Työelämän muutokset edellyttävät entistä parempia yleisiä ja alakohtaisia työelämätaitoja sekä jatkuvan oppimisen valmiuksia. Samalla kasvavat osaamisvaatimukset ja opiskelijoiden moninaistuvat oppimistarpeet haastavat perinteisiä pedagogisia ratkaisuja. Tässä toimintaympäristössä korkeakouluopetuksen rooli ei ole vain tiedon välittäminen, vaan opiskelijoiden aktiivisen toimijuuden ja joustavan, monialaisen ja soveltavan ajattelun tukeminen.
Miten opettaja voi tukea samanaikaisesti työelämätaitojen kehittymistä ja opiskelijoiden osallisuutta ilman, että pedagogiikka muuttuu raskaaksi tai vaikeasti toteutettavaksi? Entä millaisia konkreettisia keinoja opettajalla on rakentaa opetusta, joka on motivoivaa, joustavaa, työelämälähtöistä sekä saavutettavaa? Näitä ajankohtaisia kysymyksiä käsittelee TEACH‑PHEN‑hankkeessa julkaistu opettajan käsikirja, joka kokoaa ilmiöpohjaisen oppimisen ja Universal Design for Learning ‑ajattelun käytännönläheiseksi kokonaisuudeksi korkeakouluopetuksen tueksi. Opettajan käsikirja ja Karelia‑ammattikorkeakoulussa toteutettu pilotti osoittavat, miten opettaja voi kehittää opetustaan vastaamaan työelämän ja opiskelijoiden oppimisen tarpeisiin pienin mutta vaikuttavin askelin.
Opettajan käsikirja tukemaan muuttuvia työelämän ja opiskelijoiden tarpeita
Korkeakouluopetus on murroksessa, jossa työelämän jatkuvat muutokset nostavat yleisten työelämätaitojen oppimista yhä tärkeämmäksi. Samaan aikaan korkeakoulujen opiskelijaryhmät ovat aiempaa moninaisempia ja opiskelijoilla on erilaisia taustoja, oppimisen tarpeita, elämäntilanteita ja odotuksia koulutukselle. Lisäksi opetukseen kietoutuvat yhä useammin ajankohtaiset yhteiskunnalliset ja työelämästä nousevat ilmiöt, kuten kestävyys, digitalisaatio ja tekoäly. Samaan aikaan työelämä puolestaan edellyttää yhä vahvempia yleisiä työelämätaitoja, kuten kykyä toimia epävarmuudessa, ratkaista monimutkaisia ongelmia yhdessä muiden kanssa sekä yhdistellä osaamista yli perinteisten koulutusalarajojen. Samaan aikaan korkeakouluopiskelijoiden yleisiä työelämätaitoja koskevassa tutkimuksessa on käynyt ilmi, että 60 prosentilla ammattikorkeakouluopiskelijoista yleiset työelämätaidot ovat enintään tyydyttävällä tasolla (Ursin ym., 2021, 91). Tämän myötä yleiset työelämätaidot sekä opetuksen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus nousevat keskeisiksi pedagogisiksi kysymyksiksi, joihin opettajat tarvitsevat konkreettisia ja realistisia ratkaisuja.
Näihin opetuksen muuttuviin tarpeisiin pureutuu juuri TEACH-PHEN-hankkeessa julkaistu ilmiöpohjaiseen ja inklusiiviseen pedagogiikkaan keskittyvä opettajan käsikirja Teacher’s Handbook: Inclusive Phenomenon-Based Learning for 21st-Century Skills. Käsikirja tarjoaa ilmiöpohjaiseen oppimiseen ja Universal Design for Learning (CAST 2026) -ajatteluun perustuvia konkreettisia välineitä, jotka tukevat sekä opetuksen suunnittelua että toteutusta korkeakoulussa. Se on suunnattu korkeakoulujen opettajille, kouluttajille sekä pedagogista että opetussuunnitelman kehittämistyötä tekeville asiantuntijoille. Käsikirja sisältää käytännöllisiä ohjeita, esimerkkejä ja lomakepohjaisen työkalun, joiden avulla opettaja voi rakentaa yleisiin työelämätaitoihin liittyvästä opetuksesta joustavaa, osallistavaa ja työelämälähtöistä.
