Itäsuomalaiset ammattikorkeakoulut käynnistivät vuoden 2026 alussa kaksivuotisen puurakentamisen kehityshankkeen, jonka tavoitteena on vauhdittaa alan osaamista, innovaatioita ja kilpailukykyä, erityisesti vaativan teollisuuden puurakentamisen kontekstissa. Hanketta koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu, ja sen toteutuksessa ovat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä puutuoteteollisuuden, rakentamisen ja talotekniikan yritysten sekä alan asiantuntijoiden kanssa ja vahvistaa puurakentamisen…

Sähköjärjestelmä on murroksessa. Uusiutuvan energian, erityisesti aurinko- ja tuulivoiman, nopea kasvu muuttaa perustavanlaatuisesti tapaa, jolla sähköä tuotetaan, siirretään ja kulutetaan. Samalla sähköjärjestelmästä on tullut aiempaa hajautetumpi ja dynaamisempi – mutta myös herkempi häiriöille. Tutkimusten mukaan juuri tässä murroksessa sähkövarastot nousevat keskeiseen rooliin energiajärjestelmän vakauden, joustavuuden ja energiaturvallisuuden kannalta (IEA, Energy Storage, 2023; Lund et al.,…

Asuinkerrostalon aurinkosähköjärjestelmän suunnittelussa painotellaan mm. käytettävissä olevan pinta-alan, odotetun tuoton ja kustannusten välillä. Epäselvyyttä aiheuttaa erityisesti, jos kyseessä on taloyhtiö, jossa osakkailla on omat sähkösopimukset. Olennaista onkin, minkä sähkönkulutuksen pohjalta järjestelmää hyödynnetään ja miten tuotettu sähkö voidaan hyödyntää talon sisällä. Karelia-ammattikorkeakoulun Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -hankkeessa tarkasteltiin Joensuun Penttilään suunniteltua 8-kerroksista vapaarahoitteista uudiskerrostaloa. Kohteelle tehtyjen…

Rakennusalan kiertotaloudessa löytyy runsaasti kehitettävää Suomessa ja maailmalla. Vuosittainen rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste 2000-luvulla on Suomessa ollut 54–57 prosenttia (Tilastokeskus 2026), ja tavoitteena on nostaa kierrätysaste 70 prosenttiin (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021). Näitä haasteita ratkomaan on kehitetty ja otettu käyttöön purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tietojärjestelmä “Rapu”. Vuoden 2025 alusta käyttöön otetun uuden rakentamislain (Rakentamislaki 751/2023) myötä…

Kiertotalous on noussut yhdeksi aikamme merkittävimmistä taloudellisen ja ekologisen ajattelun suuntauksista. Sen ytimessä on resurssien tehokas hyödyntäminen, materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö, sekä jätteiden ja päästöjen minimointi. Kiertotalous haastaa perinteisen lineaarisen talousmallin, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja lopulta hävitetään – korvaten sen mallilla, jossa arvo säilytetään mahdollisimman pitkään materiaalien ja tuotteiden kiertäessä. Tämän artikkelin tavoitteena on…

Rakennus- ja purkuala elää voimakasta murroskautta, jossa huomio on siirtymässä yksittäisten materiaalivirtojen tarkastelusta kokonaisvaltaiseen työmaiden päästöhallintaan. Joensuussa toteutettu Salpakankaan varikon purku-urakka toimii tästä kehityksestä erinomaisena esimerkkinä. Kohteessa ei ainoastaan toteutettu teknistä purkutyötä, vaan se toimi ”Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen Green Deal” -hengessä käytännön koealustana kahdelle merkittävälle päästövähennyskeinolle. Hankkeessa yhdistyivät fossiilittomien työmaapolttoaineiden käyttö sekä rakennusosien…

Maailmankaikkeuden yleisin alkuaine vety esiintyy kaikkialla ympärillämme sitoutuneena muihin aineisiin. Vety on monipuolinen energiankantaja, jonka yksi suurin etu on sen tuotannon joustavuus, joka ei ole sitoutunut vain yhteen teknologiaan tai polttoaineeseen. Sitä voidaan tuottaa fossiilisten polttoaineiden lisäksi myös lähes mistä tahansa uusiutuvasta energialähteestä. Tämä artikkeli pohjautuu Alisa Riebartschin opinnäytetyöhön ’’Hydrogen projects in Germany: A comparison…