Kategoria: Älykästä tuotantoa
-
Mitä tekoäly ei voi tehdä opiskelijan puolesta
Tässä viisiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan tekoälyn vaikutusta korkeakouluopetukseen yhdistäen tutkimustietoa ja havaintoja. Erityisenä esimerkkinä toimii ohjelmoinnin perusteiden opetus, jossa tekoälyn vaikutukset näkyvät poikkeuksellisen selvästi. Samat periaatteet ovat kuitenkin sovellettavissa laajasti kaikkeen asiantuntijuutta edellyttävään opetukseen. Lue tästä sarjan ensimmäinen osa tekoälystä ohjelmoinnin opetuksessa. Tässä artikkelisarjan toisessa osassa käsittelen kysymystä: mitä tekoäly ei voi tehdä opiskelijan puolesta, ja…
-
Tekoäly ohjelmoinnin opetuksessa – uhka vai mahdollisuus?
Tässä viisiosaisessa artikkelisarjassa tarkastellaan tekoälyn vaikutusta korkeakouluopetukseen yhdistäen tutkimustietoa ja havaintoja. Erityisenä esimerkkinä toimii ohjelmoinnin perusteiden opetus, jossa tekoälyn vaikutukset näkyvät poikkeuksellisen selvästi. Samat periaatteet ovat kuitenkin sovellettavissa laajasti kaikkeen asiantuntijuutta edellyttävään opetukseen. Tässä artikkelin ensimmäisessä osassa pohditaan, onko tekoäly opetuksessa uhka vai mahdollisuus, ja tarkastellaan sen vaikutusta oppimisen painopisteisiin erityisesti ohjelmoinnin opetuksessa. Keskeinen havainto…
-
Data-avaruuksien lainsäädännölliset reunaehdot – yhteiset pelisäännöt ohjaavat datan jakamista
Tämä artikkeli on osa viisiosaista artikkelisarjaa, jossa tarkastellaan data-avaruuksia eri näkökulmista liiketoiminnan mahdollisuuksista teknisiin ratkaisuihin ja ekosysteemeistä sääntelyyn. Sarjan on koonnut Karelian tiedolla johtamisen lehtori Tiina Soininen, joka on kutsunut kirjoittajiksi asiantuntijoita myös Karelian yhteistyökumppaneista. Sarjan ensimmäinen osa, “Data-avaruudet luovat mahdollisuuksia liiketoiminnalle: tehokkuutta, kustannussäästöjä ja uusia tuotteita”, avasi data-avaruuksien perusidean ja yrityksille syntyvät hyödyt. Toisessa…
-
Sutena kehitystyön kimppuun!
Tässä artikkelissa käsitellään Tulevaisuuden työkyky -hankkeen pelillistämispilotin kehitystyötä. Pilotin tavoitteena on kasvattaa visualisoinnin ja pelillistämisen avulla opiskelijoiden kiinnostusta tutkinnon etenemisen seuraamiseen. Keskitymme tässä artikkelissa erityisesti siihen, miten hanke on tukenut ammatillista kehittymistä niin opiskelijan kuin hankkeessa työskentelevän opettajan näkökulmasta. Artikkeli on jatkoa aiemmin hankkeen tiimoilta julkaistulle Pulssi-artikkelille, jossa on käsitelty ensimmäisen kehitysversion perusteella saatuja kohderyhmän…
-
Datakeskuksista kasvua ja osaamista Itä-Suomeen
Tietotalouden aikakaudella datakeskukset ovat paitsi digitaalisen infrastruktuurin perusta myös yhä merkittävämpi alueellisen kasvun moottori. Marraskuussa joukko Riverian, Karelian ja muiden alueellisten toimijoiden edustajia vieraili Kajaanissa CSC:n datakeskuksessa ja LUMI-supertietokoneen äärellä tutustumassa siihen, miten datakeskukset voivat konkreettisesti synnyttää elinvoimaa, osaamista ja uusia työmahdollisuuksia. Vierailu tarjosi havainnollisen kuvan siitä, millaisessa murroksessa Suomi parhaillaan on. Digitalisaation ja tekoälyn…
