäorganisaatioiden tehtäviin ja käytäntöihin. Työelämäjakso on opettajalle erinomainen tilaisuus päivittää opetusalansa osaamista uusimmalla tiedolla metsätalouden työelämävaatimuksista ja tehtävistä. Tarkoituksena on perehtyä sellaisiin tehtäviin, joihin valmistuvat opiskelijat voivat sijoittua.
Suomen Metsäkeskus
Suomen Metsäkeskus on julkisrahoitteinen metsätalouden edistämisorganisaatio. Suomen Metsäkeskus kerää ja jakaa tietoa Suomen metsistä, neuvoo ja kouluttaa metsänomistajia metsien hoidossa ja suojelussa sekä valvoo, että yritykset ja yksityishenkilöt noudattavat metsiä koskevia lakeja. Lisäksi Metsäkeskus käsittelee yksityisten metsänomistajien erilaisiin metsätalouden tukiin liittyviä hakemuksia ja valvoo tukien käyttöä. Organisaatio toimii valtakunnallisesti. Suomen Metsäkeskuksen päätoimisto sijaitsee Lahdessa, mutta sillä on aluetoimistoja jokaisessa maakunnassa.
Toteutin työelämäjaksoni osallistumalla Suomen Metsäkeskuksen Joensuun toimiston tehtäviin. Tarjolla olevista tehtävistä opetukseni kehittämistä tukivat parhaiten metsävaratiedon tuottamiseen ja metsätalouden tukien valvontaan liittyvät tehtävät. Maastokauden aloitus toukokuun alkupuolella tarjosi tilaisuuden osallistua myös maastoryhmien koulutuspäiviin. Koulutuspäivien jälkeen maastoryhmät siirtyivät omille inventointialueilleen.
Laserkeilaus metsävaratiedon tuottamisessa
Suomen Metsäkeskus koordinoi valtakunnallista metsävaratiedon tuottamista, joka perustuu kaukokartoituksen ja maastoinventoinnin yhdistelmään. Inventointi tuottaa metsätalouden erilaisissa suunnittelutehtävissä käytettäviä kuviotieto- ja hilaruutuaineistoja, joita on vapaasti saatavilla. Aineistoista käytetään nimeä Avoin metsävaratieto, joka on kenen tahansa ladattavissa ja käytettävissä vapaasti myös liiketoimintaan.
Lentokoneesta tehtävän laserkeilauksen avulla saadaan inventoitavasta alueesta kolmiulotteinen pistepilvi, jossa jokaisella pisteellä on x-, y- ja z-koordinaatit. Pistepilvestä lasketaan ns. lidar-piirteitä, jotka ovat erilaisia pistepilven korkeusjakaumasta laskettuja tilastollisia tunnuslukuja. Alueella tehdään lisäksi ilmakuvaus, jonka keskeisenä tuotteena ovat vääräväriortokuvat. Ilmakuvista voidaan erottaa puulajisuhteet, koska väärävärikuvissa havupuusto on sävyltään vihreää ja lehtipuusto punertavaa.
Kaukokartoitusaineistot eivät sinällään sisällä mitään metsävaratietoja, joten inventointialueelle tehdään ositettuun ryväsotantaan perustuva maastoinventointi. Maastomittauksissa käytetään sekä kiinteäsäteisiä ympyräkoealoja että puukarttakoealoja. Kummaltakin koealatyypiltä mitataan kaikki puut. Ympyräkoealoja on metsäninventoinnissa käytetty jo vuosikymmeniä, mutta puukarttakoealoja on mitattu vasta 2020-luvun alusta, jolloin alkoi toinen inventointikierros.
Puukarttakoeala tarkoittaa sellaista rajattua aluetta metsästä, jossa jokaisen puun sijainti on paikannettu. Tässä inventoinnissa mitataan pinta-alaltaan 1000-3000 m2 puukarttakoealoja. Paikannuksessa käytetään satelliitteihin perustuvaa GNSS-paikannusta ja pseudoliittiteknologiaa. Pseudoliitti- eli tukiasemapaikannuksessa puukarttakoealalle muodostetaan paikallinen koordinaatisto, jossa sijainnin paikannus perustuu tukiasemien väliseen yhteydenpitoon. Puukarttakoealan paikallinen koordinaatisto sidotaan valtakunnalliseen koordinaatistoon GNSS-laitteella paikannettujen koealan nurkkapisteiden avulla.
Rahoitustarkastuksen viranomaistehtäviä
Metsävaratiedon tuottamisen ohella toinen Suomen Metsäkeskuksen keskeinen tehtäväalue ovat erilaiset viranomaistehtävät. Metsäkeskus seuraa ja valvoo metsien hakkuita mm. inventoimalla harvennushakkuiden korjuujälkeä. Inventoinneilla selvitetään, onko harvennukset toteutettu metsälain ja metsänhoitosuositusten mukaisesti. Metsäkeskus myöntää ja valvoo myös erilaisia metsätalouden tukia, kuten METKA-tukia. Tukien tarkoituksena on auttaa metsänomistajia toteuttamaan erityisesti nuoren metsän hoitoa ja terveyslannoituksia. Metsäkeskus myöntää myös korvauksia metsätuhoista, kuten hirvien aiheuttamista tuhoista männyn taimikoissa.
