Generatiivinen tekoäly on vakiintumassa osaksi korkeakouluopetuksen arkea. Sitä hyödynnetään yhä useammin opetuksen suunnittelussa, oppimateriaalien laatimisessa, arvioinnin tukena ja opiskelijoiden ohjauksessa. Samalla opettajien valmiudet, käyttötavat ja näkemykset tekoälystä vaihtelevat huomattavasti. Siksi keskeiseksi kysymykseksi nousee, miten opettajia tuetaan käyttämään tekoälyä pedagogisesti perustellulla ja vastuullisella tavalla.
Kareliassa toteutettiin keväällä 2026 opettajille verkkokysely, jonka tavoitteena oli selvittää tekoälyn nykyistä käyttöä opetuksessa sekä tunnistaa siihen liittyviä koulutus- ja kehittämistarpeita. Kysely sisälsi sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä ja siihen saatiin 26 vastausta eri alojen opettajilta. Aineisto antaa suuntaa siitä, mihin tehtäviin tekoälyä jo hyödynnetään, millaisia epävarmuuksia sen käyttöön liittyy ja millaista tukea opettajat pitävät tarpeellisena.
Kyselyn perusteella tekoälyä käytetään jo laajasti erityisesti opetuksen suunnittelussa ja materiaalien tuotannossa. Samalla vastauksissa korostuvat arviointiin, tietosuojaan, ohjeistuksiin ja oppimisen varmistamiseen liittyvät kysymykset. Tässä artikkelissa tarkastellaan ensin tekoälyn opetuskäyttöä ohjaavaa toimintaympäristöä, sitten kyselyn keskeisiä tuloksia ja lopuksi opetuksen kehittämissuuntia.
Tausta: tekoälyn opetuskäyttöä ohjaava toimintaympäristö
Tekoälyteknologiat kehittyvät nopeasti, ja uusia sovelluksia sekä toiminnallisuuksia tulee opetuksen käyttöön jatkuvasti. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää opettajilta sekä teknologian tuntemusta että kykyä arvioida sen pedagogista hyötyä eri tilanteissa. Samalla tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia automatisoida osan opetustyön rutiineista, mikä voi vapauttaa aikaa pedagogiseen suunnitteluun, opiskelijoiden ohjaukseen ja oppimisen tukemiseen.
Ammattikorkeakoulun näkökulmasta tekoälyn opetuskäyttöä perustelee myös työelämän muuttuva osaamistarve. Tilastokeskuksen (2025) mukaan tekoälyteknologioita käytti 38 prosenttia kaikista yrityksistä vuonna 2025 ja vähintään 100 henkilöä työllistävistä yrityksistä niitä hyödynsi 68 prosenttia. Tekoälyä käyttävien yritysten osuus kasvoi 14 prosenttiyksikköä vuodesta 2024, mikä osoittaa tekoälyn nopeaa yleistymistä. Tämä kehitys vahvistaa tarvetta sille, että korkeakouluopetuksessa tulisi tukea opiskelijoiden valmiuksia käyttää tekoälyä tarkoituksenmukaisesti omalla alallaan.
Valmistuvilta opiskelijoilta edellytetään yhä useammin ymmärrystä tekoälyn toimintaperiaatteista sekä kykyä käyttää sitä osana asiantuntijatyötä. Tekoälyosaaminen voidaan siksi nähdä osana tämän ajan työelämätaitoja. Jos tekoälyosaamista ei huomioida opetuksessa systemaattisesti, opiskelijoiden valmiudet tekoälyn käytössä voivat eriytyä.
Tekoälyn opetuskäyttöä ohjaavat myös sääntely ja eettiset viitekehykset. Euroopan unionin tekoälyasetus (2024/1689) korostaa läpinäkyvyyttä, riskienhallintaa ja tekoälylukutaitoa, mikä merkitsee koulutusorganisaatioille tarvetta kouluttaa henkilöstöä ja laatia selkeitä käytänteitä tekoälyn käyttöön. Lisäksi Euroopan komission (2017) DigCompEdu-viitekehys kuvaa opettajien digitaalista osaamista nimenomaan pedagogisena kykynä käyttää teknologiaa tarkoituksenmukaisesti opetuksessa. Euroopan komission vuonna 2022 julkaisema tekoälyn ja datan käyttöä koskevat eettiset ohjeet puolestaan painottavat vastuullista harkintaa, tietosuojaa ja luotettavuuden arviointia opetustilanteissa.
Kyselyn tulokset: tekoälyn nykyiset käyttötavat opetuksessa
Kyselyn perusteella tekoälyä hyödynnetään opetuksessa jo monipuolisesti. Käyttö painottuu opetuksen ja opintojaksojen suunnitteluun, oppimateriaalien tuottamiseen, arvioinnin tukemiseen sekä opiskelijoiden ohjaukseen. Suunnittelussa tekoäly auttaa esimerkiksi opetuskokonaisuuksien ideoinnissa, osaamistavoitteiden täsmentämisessä ja arviointikriteerien muotoilussa. Oppimateriaalien laatimisessa sitä käytetään tiivistelmien, esimerkkien, visualisointien ja esitysaineistojen tuottamiseen. Arvioinnin tukena tekoälyä hyödynnetään palautteen muotoilussa ja tenttikysymysten valmistelussa, kun taas ohjauksessa se tukee käsitteiden selittämistä, tekstin kehittämistä ja aiheen rajaamista esimerkiksi opinnäytetyöprosessissa.