Käsikirjassa ilmiöpohjaisuus tuodaan esille pedagogisena ratkaisuna opettaa yleisiä työelämätaitoja ilmiöihin perustuvien projektien kautta. Ilmiöpohjainen oppiminen kytkeekin oppimisen aidosti työelämään, kun ilmiöitä tarkastellaan työelämän todellisten haasteiden ja ajankohtaisten teemojen kautta ja samalla harjoitellaan keskeisiä yleisiä työelämätaitoja, kuten yhteistyötä, ongelmanratkaisua ja reflektiota. Vaikka ilmiöpohjainen oppiminen on lähestymistapana enemmän tunnettu perus- ja toisen asteen koulutuksen puolelta, se tarjoaa hyödyllisiä näkökulmia myös korkeakouluopetukseen. Korkeakouluissa sitä voidaan käyttää mm. tukemaan monialaisuutta, opintojaksojen ja koulutusalojen välistä yhteistyötä sekä vahvistamaan opiskelijoiden osallisuutta ja motivaatiota.
Universal Design for Learning -viitekehyksellä kohti saavutettavampaa opetusta
Käsikirja tarjoaa myös Universal Design for Learning -viitekehykseen perustuvia saavutettavan opetuksen suunnittelutapoja, joissa oppiminen rakennetaan joustavaksi siten, että opiskelijat voivat osallistua, oppia ja osoittaa osaamisensa eri tavoin. UDL-ajattelussa olennaista on se, että opetusta suunnitellaan etukäteen, jotta voidaan vähentää oppimisen esteitä ja tarjota useita tapoja oppimiseen sitoutumiseen. Tavoitteena on rakentaa oppimisympäristö alusta alkaen niin joustavaksi ja saavutettavaksi, että erillisten tukitoimien tarve vähenee. (CAST, 2026.)
Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opintojaksolla keskeinen sisältö tarjotaan tekstinä, kuvina ja lyhyinä videoina, jolloin opiskelija voi valita näistä parhaan itselleen sopivan reitin oppimista varten. Toinen konkreettinen esimerkki arvioinnin osalta on, että opiskelijalle voidaan tarjota vaihtoehtoisia tapoja osoittaa samaa arvioinnin kohteena olevaa osaamista usealla eri tavalla, kuten esimerkiksi kirjallisella tekstillä, suullisella esityksellä tai visuaalisella tuotoksella. TEACHPHEN-hankkeessa julkaistu artikkeli Kaikille saavutettava opetus – Universal Design for Learning korkeakoulussa sisältää lyhyen kuvauksen ja konkreettisia pedagogisia vinkkejä UDL-viitekeyksen hyödyntämiseksi opetuksessa.
Eteenpäin pienin askelin
Opettajan näkökulmasta keskeinen käsikirjan viesti on se, että ilmiöpohjaisuuden tai Universal Design for Learning -viitekehyksen integrointia opetukseen ei esitetä “kaikki tai ei mitään” ratkaisuina. Sen sijaan käsikirja rohkaisee opettajaa etenemään pienin askelin. Ilmiöpohjaista työskentelyä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhden opintojakson sisällä, yhden teeman tai työskentelyjakson muodossa. Käsikirjan tarjoamat selkeät suunnittelupohjat, pedagogisen prosessin vaiheistus ja esimerkit eri koulutustasoilta auttavat opettajaa jäsentämään työskentelyä sekä tekemään oppimistavoitteet ja arvioinnin näkyväksi. Samalla tavalla myös UDL-viitekehyksen tarjoamia oppimisen tuen näkökulmia voidaan integroida opetukseen pienin askelin jo opetuksen suunnitteluvaiheessa.
