Kategoria: Ratkaisuja vihreään siirtymään
-
Voiko vetytalous edetä ilman kansalaisten hyväksyntää – mitä vetytaloudesta ajatellaan?
Sosiaalinen hyväksyttävyys on tällä hetkellä erittäin keskeinen teema energiasiirtymässä, sekä kansainvälisesti että Suomessa. Se on noussut esiin paitsi tutkimuskentässä, myös politiikassa, aluekehityksessä ja käytännön energiainfrastruktuurin suunnittelussa. Sosiaalinen hyväksyttävyys on keskeinen tekijä uusien teknologioiden, infrastruktuurihankkeiden ja poliittisten siirtymien, kuten vetytalouden, onnistuneessa käyttöönotossa. Sen merkitys perustuu useisiin tieteellisesti tunnistettuihin syihin ja siksi myös Karelian kehittämishankkeessa Vetytalouden ja…
-
Biohiilisäpinää Pohjois-Karjalassa
Biohiili on noussut viime aikoina yhdeksi mielenkiintoisimmista hiilensidontaratkaisuista. Monet sertifioidut päästövähennysyksiköitä tarjoavat toimijat ovatkin luoneet todennusmenetelmiä, joilla biohiilen tuotannon ja käytön yhteisvaikutuksen päästövähenemä voidaan määrittää. Biohiili on pelkkien hiilensidontaominaisuuksien lisäksi kykenevä myös moneen muuhun. Biohiilelle tutkitaan erilaisia sovelluksia esimerkiksi metallurgiassa korvaamaan fossiilista koksia, biohiilen toimivuutta suodatusmateriaalina ravinnepitoisille vesille sekä biopohjaisten materiaalien (ml. biohiili) yhdistämismahdollisuuksia akkumateriaaleihin.…
-
Itä-Suomen energiapäivillä keskeisenä teemana energiamurros ja varautuminen
Itä-Suomen energiapäivät järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Tapahtumapaikkana toimi Vesileppis areena Leppävirralla. Tapahtuman järjesti Pohjois-Savon Energiaklusteri. Tapahtuman tarkoitus oli tuoda energia-alan toimijat yhteen ja jakaa tietoa alan uusimmista tapahtumista. Ohjelma koostui asiantuntiapuheenvuoroista ja paneelikeskusteluista, joissa puitiin energia-alaan liittyviä teemoja juontajan johdolla. Karelia-ammattikorkeakoulusta olivat paikalla projektiasiantuntija Anssi Kokkonen ja projektityöntekijä Lauri Tikka. Pohjois-Savon Energiaklusteri edistää hiilineutraaliutta…
-
Rakennuksen tietomallinnus – BIM-päivä Helsingissä 6.5.2025
Suomen toinen rakennetun ympäristön BIM-päivä järjestettiin 6.5. Helsingissä. BIM tarkoittaa rakennuksen tietomallinnusta (Building Information Modeling) ja päivän ohjelma rakentui teeman ympärille. Päivän osallistujakunta oli työnkuviltaan hyvin kirjavaa, kuntatoimijoista ohjelmistoalan yrityksiin ja pieniin rakennusalan yrityksiin. Tapahtuman keynote-puhujat Ensimmäinen keynote-puhuja oli Angie Mendez, arkkitehti ja CTO Norjalaisesta A-lab yrityksestä. Esityksessään hän kertoi, kuinka kustannukset kasvavat sitä suuremmiksi,…
-
Vetyosaamisen puute hidastaa energiasiirtymää – koulutuksen on aika kiriä
Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hankkeessa toteutettiin vetytalouden osaamistarveselvitys. Selvityksessä perehdyttiin lähinnä Suomessa ja Euroopassa toteutettuihin yhteenvetoraportteihin vetytalouteen liittyvien osaamistarpeiden osalta. Näiden lisäksi perehdyttiin Suomessa tarjolla olevaan koulutustarjontaan sekä koulutuksen kehittämishankkeisiin. Suomessa on tunnistettu tarve vetytalouteen liittyvän koulutuksen kehittämiseen kaikilla eri asteilla sekä täydennyskoulutuksen mahdollistamiseen. Laajamittainen siirtymä vetytalouteen vaatii, että osaaminen ja koulutus pysyvät vetytalouden…