Vastauksissa näkyy myös pyrkimys ohjata opiskelijoita käyttämään tekoälyä vastuullisesti ja oppimista tukevalla tavalla. Tavoitteena ei ole korvata opiskelijan omaa ajattelua, vaan vahvistaa lähdekriittisyyttä, reflektiota ja oppimisprosessin näkyväksi tekemistä.
Taulukko 1: Tekoälyn hyödyntäminen opetustyössä.
| Tekoälyn käyttökohde | Esimerkkejä käytöstä |
| Opetuksen suunnittelu | luentojen ja tehtävien ideointi, osaamistavoitteiden määrittely, arviointikriteereiden muotoilu |
| Oppimateriaalien tuottaminen | diat, tiivistelmät, esimerkit, visualisoinnit |
| Arvioinnin tuki | palautteen muotoilu, vastausten alustava tarkastelu, tenttikysymysten laatiminen |
| Opiskelijoiden ohjaus | sparraus, käsitteiden selittäminen, tekstin kehittäminen, aiheen ideointi |
Keskeiset haasteet ja vaihtelut käytännöissä
Aktiivisesta käytöstä huolimatta vastauksissa korostuvat erilaiset haasteet. Näitä ovat ohjeistusten epäyhtenäisyys, oikeudellinen ja eettinen epävarmuus sekä oppimisen luotettava varmistaminen. Tekoälyä koskevat käytännöt vaihtelevat opintojaksoittain ja opettajittain. Käytössä on esimerkiksi Arenen suosittelema liikennevalomalli sekä opettajien itse laatimia tehtävä- ja opintojaksokohtaisia ohjeita. Epävarmuus liittyy erityisesti siihen, voidaanko opiskelijatöitä käsitellä tekoälytyökaluissa, miten tietosuoja huomioidaan ja millä tavoin tekoälyä voidaan hyödyntää arvioinnissa.
Oppimisen varmistaminen nousee vastauksissa keskeiseksi pedagogiseksi kysymykseksi. Perinteiset kirjalliset tehtävät eivät kaikissa tilanteissa enää erottele riittävästi opiskelijan omaa osaamista, jos tekoälyä voidaan hyödyntää vapaasti. Tämä lisää tarvetta kehittää tehtävänantoja ja arviointikäytäntöjä niin, että ne tekevät oppimisprosessin näkyväksi ja tukevat osaamisen luotettavaa arviointia.
Vastaukset osoittavat myös, että tekoälyn käyttö ei ole vakiintunut samalla tavalla kaikkien opettajien työssä. Osa hyödyntää sitä säännöllisesti ja monipuolisesti, kun taas osa ei käytä sitä lainkaan. Joissakin vastauksissa kuvattiin myös turhautumista: tekoälyn tuottamia sisältöjä on usein muokattava ja tarkennettava, minkä vuoksi sen ei aina koeta tehostavan työskentelyä.
Vastauksissa nousi esiin myös tekoälyn käytön läpinäkyvyys opettajien oman käytön osalta. Osa opettajista kertoo opiskelijoille avoimesti omasta tekoälyn käytöstään esimerkiksi tehtävien tai oppimateriaalien suunnittelussa, mikä tukee vastuullista ja esimerkillistä toimintatapaa.
Johtopäätökset ja kehittämissuunnat
Kyselyn perusteella kehittämistarpeet jäsentyvät kolmeen kokonaisuuteen. Ensinnäkin tarvitaan nykyistä selkeämpiä ja yhdenmukaisempia ohjeistuksia tekoälyn käyttöön sekä toimivia tapoja jakaa hyviä käytäntöjä opettajien välillä. Toiseksi opettajat tarvitsevat täsmällistä koulutusta erityisesti tekoälyn käyttöön arvioinnissa, opinnäytetyössä ja tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä. Kolmanneksi tarvitaan yhteistä pedagogista keskustelua siitä, miten oppiminen varmistetaan tilanteissa, joissa tekoälyä käytetään osana opiskeluprosessia. Yksittäisenä kehittämiskohteena vastauksissa mainittiin myös tekoälyagenttien hyödyntäminen opetuksen tukena. Niiden nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia erityisesti opetukseen liittyvän rutiinityön nopeuttamiseen.
Opettajat näkevät tekoälyn tällä hetkellä ennen kaikkea opetustyötä tukevana välineenä, joka voi vähentää rutiinityötä ja vapauttaa aikaa pedagogiseen suunnitteluun ja ohjaukseen. Samalla sen käyttö nostaa esiin kysymyksiä vastuista, arvioinnista ja oppimisen näkyväksi tekemisestä. Tekoäly ei opetuksessa ole vain tekninen väline, vaan ennen kaikkea pedagoginen kysymys. Siksi sen käytön tulee olla pedagogisesti perusteltua, hallittua ja läpinäkyvää. Lisäksi on tunnistettava tilanteet, joissa sen käyttö ei ole tarkoituksenmukaista. Opettajien osaamisen vahvistaminen ja opiskelijoiden ohjaaminen vastuulliseen tekoälyn käyttöön ovat keskeisiä edellytyksiä sille, että tekoäly tukee oppimista, asiantuntijuuden kehittymistä ja työelämävalmiuksia.
Kirjoittaja:
Mikko Hyttinen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Tilastokeskus. 2025. https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1hnps701dbm07w59uo0jw6u
Tekoälyasetus 1689/2024. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/fi/TXT/?uri=CELEX%3A32024R1689
Euroopan komissio. 2017. European framework for the digital competence of educators: DigCompEdu. https://data.europa.eu/doi/10.2760/159770
Euroopan komissio. 2022. Tekoälyn ja datan käyttö opetuksessa ja oppimisessa – eettiset ohjeet opettajille. https://data.europa.eu/doi/10.2766/560