Seuranta- ja valvontatehtävät edellyttävät tarkkoja ja luotettavia maastomittauksia, jotta viranomaispäätökset voitaisiin tehdä läpinäkyvästi ja perustellusti. Pääasiallinen maastotiedon keruun menetelmä on systemaattinen koealainventointi, jossa kiinteäsäteisiä ympyräkoealoja sijoitetaan objektiivisesti ennalta määritettyihin kohtiin metsikkökuvioille. Tarkistukseen tulevat kuviot valitaan pääosin satunnaisotannalla, mutta jonkin verran myös aikaisemman tiedon perusteella.
Inventoinneissa käytetään säänkestäviä maastotietokoneita, joissa on räätälöidyt sovellukset erilaisia tehtäviä varten. Sovellukset sijoittavat koealat kohteille automaattisesti ja laskevat mittaustulokset, mikä helpottaa ja nopeuttaa maastotyötä. Lisäksi tarvittavat tulokset saadaan välittömästi maastossa.
Työelämäjakson anti
Ensimmäisellä viikolla osallistuin metsävaratiedon tuottamisen tehtäviin. Jakso ajoittui sopivasti Savon ja Pohjois-Karjalan inventointiryhmien koulutuspäiviin. Koulutuksessa käsiteltiin metsävaratiedon tuottamisen prosessia, harjoiteltiin GNSS-laitteiden ja maastotallentimien käyttöä. Maastokoulutuksessa harjoiteltiin erityisesti puukarttakoealojen perustamista ja mittaamista, koska ne olivat useimmille osallistujille vähemmän tunnettuja kuin kiinteäsäteiset ympyräkoealat. Erityisen kiinnostavaa oli puukarttakoealojen ja puiden paikannus pseudoliittiteknologian avulla. Puukarttakoealojen laskentasysteemi on patentoitu, joten siihen ei ollut mahdollisuutta kovin yksityiskohtaisesti perehtyä. Puukarttakoeala on hyvin monipuolinen, koska siitä voidaan poimia osakoealoja laserkeilausaineiston tulkintaa varten. Puukarttakoealalle sopivia metsiköitä ovatkin varttuneet tai uudistuskypsät metsiköt, joissa yksittäisten puiden latvukset voidaan erottaa.
Toisella viikolla osallistuin rahoitustarkastuksen ja viranomaistoiminnan tehtäviin, joiden aiheina olivat nuoren metsän hoidon tuki, harvennushakkuun korjuujälki, hirvituho ja terveyslannoitus. Kaikissa tapauksissa tarkastuksen kohteena olevalta metsikkökuviolta mitattiin systemaattisella otannalla n. 15-20 ympyräkoealaa, joiden koot vaihtelivat tarkasteltavan aiheen mukaan. Maastomittauksilla selvitettiin täyttävätkö tehdyt toimenpiteet haetun tuen kelpoisuuskriteerit. Nuoren metsän hoito ja terveyslannoitus eivät täyttäneet tukikelpoisuuden edellytyksiä. Osa metsänomistajista hakeekin tukia varmuuden vuoksi, vaikka edellytyksiä ei olisikaan, mikä aiheuttaa tarkastajille osin turhaakin työtä. Tarkastetun männyntaimikon hirvituho oli totaalinen, minkä vuoksi metsänomistaja voi saada korvauksia. Myös harvennushakkuun korjuujälki ja jäävän puuston määrä täyttivät suositusten rajat.
Työelämäjaksolla perehdyin monipuolisesti metsävaratiedon tuottamisen prosessiin ja menetelmiin, mikä syvensi ja täydensi hyvin aikaisempaa osaamistani. Erilaisiin viranomaistehtäviin tutustuminen avasi metsien käytön operatiiviseen suunnitteluun liittyviä tarkastus- ja valvontakäytäntöjä. Käytännössä vastaan tulee monenlaisia haasteita, joita tarkastajat joutuvat ratkaisemaan. Sain työelämäjaksolta paljon sisältöjä, joita voin hyödyntää opintojaksojeni ja opetukseni kehittämisessä.
Kirjoittaja:
Ari Talkkari, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Suomen Metsäkeskus 2024. Joka neljännen harvennushakkuun korjuujälki on hyvää. https://www.metsakeskus.fi/fi/ajankohtaista/joka-neljannen-harvennushakkuun-korjuujalki-on-hyvaa.
Suomen Metsäkeskus 2026a. Metsäkeskus. www.metsakeskus.fi
Suomen metsäkeskus 2026b. Metsävaratieto. https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/metsatietoaineistot/metsavaratiedot.
Suomen Metsäkeskus 2026c. Metka-tuet. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsatalouden-tuet/metka-tuet.
