Espoon Otaniemi muuttui helmikuun alussa kolmen päivän ajaksi Oponiemeksi, kun 800 opinto-ohjaajaa ympäri Suomea matkusti kuulemaan ohjauksen uusia tuulia. Ohjelma sisälsi huippuosaajien puheenvuoroja, opintokäyntejä, verkostoitumista sekä perinteiset messut, jossa oli kymmeniä näytteilleasettajia. Opopäivät alkoivat opintokäynneillä. Tutustuimme mm. messukeskuksen tapahtumajärjestelyihin sekä venemessujen rakentamiseen kulissien takana.
Katsauksia tulevaisuuden työelämään, tarkkaavaisuuden haasteisiin, tekoälyn mahdollisuuksiin ja motivaation vahvistamiseen
Perjantain avajaistilaisuudessa puhunut Nuorten yrittäjyys ja talous NYT toimitusjohtaja Johanna Vesikallio avasi nuorten tulevaisuusraportin (2025) tuloksia. Niistä selvisi muun muassa, että nuoret suhtautuvat tulevaan työelämään toiveikkaammin ja odottavat innolla tulevaa työelämää ja opiskelemaan pääsyä, yrittäjyys kiinnostaa nuoria (erityisesti maahanmuuttajataustaisia nuoria) ja kodin tausta vaikuttaa nuoren käsitykseen mahdollisesta urapolusta.
Juha Salmitaival (PsT, neuropsykologian dosentti) pohti työpajassaan tarkkaavaisuutta infoähkyn keskellä. Aivotutkimuksessa todettua: motorinen toiminta lisää tarkkaavaisuutta. Salmen mukaan ei ole tarkkaa aikaa sille, kuinka pitkään tarkkaavaisuus säilyy, vaan se voi säilyä pitkäänkin, kun mukana on motorinen toiminta. Kännykänkin käsittely on aktiivisempaa kuin hiljaa paikallaan kuunteleminen. Siksi tarkkaavaisuuden tukemiseksi tulee miettiä toimintaympäristöä ja toimintaa. Salmi on samaa mieltä keskustelun kanssa, jossa alakoululaisilta tulisi kieltää älypuhelimet. Toisaalta hän huomioi myös terveysalaan liittyvät teknologiset mahdollisuudet. Esimerkiksi teknologian avulla subjektiiviset ADHD-testit on voitu tarkentaa älyvaatteiden ja pelillistettyjen tehtävien avulla objektiivisiksi testeiksi.
Esityksessä ”Tekoäly vauhdittamaan, ihminen ohjaamaan” professori Pekka Abrahamsson (FT) ”tekaisi” sivutuotteena mahtava-opo-hubin, joka ratkaisee kaikki opon tehtävät, tekoälyagentin avulla. Samalla koko esityksen ydinajatus oli se, että tekoäly on tekninen apuväline ja ajattelu tapahtuu oikean ihmisen ohjaamana. Paljon tiedon ja toiminnan keräämiseksi ja näkyväksi tekemiseksi olisi teknisesti mahdollista, mutta toteutusta hidastavat ja jopa estävät esim. tietosuoja ja tietoturvapolitiikka. Lisämausteena ennen Abrahamssonin esitystä oli Laajasalon opiskelijoiden luova ja hauska alustus aiheeseen.
Filosofi Frank Martelan (FT, VTT, hyvinvoinnin psykologian dosentti) luento “Nuorten innostaminen ja sisäisen motivaation vahvistaminen” laittoi pohtimaan sitä, kuinka saisimme ohjauksessa hyödynnettyä opiskelijoiden motivaation eri puolia. Sisäisen motivaation, aikaansaamisen ja hyvinvoinnin taustalta löytyy autonomian, kyvykkyyden, yhteisöllisyyden ja hyvän tekemisen perustarpeet, jotka tulee huomioida myös ohjaustyössä.
Martela listasi neljä työkalua arkeen:
- 1. Autonomia: Muista perustella
- 2. Kyvykkyys: Muista kehua
- 3. Yhteenkuuluvuus: Muista kohdata
- 4. Hyväntekeminen: Muista kiittää
Frank Martelan suusta tuli myös artikkelimme otsikko ”Ole oman elämäsi keskushyökkääjä”. Tällä Martela tarkoittaa jokaisen henkilön aktiivista toimijuutta erilaisista olosuhteista huolimatta. Emme ole oman onnemme yksilökeskeisiä seppiä, vaan keskushyökkääjiä, jotka pystyvät vaikuttamaan peliin ja valintoihimme. Kukaan ei pärjää yksin, mutta jokaisella on oma vastuunsa roolistaan osana isompaa kokonaisuutta. Tämä tekee elämästä merkityksellistä, kun teemme itsestämme merkityksellisiä muille. Se lisää myös sisäistä motivaatiota ja kannustaa ottamaan vastuuta omasta elämän suunnasta. (Martela 2026)
Havaintoja järjestelyistä, tunnelmasta ja päivien annista
Oponiemen puitteet – erityisesti Dipoli – olivat hulppeat. Yllättävän paljon järjestelyissä ilmeni pieniä, mutta osallistujia vaikeuttavia kömmähdyksiä, kuten aikataulutusten muutos ja sekoittuminen sekä riittävän yksityiskohtaisten karttojen ja opasteiden puuttuminen. Kampusalue on kuitenkin suuri ja rakennuksia on paljon. Osa suunnitelluista pajoista jäi tämän vuoksi näkemättä. ”Onneksemme” kokemus oli jaettu, suunnistusongelmat eivät olleet vain joensuulaisten riesa. ”Minnehän meidän pitäisi mennä” ja ”Minne te olette menossa” olivat suosittuja fraaseja päivien aikana.
Eivätkä ne tuulet niin uusia olleet: ohjauksen peruskysymykset ja -tavoitteet ovat aika lailla samoja kuin ennenkin. Mukaan on tullut uusia nyansseja niin yksilön kuin yhteiskunnankin näkökulmasta, joita tulee huomioida. Kaikista parasta päivissä oli välitön jakaminen ja ajatusten vaihto omien kollegojen kanssa nähdystä, kuullusta ja koetusta.
Kirjoittajat:
Tuula Ikonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sanna Kukkasniemi, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Jukka Tulonen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Sanna Turunen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Soile Vinni, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