Vaikka käsikirja tarjoaa opettajalle matalan kynnyksen työkalun pedagogiseen kehittämiseen, ilmiöpohjaisten ja inklusiivisten pedagogisten käytäntöjen vakiinnuttaminen osaksi organisaation toimintakulttuuria edellyttää resursseja pedagogisen osaamisen kehittämiseen, opettajien väliseen yhteistyöhön sekä toimivia yhteistyön käytänteitä ja rakenteita. Se edellyttää myös koulutukseen liittyvien myyttien purkua, jotka saattavat estää uusien pedagogisten näkökulmien käyttöönottoa. Koulutusorganisaatiossa nämä myytit voivat näkyä esimerkiksi vakiintuneina käsityksinä siitä, että hyvä oppiminen rakentuu ennen kaikkea tiedon välittämisen varaan, että kaikki opiskelijat hyötyvät samanlaisista oppimisen tavoista tai että joustavat ja saavutettavat ratkaisut voivat heikentää akateemista tasoa. Opetuksen resurssien rajallisuus voi siis johtaa siihen, ettei laajempia pedagogisia uudistuksia pystytä toteuttamaan, jolloin tukitoimet painottuvat korjaaviin toimiin ennakoivan ensisijaisen tuen sijaan. Tämä on ongelmallista, koska tutkimukset ovat osoittaneet, että hyvät opiskelutaidot, laadukas opetus ja positiiviset odotukset valmistumisen jälkeisestä ajasta liittyvät korkeampaan opiskelumotivaatioon, kun taas oppimisvaikeudet ja ahdistuneisuus ennustavat heikompaa motivaatiota (Klemettilä & Sulasalmi, 2016). Nämä löydökset korostavat tarvetta varhaiselle, ennakoivalle tuelle, joka vahvistaa opiskelijoiden taitoja, motivaatiota ja minäpystyvyyttä.
Kun opettajilla on aikaa ja organisaation sisäisiä rakenteita kehittää ja kokeilla uusia toimintatapoja, se vahvistaa myös heidän motivaatiotaan ja sitoutumistaan opetustyöhön. Pitkällä aikavälillä tällaiset panostukset voivat näkyä myönteisesti opiskelijoiden oppimisessa ja vastata työelämän kasvavaan tarpeeseen monialaisesta, soveltavasta ja yhteistyökykyisestä osaamisesta.
Sustainability in the ICT Industry-pilotti: ilmiöpohjaisuus ja Universal Design for Learning-viitekehys käytännössä
Opettajan käsikirjaa pilotoitiin Karelia-ammattikorkeakoulussa toteutetussa Sustainability in the ICT Industry -pilotissa englannin kielen opintojaksolla. Siinä lähdettiin liikkeelle käytännöllisestä kysymyksestä: miten kestävyyttä voidaan käsitellä tietojenkäsittelyn koulutuksessa niin, että se linkittyy luontevasti työelämän todellisiin haasteisiin?
Pilotissa opiskelijat tarkastelivat ICT-alaa kestävyyden näkökulmasta – laitteiden elinkaaresta ohjelmistokehityksen ympäristövaikutuksiin ja vastuullisiin teknologiaratkaisuihin. Työskentely rakentui kahden viikon mittaiseksi kokonaisuudeksi, jossa opiskelijat perehtyivät materiaaleihin itsenäisesti ja syvensivät osaamistaan ryhmätyöskentelyssä.
Oppiminen sijoitettiin rekrytointikontekstiin: opiskelijat tuottivat ryhmissä näkemyksiä kuvitteelliselle rekrytoivalle yritykselle ICT-alan kestävyyshaasteista ennen yksilöllisiä työhaastatteluja. Tämä teki tehtävästä merkityksellisen ja kytki oppimisen suoraan työelämätaitoihin.
Konkreettinen oppimiskokemus opiskelijoille ja opettajalle
Pilotin kokemusten perusteella ilmiöpohjainen oppiminen auttoi opiskelijoita ymmärtämään kestävyyttä ilmiönä konkreettisella tavalla ICT-alan kontekstissa. Kestävä ICT ei näyttäytynyt irrallisena teemana, vaan osana teknologiaratkaisujen suunnittelua ja käyttöä. Opiskelijat kokivat yhteis- ja ryhmätyöt oppimista tukevina ja tunnistivat kestävyyden keskeiseksi tulevaisuuden työelämätaidoksi myös kilpailukyvyn näkökulmasta.
Oppimisympäristönä hyödynnetty Howspace-alusta oli monelle opiskelijalle uusi, mikä vaati aluksi harjoittelua. Samalla se kuitenkin avasi uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia yhteiseen työskentelyyn, osallistumiseen sekä yhteiseen tiedon rakentamiseen.
Opiskelijapalaute nosti esiin myös kehittämiskohteita. Opiskelijat toivoivat lisää erityisesti käytännön harjoituksia sekä vierailuluentoja ICT-alan ammattilaisilta. Lisäksi teeman käsittely myös koulutusalojen perusopinnoissa ja työelämäyhteistyön hyödyntäminen tekisivät kestävyydestä opintoja läpileikkaavan teeman, joka syventäisi valmistuvien työelämävalmiuksia. Lisäksi opettajan näkökulmasta keskeisiä olivat opettajan rooli oppimisprosessin fasilitoijana sekä luottamuksen rakentaminen opiskelijoihin aktiivisina toimijoina. Kokeilu osoitti myös, että uusien työkalujen ja pedagogisten ratkaisujen käyttöönotto vaatii aikaa, yhteistä kehittämistä ja valmiutta kokeilla uusia toimintatapoja.
