Kategoria: Ratkaisuja vihreään siirtymään
-
Maatalouden kiristinkalvomateriaalista syntyvän jätemuovin käytön mahdollisuudet ja haasteet
Artikkeli on toinen osa PlastLife SIP-hankkeen artikkelisarjassa. Sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään mikromuovien määritystä maaperässä ja kierrätysmuovin elinkaarianalyysia. Tässä artikkelisarjan toisessa osassa käsitellään maatalouden jätemuovin käytön mahdollisuuksia ja haasteita. Suomessa syntyy vuosittain noin 7000 tonnia PE-LLD-maatalousmuovia, jonka kierrätys on monimutkainen haaste. PlastLIFE-hankkeessa tutkittiin PE-LLD-jätemuovin eli kiristinkalvomateriaalin (maataloudessa valmistettavien rehupaalien ulommainen kerros) kierrätyksen teknisiä, taloudellisia ja ympäristöllisiä…
-
Biohiilen ladatut odotukset
Pohjois-Karjala elää biohiilihurmoksessa ja biohiilelle on ladattu paljon odotuksia niin tuotannon näkökulmasta kuin myös itse tuotteen hyötykäytön kannalta. Biohiilen yleisesti tunnettuja käyttökohteita ovat muun muassa maanparannuskäyttö parantamaan viljelysmaan rakennetta ja vedenpidätyskykyä, kompostin koostumuksen ja hajoitustoiminnan edistäminen, metallinjalostuksessa korvaamaan fossiilista koksia sekä lukuisat erilaiset suodatussovellukset. Yhä enemmän esillä on myös biohiilen rakennusmateriaalien sovellukset ja biohiilen aktivoinnit…
-
Virtuaalinen työmaakierros avaa näkymän kestävän korjausrakentamisen ytimeen
Kestävä korjausrakentaminen näyttää, miten menneisyys ja tulevaisuus voivat seistä samassa kivijalassa. Kestävän korjausrakentamisen osaaja -hankkeessa toteutetussa virtuaalisessa työmaakierroksessa tämä ajatus tuotiin kirjaimellisesti näkyville. Näin alan toimijat ympäri Suomen pääsevät kokemaan kohteen ilman turvaliivejä tai fyysistä läsnäoloa. Virtuaalikierroksen tavoitteena on ollut avata, että millaisia ratkaisuja tarvitaan, kun kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta uudistetaan tämän päivän vaatimuksiin. Nyt Karelia-ammattikorkeakoulun,…
-
Vetytalous ja -turvallisuus – koulutuksen kehittäminen
Vety on noussut yhdeksi keskeisimmistä elementeistä globaalissa energiamurroksessa. Sen ainutlaatuiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet, kuten pieni molekyylikoko, korkea energiasisältö massayksikköä kohden ja kyky muodostaa yhdisteitä monipuolisesti, tekevät siitä houkuttelevan vaihtoehdon fossiilisten polttoaineiden korvaajaksi. Nämä ominaisuudet vaikuttavat kuitenkin myös vedyn tuotantoon, varastointiin, siirtoon ja käyttöön, mikä asettaa teknisiä ja turvallisuushaasteita. Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hankkeessa…
-
Maatalousmuovin mikromuovipäästöt ja kierrätyksen ympäristövaikutukset
Artikkeli on ensimmäinen osa PlastLife SIP-hankkeen artikkelisarjassa. Tässä sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään mikromuovien määritystä maaperässä ja kierrätysmuovin elinkaarianalyysia. Artikkelisarjan toisessa osassa käsitellään maatalouden jätemuovin käytön mahdollisuuksia ja haasteita. Maataloudessa käytettävä PE-LLD-muovi (polyeteeni, lineaarinen matalatiheyksinen) on yleisin rehupaalien suojaukseen käytetty muovityyppi. Jokaisesta rehupaaliin käytetystä muovista jää käytön jälkeen noin 1,5 kg jätemuovia. Koska maatilat ovat yrityksiä,…
-
PlastLIFE SIP – Muovien kestävä kiertotalous
PlastLIFE on laaja kansallinen yhteistyöprojekti muovien kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. PLASTLIFE-hankeen koordinaattori on Suomen ympäristökeskus SYKE. Karelia-ammattikorkeakoulun näkökulmasta PLASTLIFE-hanke jatkaa käytännössä siitä, mihin edellinen Life-rahoitteinen projekti CIRCWASTE-hanke lopetti. CIRCWASTE oli seitsemänvuotinen LIFE-hanke, joka edisti materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisemistä sekä uusia jäte- ja resurssienhallintakonsepteja. Hanke toteutettiin vuosina…
-
Digitaalinen testiympäristö energiayhteisöille – Simulaatiot apuna vihreässä siirtymässä
Paikalliset energiayhteisöt nousevat keskeiseksi osaksi vihreää siirtymää, kun kotitaloudet ja pienet toimijat etsivät uusia tapoja lisätä energiaomavaraisuutta ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa kustannustehokkaasti. Energiayhteisöiden suunnittelu edellyttää kuitenkin ymmärrystä siitä, miten kulutus, energian tuotanto, energian varastointi ja yhteisöllinen energianjako todellisuudessa toimivat. Karelia-amk:ssa kehitteillä olevat kevyet kiinteistötason simulaatiot tarjoavat tähän turvallisen ja joustavan välineen. Energiayhteisö tarkoittaa joukkoa osakkaita…
-
Lämpöverkot energiamullistuksen mahdollistajana
EVITA (Energiavirrat talteen ja kiertoon) -hankkeen dynaaminen trio lähti duona hakemaan tietoa lämpöenergian varastoinnin viimeisimmistä suuntauksista Taitotalon järjestämään seminaariin ”Energian varastoinnin uudet mahdollisuudet – Lämpöenergian varastointi”. Kaukolämmön vihreä siirtymä Keskitetty lämmöntuotanto on Suomessa perinteisesti ollut vahvassa roolissa kiinteistöjen lämmönlähteenä. Noin 50 % rakennuskannasta saa tilojen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen lämpöenergiansa kaukolämpöverkosta. Kaukolämmön ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa…
-
Aurinkoenergiakartoitukset osana AURI2027-projektia
AURI2027-projekti on ollut Karelia-ammattikorkeakoulun osalta käynnissä noin kolme kuukautta. Projektin tiimoilta on oltu yhteydessä Pohjois-Karjalan kuntiin ja tiedotettu AURI2027-hankkeen lisäksi uudesta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Tiedonkeruu on saatu alkuun ja aurinkovoimaloiden mitoittaminen kuntakiinteistöihin on aloitettu. Kuntien suhtautuminen projektiin on ollut myönteistä ja useampi kunta on lähtenyt mukaan yhteistyöhön projektin kanssa. Uusi energiatehokkuusdirektiivi on ollut monille kunnille vieras,…
-
Innokaupunki Joensuu -ekosysteemiyhteistyö jatkuu
Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta luodaan vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Valtion ja kaupunkien välisillä sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Ekosysteemisopimusten toteuttamisessa panostetaan kaupunkien tunnistettuihin vahvuuksiin, eli temaattisiin painopistealueisiin. Joensuussa nämä painopistealat ovat metsäbiotalous ja fotoniikka, joiden kehitystä ohjataan Photonics Joensuu ja…