-
Kun data alkaa liikkua: Euroopan tie kohti yhteisiä data-avaruuksia
Tämä artikkeli on osa viiden artikkelin sarjaa, jossa tarkastellaan data-avaruuksia eri näkökulmista. Sarjan on koonnut Karelian tiedolla johtamisen lehtori Tiina Soininen, joka on kutsunut kirjoittajiksi asiantuntijoita myös Karelian yhteistyökumppaneista. Sarjan ensimmäinen osa, ”Data-avaruudet luovat mahdollisuuksia liiketoiminnalle: tehokkuutta, kustannussäästöjä ja uusia tuotteita”, esitteli data-avaruuksien perusperiaatteita ja mahdollisuuksia yleisellä tasolla. Tämän sarjan toisen artikkelin on laatinut vt.…
-
Innokaupunki Joensuu -ekosysteemiyhteistyö jatkuu
Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta luodaan vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Valtion ja kaupunkien välisillä sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Ekosysteemisopimusten toteuttamisessa panostetaan kaupunkien tunnistettuihin vahvuuksiin, eli temaattisiin painopistealueisiin. Joensuussa nämä painopistealat ovat metsäbiotalous ja fotoniikka, joiden kehitystä ohjataan Photonics Joensuu ja…
-
Tekoäly prosessinohjauksessa: Helpdesk-sähköpostien luokittelu Camundalla
Tekoäly on siirtynyt nopeasti erilaisista kokeiluista käytännön automaatioon. Työprosessien ohjauksessa tekoälyn vahvuus on kyvyssä tulkita vapaan tekstin dataa (kuten sähköposteja), tehdä niistä luokittelupäätöksiä ja palauttaa nämä päätökset takaisin työnkulkuun. Tässä artikkelissa havainnollistamme ratkaisua, jossa avoimen koodin prosessiautomaatioalusta (Camunda) hoitaa prosessilogiikan BPMN (Business Process Model and Notation) – standardin mukaisesti, ja Node.js-pohjainen ulkoinen apuri (External Task…
-
Harjoittelu digitalisoituvan rakentamisen parissa kehitti osaamista ja tuotti ohjeistuksia opetuksen tueksi
Suoritin harjoitteluni Karelia-ammattikorkeakoulun Uutta osaamista digitalisoituvaan rakentamiseen – tietomallien ja simulaatioiden työelämälähtöinen kehittäminen -hankkeessa projektiasiantuntijan tehtävässä. Harjoittelun aikana perehdyin rakennusalan digitalisaation ajankohtaisiin työkaluihin ja laadin ohjeistukset niiden hyödyntämiseksi opetuksessa. Revit-malli Thinglinkiin Harjoitteluni keskeisin tehtävä oli ohjeistuksen laatiminen Revit-ohjelmalla mallinnettujen tietomallien muuttamisesta Thinglinkin kanssa yhteensopivaan muotoon. Koska Revit ei suoraan tue Thinglinkin formaatteja, 3D-mallin konvertointi edellyttää…
-
Syvävahvistusoppiminen energiayhteisöjen optimoinnissa – kohti älykästä ja kustannustehokasta energiaohjausta
Energiamurroksen myötä uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkoenergian, käyttö on yleistynyt merkittävästi. Haasteena uusiutuvassa energiantuotannossa on kuitenkin tuotannon ja kulutuksen ajallinen epäsuhta: energiaa tuotetaan usein silloin, kun kulutustarve on vähäistä. Tämän vuoksi tuotettu energia pyritään varastoimaan esimerkiksi akkujärjestelmiin, sähköautoihin tai lämminvesivaraajiin, jotta sitä voidaan hyödyntää myöhemmin kulutushuippujen tasaamiseen. Kulutuksen tasaamisen lisäksi kuluttajaa kiinnostaa energiasta syntyvien kustannusten pienentäminen.…