-
Kuinka hukkalämmön piilevä potentiaali valjastetaan
Suurin osa maailmasta on sitoutunut rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen, ja monet yritykset ovat asettaneet yksittäisiä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteita vuodelle 2030. Lähestyessämme vuotta 2026, on neljä vuotta aikaa toteuttaa tavoitteen täyttämiseksi tarvittavat hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimet. Teollisuusyritysten keskuudessa on kuitenkin usein epävarmuutta oikeasta polusta päästöjen välittömään vähentämiseen. Taloudellisesti kannattavat ja nopeasti toteutettavat energiatehokkuustoimenpiteet voivat auttaa yrityksiä saavuttamaan tavoitteensa.…
-
Puuvälipohjien värähtelyn ja ääneneristävyyden mittaus ja datan keruu kenttäkohteissa
Vuonna 2023 käynnistyneen PuuHyvä-hankekokonaisuuden tavoitteena on tehostaa puurakennusten puu- ja puuhybridivälipohjien suunnittelua sekä kustannus- ja materiaalitehokkuutta. Hankekokonaisuudessa Karelia-ammattikorkeakoulun lisäksi ovat mukana Tampereen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK ja Luonnonvarakeskus. Yhtenä tavoitteena on tuottaa tutkimusdataa mitattujen- ja laskennallisten ominaistaajuuden arvojen eroavaisuuksista. Välipohjan ominaistaajuudella tarkoitetaan taajuutta, jolla välipohja värähtelee voimakkaimmin. Ominaistaajuutta tarvitaan mm. värähtelysuunnittelussa ja akustisessa suunnittelussa. Käytännön…
-
Puun käyttö hybridirakentamisessa
Hybridirakentaminen on rakennustapa, jossa yhdistetään eri rakennusmateriaaleja ja tekniikoita rakennuksen kantavaan runkoon tai johonkin muuhun merkittävään rakennuksen osaan. Hybridirakentamisessa pyritään hyödyntämään kunkin materiaalin parhaat ominaisuudet, kuten puun keveys ja ekologisuus, betonin puristuskestävyys ja teräksen muokattavuus. Puun käyttö hybridirakentamisessa tarjoaa merkittäviä ilmastohyötyjä. Puuta voidaan hyödyntää muun muassa kattorakenteissa, yläpohjarakenteissa, seinäelementeissä sekä puuverhouksissa. Liittorakenteet, joissa yhdistetään eri…
-
Karelian vetyhanke tutustumismatkalla länsirannikolla
Karelia-ammattikorkeakoulun Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima -hanke kävi benchmarking-matkalla Suomen länsirannikolla, jossa vierailukohteina olivat Vaasan yliopisto ja Kokkolan suurteollisuusalue. Mukana oli Karelian hankehenkilökunnasta Anniina Kontiokorpi, Anssi Kokkonen, Kim Blomqvist, Lauri Tikka ja Pentti Pesonen. Lisäksi mukana oli Petteri Ryhänen (Lieksan Kehitys Oy), Joel Kettunen (Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus), Rami Alfasfos (Business Joensuu) ja Timo Tahvanainen (Pohjois-Karjalan…
-
Purkupuun uudelleenkäytöllä on paljon potentiaalia
Joidenkin arvioiden mukaan Suomen rakennuskannasta jopa 45 % koostuu puumateriaalista. Tämä selittyy pitkälti sillä, että rakennuskanta on ollut pitkään pientalovoittoinen. 2000-luvullakin puun osuus uudistalorakentamisen runkomateriaalina on pysynyt n. 30% rakennettuihin kuutioihin suhteutettuna. Tämä tekee puusta myös merkittävän, tai jopa merkittävimmän purkujätejakeen. Tällä hetkellä suurin osa puupohjaisesta rakennus- ja purkujätteestä käytetään energiantuotantoon, vaikkakin uudelleenkäytön mahdollisuudet ovat…