Joensuussa kehitetään systemaattista mallia TKI-toimintaan. Innovaatioekosysteemin toimijat ovat yhdessä lähteneet rakentamaan mallia, joka kytkeytyy erityisesti kaupungin rooliin tutkimusalustana sekä ekosysteemiajattelun vahvistamiseen hankevalmistelussa. Tavoitteena on, että tutkimustiedon, osaamisen ja yritystoiminnan välinen yhteistyö tiivistyy ja konkretisoituu uusina ratkaisuina, palveluina ja liiketoimintamahdollisuuksina. Samalla Joensuun asemaa houkuttelevana innovaatioympäristönä vahvistetaan ja alueen kyky hyödyntää kansainvälistä tutkimustietoa paranee.
Innokaupunki Joensuu 3 -hankkeen keskeisenä näkökulmana on ollut kaupunkiympäristön hyödyntäminen living lab -alustana alueen tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille. Hankkeessa on kehitetty toimintamalleja, jotka mahdollistavat kaupunkiympäristöjen systemaattisemman hyödyntämisen tutkimuksen, kokeilujen ja uusien ratkaisujen kehittämisessä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tätä toimintaa tukee Joensuun kaupungin ja Karelia-ammattikorkeakoulun TKI-strategiakumppanuus ja sitä tukeva toteutussuunnitelma. Lisäksi järjestetään kuukausittaisia kehittämishanketyöryhmän tapaamisia, joissa edustettuina ovat Joensuun kaupunki, Business Joensuu ja Karelia-amk. Tutkimusalustan viitekehyksenä toimii Joensuun kaupungin strategiset kehittämisohjelmat, joihin kaupunki on sitoutunut useaksi vuodeksi eteenpäin.
Joensuun kaupunki tutkimusalustana
Innokaupunki Joensuu 3 -hankkeen aikana on kartoitettu, miten Joensuun kaupunki on aiemmin toiminut Karelia-ammattikorkeakoulun monialaisena tutkimusalustana. Yhteistyöstä löytyi lukuisia esimerkkejä mm. rakentamisen, energiaratkaisujen, kone- ja tarkkuustekniikan, ICT:n ja sosiaali- ja terveysalan puolelta.
Yksi esimerkki pitkäaikaisesta tutkimuskohteesta on vuonna 2019 Joensuuhun valmistunut 14-kerroksinen puukerrostaloLighthouse Joensuu. Opiskelija-asunnot Oy Joensuun Ellin rakennuttamana talo toimi jo rakennusvaiheessa Karelian tutkimuskohteena, jonka avulla pyrittiin tuottamaan tietoa kohteen rakennuttamisprosessiin, suunnitteluun ja työmaatoteutukseen liittyen. Myöhemmin Karelia on jatkanut aloitettua työtä keräämällä tietoa myös rakennuksen käytönaikaisista kokemuksista.
Uusiutuvaan energiaan liittyvissä Karelian hankkeissa kaupungin kohteista on kerätty mm. energiakulutustietoa, jota on hyödynnetty kolmannen sukupolven mittareiden kehittämiseen ja kulutuksen reaaliaikaiseen mittaamiseen. Joensuun kaupungin alueelle on myös rakennettu IoT-laitteille suunnattu tiedonsiirtoverkko, joka tulee jatkossa mahdollistamaan datan keräämisen ja hyödyntämisen erilaisissa kehittämishankkeissa ja opetuksessa.
Vuonna 2025 käynnistyneessä Karelian hallinnoimassa EU-MAT: Effective Urban Material Mining in Cities -hankkeessa Joensuun kaupunki toimii tapaustutkimuskohteena, jossa kehitetään ja testataan materiaalien kuljetuksen optimointia sekä kerätään purettavista rakennuksista reaaliaikaista aineistoa.
Useissa Karelian sosiaali- ja terveysalan hankkeissa rakennetaan erilaisia innovaatio- ja tutkimusympäristöjä, jotka toimivat sote-alan oppilaitosten ja työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden yhteisenä kokeilu- ja kehittämisalustana. Esimerkiksi maakunnallista ja Joensuun Areenalle sijoittuvaa Testlab Mehtimäki -kehitysalustaa hyödynnetään jatkossa erilaisissa kokeiluissa ja soveltavassa tutkimuksessa.
TKI-toiminnassa vahvistetaan ekosysteemiajattelua
Innokaupunki Joensuu 3- hankkeessa lähdettiin rakentamaan uutta yhteistyömallia Joensuun kaupungin ja Karelian TKI-toiminnalle, jonka tavoitteena on kansainvälisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen hakeminen. Kehitetty yhteistyömalli toimii pohjana hankkeiden ideoinnissa, jatkojalostamisessa, hankehakemusten valmisteluprosessissa – ja parhaimmillaan yhteisen tiekartan luomisessa.