Pienistä kokeiluista kohti laajempaa muutosta
Pilotti osoitti, että ilmiöpohjaista ja inklusiivista pedagogiikkaa voidaan toteuttaa korkeakouluopetuksessa realistisesti ilman suuria rakenteellisia muutoksia. Selkeä teeman rajaus, työelämälähtöinen konteksti ja pedagoginen tuki luovat hyvän perustan kokeiluille, jotka voivat laajentuessaan vaikuttaa koko koulutuksen toimintakulttuuriin. Lisäksi pitkällä aikavälillä tällaiset pedagogiset avaukset voivat vahvistaa opiskelijoiden osaamista tavalla, joka vastaa työelämän kasvavaan tarpeeseen monialaisesta, kestävyystietoisesta ja soveltamiskykyisestä asiantuntijuudesta.
Kohti joustavampaa ja saavutettavampaa työelämälähtöistä korkeakouluopetusta
TEACH-PHEN-hankkeessa julkaistu opettajan käsikirja Teacher’s Handbook: Inclusive Phenomenon-Based Learning for 21st-Century Skills tarjoaa korkeakouluopetukseen ajankohtaisen ja käytännönläheisen näkökulman aikana, jolloin työelämätaidot, opiskelijoiden moninaisuus, saavutettavuus sekä kestävyyteen, digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvät kysymykset korostuvat opetuksessa entistä voimakkaammin. Käsikirjan vahvuus on siinä, että se kokoaa ilmiöpohjaisen oppimisen ja Universal Design for Learning -ajattelun matalalla kynnyksellä käyttöön otettaviksi konkreettisiksi ratkaisuiksi. Ratkaisujen avulla opettaja voi kehittää opetustaan joustavasti, osallistavasti ja opiskelija- sekä työelämälähtöisesti.
Kirjoittajat:
Kaija Sankila, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tiina Muhonen, projektipäällikkö, TEACH-PHEN-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
CAST. (2025). The UDL Guidelines Version 3.0. https://udlguidelines.cast.org
Klemettilä, P. & Sulasalmi, O. (2016). Korkeakouluopiskelijoiden toimijuuskokemusten yhteydet opiskelumotivaatioon. Pro gradu -tutkielma, Oulun yliopisto.
Muhonen T. & Kinnunen A. 2025. Kaikille saavutettava opetus – Universal Design for Learning korkeakoulussa. Pulssi-portaali 27.11.2025. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/2025/11/kaikille-saavutettava-opetus-universal-design-for-learning-korkeakoulussa/
Muhonen T. & Sankila K. (toim.) 2026. Inclusive Phenomenon-Based Learning for 21st-Century Skills — Teacher’s Handbook. Karelia-ammattikorkeakoulun julkaisusarja. https://www.theseus.fi/handle/10024/927241
Peltomaa, I.-M., & Luostarinen, A. (2020). Ilmiölähtöistä oppimista tukevan toiminta kulttuurin haasteet ja mahdollisuudet. Teoksessa E. Kostiainen & M. Tarnanen (toim.), Ilmiömäistä! : Ilmiölähtöinen lähestymistapa uudistamassa opettajuutta ja oppimista. Jyväskylän yliopisto. https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68029
Ursin, J., Hyytinen, H. & Silvennoinen, K. (2021). Korkeakouluopiskelijoiden geneeristen taitojen arviointi: Kappas! -hankkeen tuloksia. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/items/763bdc6f-98a5-4ca5-b10d-2122d612b9e4
Artikkeli on osa kansainvälistä Erasmus+-ohjelmaan kuuluvaa TEACH-PHEN-hanketta, joka toteutetaan välillä 1.11.2024-30.4.2027.
Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) kantaa. Euroopan unioni ja EACEA eivät ole vastuussa niistä.
Artikkelikuva: Adobe Stock
Lisätietoa TEACH-PHEN-hankkeesta:
Karelian projektisivu
TEACH-PHEN-projektin kotisivut
Seuraa TEACH-PHEN-projektia Facebookissa
