Kategoria: Ratkaisuja vihreään siirtymään
-
Paikkatietoanalyysi paljastaa: Näin Pohjois-Karjala voi tuottaa vihreää vetyä
Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima- hankkeessa laadittiin Pohjois-Karjalan vetytaloutta käsittelevä paikkatietoanalyysi keväällä 2025. Paikkatietoanalyysin tavoitteena oli laatia paikkatietoon perustuva malli, johon sijoitettaisiin vedyn tuotanto- ja jalostuslaitoksille potentiaaliset kohteet. Analyysissä tuli myös arvioida uusiutuvan energiantuotannon ja päivittyvien sähkönsiirtoyhteyksien vaikutusta potentiaaliseen vedyntuotantoon. Tiedot ja aineistot analyysin taustalla Selvitys analyysiä varten aloitettiin ottamalla yhteys maakuntaliittoon ja hankkimalla viimeisin…
-
EU-MAT: Rakentamisen kiertotaloutta pohjoisissa kaupungeissa
Rakennukset kuluttavat maailmanlaajuisesti noin 40 % kaikista neitseellisistä materiaaleista, ja niistä syntyy noin 35 % maailman jätteestä (World Green Building Council, 2022). Rakentamisen alalle on siis tyypillistä, että vain pieni osa materiaalista palautuu takaisin kiertoon ja suurin osa rakennusmateriaaleista päätyy jätteeksi rakennusten purkamisen yhteydessä. Kuitenkin keskimäärin jopa 83 % rakentamisen ja purkamisen jätteistä olisi mahdollista uusiokäyttää (European…
-
Uudelleenkäytetyn hirren päästövaikutusten arviointi
Monen mielestä patinoituneet puupinnat luovat ainutlaatuista estetiikkaa, mikä on vaikea saavuttaa uusilla materiaaleilla. Koska vanhoja hirsikehikkoja on hyvin saatavilla, niitä onkin alettu hyödyntää entistä enemmän myös kaupunkiympäristöissä esimerkiksi talousrakennusten, kuten pihasaunojen runkomateriaalina. Hirsien uudelleenkäyttö onkin ehkä perinteisin esimerkki rakentamisen kiertotalouden toteutumisesta. Lähtökohtaisesti tiedetään, että kierrätettyjen hirsien käyttö rakentamisessa on ekologinen ja kestävä valinta, sillä se…
-
Puurakenteiden kaksoiskäyttö suojarakenteina puolustustarkoituksissa
Massiivipuurakenteet ovat viime vuosina nousseet voimakkaasti esille ympäristöystävällisenä ja kestävänä rakentamisen vaihtoehtona. Nyt niitä tarkastellaan myös uudesta näkökulmasta: voisiko puu tarjota ratkaisuja suojarakentamiseen ja puolustuskäyttöön? Puurakenteet suojarakentamisessa ympäristöystävällisenä rakentamisvaihtoehtona Karelia-ammattikorkeakoululla käynnistyi kesällä Innokaupunki 3 -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää massiivipuurakenteiden – kuten CLT- ja hirsirakenteiden – soveltuvuutta siviilisovellusten lisäksi myös ns. kaksoiskäytössä eli puolustuskäytössä.…
-
Kohti hiilineutraalia Suomea: AURI2027-hanke tukee kuntia kiinteistöjen energiaratkaisuissa
Rakennusten energiankulutus muodostaa noin 40 % Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä, jonka myötä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voidaan vähentää tehokkaasti ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Suomen lisäksi rakennusten energiankulutus on merkittävä päästönlähde laajemmin Euroopan Unionissa. Rakennuksista koituvia päästöjä ei olla saatu vähennettyä riittävästi, jonka myötä Euroopan Parlamentti päivitti huhtikuussa 2024 rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive). Direktiivin tavoitteena on…
-
Syvävahvistusoppiminen energiayhteisöjen optimoinnissa – kohti älykästä ja kustannustehokasta energiaohjausta
Energiamurroksen myötä uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkoenergian, käyttö on yleistynyt merkittävästi. Haasteena uusiutuvassa energiantuotannossa on kuitenkin tuotannon ja kulutuksen ajallinen epäsuhta: energiaa tuotetaan usein silloin, kun kulutustarve on vähäistä. Tämän vuoksi tuotettu energia pyritään varastoimaan esimerkiksi akkujärjestelmiin, sähköautoihin tai lämminvesivaraajiin, jotta sitä voidaan hyödyntää myöhemmin kulutushuippujen tasaamiseen. Kulutuksen tasaamisen lisäksi kuluttajaa kiinnostaa energiasta syntyvien kustannusten pienentäminen.…
-
Energiavirtojen ennustaminen koneoppimisen avulla
Energiamurros ohjaa energiantuotantoa yhä enemmän kohti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä hajautettua tuotantoa. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, käyttö tuo mukanaan merkittäviä etuja, mutta myös haasteita. Näiden energialähteiden tuotanto on voimakkaasti sidoksissa sääolosuhteisiin – energiaa syntyy silloin, kun aurinko paistaa tai tuuli puhaltaa, ei välttämättä silloin, kun kulutus on suurimmillaan. Esimerkiksi aurinkovoiman tuotanto on suurimmillaan…
-
Yritykset kaipaavat perustietoa – vetytalouden viesti ei vielä tavoita
Vetytalous ja uudet energiamuodot ovat vielä varsin uusia teemoja Pohjois-Karjalan alueella. Energiasiirtymä tuokin parhaillaan tullessaan lukuisia uusia työtehtäviä, ammattinimikkeitä ja sektorirajat ylittäviä osaamis- ja koulutustarpeita maakuntaan. Karelia-ammattikorkeakoulun Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hankkeen yhtenä tavoitteena on tunnistaa Pohjois-Karjalan työvoiman sekä alueella jo olemassa olevien toimijoiden sekä alueelle sijoittumista harkitsevien uusien toimijoiden osaamis- ja koulutustarpeita vetytalouteen…
-
Karelian metsäosaaminen demonstraatiokokonaisuutta rakentamassa
Forest Joensuu -ekosysteemiyhteistyön tehtävänä on tuoda esiin osaamisen, tutkimuksen ja yritysyhteistyön mittavaa kokonaisuutta kansainvälisille kumppaneille ja asiakkaille. Pohjois-Karjalan osaaminen on maailman kärkeä mm. metsätalouden digitalisaatiossa sekä metsä- ja luonnonvaratiedon keruussa ja analysoinnissa. Uusia innovaatioita ja startup-yrityksiä syntyy tällä hetkellä erityisesti kiertotalouoden ja metsäosaamisen yhdistelmiin. Metsäpääkaupunki Joensuu on myös valtakunnallisesti ainutlaatuinen kaupunki, sillä Joensuusta löytyy kaikki…
-
Voiko vetytalous edetä ilman kansalaisten hyväksyntää – mitä vetytaloudesta ajatellaan?
Sosiaalinen hyväksyttävyys on tällä hetkellä erittäin keskeinen teema energiasiirtymässä, sekä kansainvälisesti että Suomessa. Se on noussut esiin paitsi tutkimuskentässä, myös politiikassa, aluekehityksessä ja käytännön energiainfrastruktuurin suunnittelussa. Sosiaalinen hyväksyttävyys on keskeinen tekijä uusien teknologioiden, infrastruktuurihankkeiden ja poliittisten siirtymien, kuten vetytalouden, onnistuneessa käyttöönotossa. Sen merkitys perustuu useisiin tieteellisesti tunnistettuihin syihin ja siksi myös Karelian kehittämishankkeessa Vetytalouden ja…