Sovin opettajan työelämäjakson harjoituspaikat alkuvuodesta 2026. Ensimmäinen viiden päivän jakson sovin suunnittelutoimistolle. Toisen viiden päivän jakson sovin putkiurakointia tekevään yritykseen. Työelämäjaksoistani pidettiin työnantajien kanssa palaverit ennakkoon, missä kävimme läpi minulle työelämäjaksolle suunniteltuja tehtäviä. Työelämäjaksolla pidin päiväkirjaa eri päivien tapahtumista ja tehtävistä. Työelämäjaksolla käytin omia turvavarusteitani työmaavierailuilla.
Työelämäjaksolla suunnittelutoimistossa
Suunnitelmat, LVI-työselostukset ja muut suunnitteluasiakirjat toimitettiin minulle ennakkoon tarkasteltavaksi. Tämän jälkeen niiden tarkastelu suoritettiin yhdessä kohteen suunnittelijan kanssa. Etsimme yhdessä kohteista erilaisia toteutusmalleja ja tarkastimme järjestelmien toimivuutta sekä suunnitelmien oikeellisuutta. Minulle esitellyt kohteet sijaitsivat eri puolella Suomea. Osallistuin myös kahteen lyhyeen koulutukseen työelämäjaksoilla.
Työtehtävät pitivät sisällään mm.
- hule- ja sammutusvesien hallinta projektin tarkastelua
- ilmastoselvityksen ja tietomallikoordinoinnin tarkastelua
- ilmanvaihdon suunnittelukohteen tarkastelua
- tornitalon vesi- ja viemärijärjestelmien suunnittelun tarkastelua
- kylmäpuolen suunnittelu kohteen tarkastelua
- ilmanvaihdon saneeraus suunnittelun tarkastelua
- energiasimulointi kohteen tarkastelua
- lisäksi eri suunnitelmien, tehtäväkuvien ja käytäntöjen tarkastelua.
Työelämäjaksolla urakointiyrityksessä
Saapuessani työpaikalle minulle esiteltiin yrityksen tilat ja heidän toimintaansa. Lisäksi tarkistimme turvavarusteeni, koska työelämäjakso sisälsi työmaavierailuja.
Työtehtävät pitivät sisällään mm.
- eri työmailla ja LVI-tukussa käyntejä
- määrälaskentakohteen läpikäyminen työnjohtajan kanssa. Kohteena oli vesijohtojen saneeraus kerrostalossa.
- määrälaskentaa kohteelle
- työmaakokouksen
- kohteen laskennan tulosten luovutuksen työnjohtajalle.
Huomiot työelämäjaksolta
Suunnittelutoimistolla on käytössä paljon omia Excel-pohjaisia laskureita, millä he tarkastavat suunnitteluohjelmien mitoituksia. Exceleihin on syötetty tarvittavat taulukot ja kaavat mihin mitoitukset perustuvat. Pelkkiin suunnitteluohjelmien mitoituksiin ei siis luotettu, vaan tarkastukset mitoituksiin tehtiin ”käsin” laskennalla. Karelia-ammattikorkeakoulun opetuksessa käytetään samanlaisia Exceleitä mitoituksissa.
Suunnittelutoimiston kanssa keskusteluissa esiin tulleet asiat
Useat luetteloidut asiat tulivat esiin monissa keskusteluissa. Suurin osa keskusteluihin osallistuneista henkilöistä oli Kareliasta valmistuneita talotekniikan insinöörejä sekä muutama jo pidempään alalla ollut työntekijä. Keskusteluissa esiin tulleet asiat ovat suunnittelutoimiston työntekijöiden mielipiteitä opetuksen sisällöstä, joista suurimpaan osaan talotekniikan koulutus vastaa jo nykyisin opetuksessaan. Rekrytointitarvetta uusista työntekijöistä on, jos rakennusalan suhdanteet parantuvat.
