Kategoria: Ratkaisuja vihreään siirtymään
-
Lämpöverkot energiamullistuksen mahdollistajana
EVITA (Energiavirrat talteen ja kiertoon) -hankkeen dynaaminen trio lähti duona hakemaan tietoa lämpöenergian varastoinnin viimeisimmistä suuntauksista Taitotalon järjestämään seminaariin ”Energian varastoinnin uudet mahdollisuudet – Lämpöenergian varastointi”. Kaukolämmön vihreä siirtymä Keskitetty lämmöntuotanto on Suomessa perinteisesti ollut vahvassa roolissa kiinteistöjen lämmönlähteenä. Noin 50 % rakennuskannasta saa tilojen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen lämpöenergiansa kaukolämpöverkosta. Kaukolämmön ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa…
-
Aurinkoenergiakartoitukset osana AURI2027-projektia
AURI2027-projekti on ollut Karelia-ammattikorkeakoulun osalta käynnissä noin kolme kuukautta. Projektin tiimoilta on oltu yhteydessä Pohjois-Karjalan kuntiin ja tiedotettu AURI2027-hankkeen lisäksi uudesta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Tiedonkeruu on saatu alkuun ja aurinkovoimaloiden mitoittaminen kuntakiinteistöihin on aloitettu. Kuntien suhtautuminen projektiin on ollut myönteistä ja useampi kunta on lähtenyt mukaan yhteistyöhön projektin kanssa. Uusi energiatehokkuusdirektiivi on ollut monille kunnille vieras,…
-
Innokaupunki Joensuu -ekosysteemiyhteistyö jatkuu
Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta luodaan vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Valtion ja kaupunkien välisillä sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Ekosysteemisopimusten toteuttamisessa panostetaan kaupunkien tunnistettuihin vahvuuksiin, eli temaattisiin painopistealueisiin. Joensuussa nämä painopistealat ovat metsäbiotalous ja fotoniikka, joiden kehitystä ohjataan Photonics Joensuu ja…
-
Paikkatietoanalyysi paljastaa: Näin Pohjois-Karjala voi tuottaa vihreää vetyä
Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima- hankkeessa laadittiin Pohjois-Karjalan vetytaloutta käsittelevä paikkatietoanalyysi keväällä 2025. Paikkatietoanalyysin tavoitteena oli laatia paikkatietoon perustuva malli, johon sijoitettaisiin vedyn tuotanto- ja jalostuslaitoksille potentiaaliset kohteet. Analyysissä tuli myös arvioida uusiutuvan energiantuotannon ja päivittyvien sähkönsiirtoyhteyksien vaikutusta potentiaaliseen vedyntuotantoon. Tiedot ja aineistot analyysin taustalla Selvitys analyysiä varten aloitettiin ottamalla yhteys maakuntaliittoon ja hankkimalla viimeisin…
-
EU-MAT: Rakentamisen kiertotaloutta pohjoisissa kaupungeissa
Rakennukset kuluttavat maailmanlaajuisesti noin 40 % kaikista neitseellisistä materiaaleista, ja niistä syntyy noin 35 % maailman jätteestä (World Green Building Council, 2022). Rakentamisen alalle on siis tyypillistä, että vain pieni osa materiaalista palautuu takaisin kiertoon ja suurin osa rakennusmateriaaleista päätyy jätteeksi rakennusten purkamisen yhteydessä. Kuitenkin keskimäärin jopa 83 % rakentamisen ja purkamisen jätteistä olisi mahdollista uusiokäyttää (European…
-
Uudelleenkäytetyn hirren päästövaikutusten arviointi
Monen mielestä patinoituneet puupinnat luovat ainutlaatuista estetiikkaa, mikä on vaikea saavuttaa uusilla materiaaleilla. Koska vanhoja hirsikehikkoja on hyvin saatavilla, niitä onkin alettu hyödyntää entistä enemmän myös kaupunkiympäristöissä esimerkiksi talousrakennusten, kuten pihasaunojen runkomateriaalina. Hirsien uudelleenkäyttö onkin ehkä perinteisin esimerkki rakentamisen kiertotalouden toteutumisesta. Lähtökohtaisesti tiedetään, että kierrätettyjen hirsien käyttö rakentamisessa on ekologinen ja kestävä valinta, sillä se…
-
Puurakenteiden kaksoiskäyttö suojarakenteina puolustustarkoituksissa
Massiivipuurakenteet ovat viime vuosina nousseet voimakkaasti esille ympäristöystävällisenä ja kestävänä rakentamisen vaihtoehtona. Nyt niitä tarkastellaan myös uudesta näkökulmasta: voisiko puu tarjota ratkaisuja suojarakentamiseen ja puolustuskäyttöön? Puurakenteet suojarakentamisessa ympäristöystävällisenä rakentamisvaihtoehtona Karelia-ammattikorkeakoululla käynnistyi kesällä Innokaupunki 3 -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää massiivipuurakenteiden – kuten CLT- ja hirsirakenteiden – soveltuvuutta siviilisovellusten lisäksi myös ns. kaksoiskäytössä eli puolustuskäytössä.…
-
Kohti hiilineutraalia Suomea: AURI2027-hanke tukee kuntia kiinteistöjen energiaratkaisuissa
Rakennusten energiankulutus muodostaa noin 40 % Suomen kokonaishiilidioksidipäästöistä, jonka myötä rakennusten energiatehokkuutta parantamalla voidaan vähentää tehokkaasti ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä. Suomen lisäksi rakennusten energiankulutus on merkittävä päästönlähde laajemmin Euroopan Unionissa. Rakennuksista koituvia päästöjä ei olla saatu vähennettyä riittävästi, jonka myötä Euroopan Parlamentti päivitti huhtikuussa 2024 rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä (EPBD, Energy Performance of Buildings Directive). Direktiivin tavoitteena on…
-
Syvävahvistusoppiminen energiayhteisöjen optimoinnissa – kohti älykästä ja kustannustehokasta energiaohjausta
Energiamurroksen myötä uusiutuvien energialähteiden, kuten aurinkoenergian, käyttö on yleistynyt merkittävästi. Haasteena uusiutuvassa energiantuotannossa on kuitenkin tuotannon ja kulutuksen ajallinen epäsuhta: energiaa tuotetaan usein silloin, kun kulutustarve on vähäistä. Tämän vuoksi tuotettu energia pyritään varastoimaan esimerkiksi akkujärjestelmiin, sähköautoihin tai lämminvesivaraajiin, jotta sitä voidaan hyödyntää myöhemmin kulutushuippujen tasaamiseen. Kulutuksen tasaamisen lisäksi kuluttajaa kiinnostaa energiasta syntyvien kustannusten pienentäminen.…
-
Energiavirtojen ennustaminen koneoppimisen avulla
Energiamurros ohjaa energiantuotantoa yhä enemmän kohti uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä hajautettua tuotantoa. Uusiutuvan energian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, käyttö tuo mukanaan merkittäviä etuja, mutta myös haasteita. Näiden energialähteiden tuotanto on voimakkaasti sidoksissa sääolosuhteisiin – energiaa syntyy silloin, kun aurinko paistaa tai tuuli puhaltaa, ei välttämättä silloin, kun kulutus on suurimmillaan. Esimerkiksi aurinkovoiman tuotanto on suurimmillaan…