Yhteistyömalli perustuu tiiviiseen kumppanuuteen, jossa Karelian ja Joensuun kaupungin TKI-toimijoista koostuva valmistelutiimi sekä muut kumppanit toteuttavat yhteistyössä hankesuunnittelua. Ideoita tuotetaan systemaattisesti tunnistettujen tarpeiden sekä Joensuun kaupungin vision ja strategioiden pohjalta, minkä jälkeen niitä seulotaan ja jalostetaan eteenpäin. Toteutukseen osallistuu laaja joukko asiantuntijoita, kuten tutkijoita, opettajia sekä ulkopuolisia sidosryhmiä.
Uuden yhteistyömallin tavoitteena on lisätä TKI-toiminnan vaikuttavuutta ekosysteemimäisen työskentelyn kautta. Karelian rooli on rakentaa yhteistyötä yritysten kanssa sekä tunnistaa ja hyödyntää uusia liiketoiminta- ja tuotekehitysmahdollisuuksia kaupungin tarjoamissa pilottiympäristöissä. Uutta mallia on jo koeponnistettu ensimmäisissä yhteisissä hankevalmisteluissa.
Kansainvälisten hankkeiden valmistelua on kehitetty Innokaupunki-hankesarjan aikana vahvistamalla myös kansainvälisiä tutkimusverkostoja sekä edistämällä tutkimusosaamisen siirtoa eurooppalaisista korkeakouluista ja tutkimuslaitoksista Pohjois-Karjalaan.
Uuden toimintamallin kehittäminen
Ekosysteemiajatteluun perustuvassa hankevalmistelumallissa aiempaan prosessiin lisättiin uusia vaiheita ja hyödynnetään paremmin eri ekosysteemitoimijoiden kyvykkyyksiä. Hankeideoiden liikkeelle panevina voimina toimivat kaupungin visio, toimijoiden strategiat sekä näistä johdetut yhteiset tavoitteet. Ensimmäisessä vaiheessa ekosysteemin toimijat tunnistavat mitä toimenpiteitä tavoitteisiin pääsemiseksi vaaditaan, millaista osaamista ja teknologioita eri toimijoilla jo on, millaiset eri toimijoiden roolit ovat, ja tarvitaanko mukaan muita kumppaneita. Tässä vaiheessa voidaan haarukoida useita rahoitusohjelmia, ja lähteä laatimaan pidemmän aikavälin tiekarttaa, johon kytkeytyy monia eri hankkeita. Ekosysteemiajattelu perustuukin pitkäjänteiseen yhteistyöhön ja laajempiin tavoitteisiin, ei vain yksittäisiin hankkeisiin.
Karelian edustajat osallistuivat yhdessä Joensuun kaupungin edustajien kanssa keväällä 2026 järjestettyyn Suomen ensimmäiseen EUI Peer Review kaupunkikehittämistoimenpiteeseen. Yhteiseurooppalaisen arviointimenetelmän avulla tuetaan kaupunkeja kestävän kaupunkikehityksen strategioiden eteenpäin viennissä. Joensuussa nousi esiin mm. tarve kaupunkikehittämisen rahoitustiekartan laadintaan. Yleisesti arvioinnin tuloksena todettiin, että ekosysteemin toimintamallin kehittäminen on ollut oikea toimenpide ja sitä tulee edelleen syventää ja ankkuroida konkreettisesti toimenpiteet valittuihin Joensuun kaupungin strategisiin ohjelmiin.
Ekosysteemiajatteluun pohjautuvan hankevalmistelumallin kehittämisestä vastannut Karelia-ammattikorkeakoulun Grant Writer Shammi Keya korostaa, että jokaisen toimijan olisi tärkeää tunnistaa omat vahvuutensa. Huolellisesti tehty taustatyö, kuten oman organisaation teknologisten ja sosiaalisten valmiuksien ja kyvykkyyksien tunnistaminen, on keskeistä hankevalmistelun onnistumisessa.
Ekosysteemiajattelu on lähdetty viemään käytäntöön vahvistamalla yhteistyötä ja tunnistamalla yhteisiä tavoitteita. Tästä hyvänä esimerkkinä on ollut Joensuun kaupungin ja Karelian yhteinen TKI-kehittämisiltapäivä sekä uusien rahoitushakujen haarukointi ja yhteiset hankevalmistelut.
Kirjoittajat:
Tanja Rimpilä, Senior Project Manager, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Varis, TKI-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Shammi Keya, Grant Writer, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marika Turkia, TKI-päällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelikuva: Joensuun kaupunki
Linkkejä:
- Lighthouse Joensuu puukerrostalon käytönaikaisia tutkimustuloksia
- Älykkäät energiayhteisöt –hanke kehittää tulevaisuuden energiayhteisöjä
- EU-MAT: Rakentamisen kiertotaloutta pohjoisissa kaupungeissa
- TestLab Mehtimäki
- European Urban Initiative. Capacity Building: Peer Reviews
- Joensuun kaupunki. Kehittäminen ja innovaatiot