- vaatimustaso: Teorian osaaminen ja työkalujen perushallinta. Esim. Excel, MagiCAD for AutoCAD ja jatkuvasti osuuttaan suunnittelussa lisäävä MagiCAD for Revit. LVI-puolella ei ole tarvetta Cadmaticin käytölle isommalla toimistolla LVI-projekteissa.
- opetettava ohjelmalla (MagiCAD for AutoCAD ja MagiCAD for Revit) toimivan verkoston mitoitus iv-, lämpö- ja vesijohto puolella.
- perusmitoitukset on hallittava käsin laskentana tai Exceleissä
- perusmatematiikka haltuun, mielellään niin, että kaikki matematiikka olisi ammattimatematiikka. Kaikki matematiikan ja fysiikan tehtävät tulisi olla LVI-aiheista.
- koko projekti paremmin haltuun, mitä tuotetaan missäkin vaiheessa projektia. Aloittelevat suunnittelijat tuottavat ”liian tarkkaa” alussa ja tuhlaavat näpertelyyn aikaansa.
- ymmärrettävä automaatio kaavioista kuinka esim. IV- tai lämmitysjärjestelmä toimii
- kaukolämmön toisiopuolen venttiilien mitoitusta tarkemmin
- useampi jo vakituinen työntekijä kertoi Karelian opintojen valmistaneen työelämään riittävän hyvin
- usea Kareliasta valmistunut työntekijä totesi, että vasta työelämässä ymmärtää mitä heille on opetettu ja miksi
- jo koulussa tulee vaatia, että pysytään sovituissa aikatauluissa
- insinööri joutuu tuottamaan paljon tekstiä. Hyvä suomen kielen taito on eduksi ja siihen tulee panostaa opiskelussa. Insinööri kirjoittaa työelämässä paljon raportteja ja selostuksia.
Urakointiyrityksen kanssa keskusteluissa esiin tulleet asiat
Urakointiyrityksen kanssa keskusteluihin osallistui kirjoittajan lisäksi vain kaksi henkilöä. Heidän mielipiteensä koulutuksesta ja sen sisällöstä ovat alla. Heilläkin on rekrytointitarvetta uusille tekijöille tulevaisuudessa.
- työnjohto on suurimmalta osalta ongelmanratkaisua ja logistiikan hoitamista
- asentajataustaisia tekijöitä tarvitaan alalle työnjohtoon
- Työnjohtajille on ensiarvoisen tärkeää tuntea LVI-alan tuotteet ja ”nippelit”. Tämä korostuu erityisesti saneerauskohteissa.
- työnjohtajille tarvittaisiin kursseja työmaatekniikasta, perusmitoituksista LVI-tekniikasta ja kustannusten hallinnasta
Yhteenveto
Työelämäjakso toi kirjoittajalle vahvistusta siihen, että opetamme tällä hetkellä oikeita asioita opiskelijoille. Uskon, että he tulevat pärjäämään työelämässä myös tulevaisuudessa, vaikka ala muuttuukin jatkuvasti. Alan muutosten takia työnantaja joutuu järjestämään koulutuksia työntekijöilleen niin suunnittelu- kuin urakointiyrityksissä. Jokainen opettaja varmasti seuraa omaa alaansa ja sen muutoksia. Opetuksen on pyrittävä pysymään muutoksen tahdissa ja mielellään ennakoimaan sitä. Myös opettajien tulisi päästä jatkuvasti alan uusiin koulutuksiin opetuksen laadun varmistamiseksi.
Työelämäjaksot tukevat Karelian opetusta ja antavat selkeän signaalin sille mitä meidän tulee opettaa. Työelämäjakson haasteena koen kuitenkin sen, että työt kasaantuvat työelämäjaksolla ollessa. Opettajat tarvitsevatkin lisää resursseja vastaamaan työelämän muutoksiin ja myös siihen, että voi osallistua työelämäjaksolle ilman työpöydällä odottavaa työkuormaa.
Kirjoittaja:
Timo Ronkainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Opettajien työelämäjaksot ovat osa Karelian opettajat työelämäjaksolla 2.0-projektin toteutusta, jota rahoittaa William ja Ester Otsakorven säätiö.
