Kategoria: Ratkaisuja vihreään siirtymään

  • World Sustainable Energy Days – Energy Community Workshop

    Itävallan Welsissä vuosittain järjestettävä World Sustainable Energy Days (WSED) 24.-27.2.2026, on vakiintunut yhdeksi maailman suurimmaksi ilmastokestävän energiasiirtymän konferenssi- ja näyttelytapahtumaksi. WSED- tapahtumapäivillä EU:n ManagEnergy-ohjelman toimesta järjestettiin kansainvälinen ajankohtaisseminaari Euroopan energiayhteisöistä (Energy Community Workshop). World Sustainable Energy Days – isosti kaikkea kestävästä energiasta Alkujaan 2000-luvun alkuvuosina tapahtuma profiloitui erityisesti bioenergian ympärille. Nykyään laaja konferenssitarjonta kattaa kaikkea…


  • Välipohjarakenteiden päästövertailu hiilijalanjäljen laskentatyökalulla

    Rakentamislain muutoksen myötä täytyy ilmastoselvitys laatia lähes kaikissa vähintään rivitalon kokoisissa uudisrakentamisen hankkeissa. Lisäksi täytyy saavuttaa asetetut raja-arvot, jotka määräytyvät rakennuksen käyttötarkoitusluokan mukaan. Puuvälipohjat ovat puurakentamisen kriittinen osa, jossa yhdistyvät laajat tekniset vaatimukset ja kustannustehokkuuden kehitystarpeet. Suunnittelussa on otettava huomioon rakenteiden kantavuus, palotekniset vaatimukset, akustiikka sekä rakenteen värähtelyominaisuudet. On havaittu, että esimerkiksi värähtelyominaisuuksien osalta puuvälipohjat…


  • Opaskortit rakennusakustiikan huomioimiseen puurakenteisissa välipohjissa

    Puuvälipohjat ovat puurakentamisen kriittinen osa, jossa yhdistyvät laajat tekniset vaatimukset ja kustannustehokkuuden kehitystarpeet. Välipohja on puurakentamisessa yksi vaativimmista rakennusosista sekä suunnittelun että toteutuksen näkökulmasta. Puurakenteiset välipohjat ovat tyypillisesti monikerroksisia, ja käytössä on lukuisia erilaisia ratkaisuja. Suunnittelussa on otettava huomioon palotekniset vaatimukset, akustiikka sekä rakenteen värähtelyominaisuudet. Puuvälipohjien käytännön toteutuksissa on havaittu poikkeamia suunniteltuihin arvoihin nähden. Erityisesti…


  • Itäsuomalaiset ammattikorkeakoulut yhdistävät voimansa puurakentamisen edistämiseksi

    Itäsuomalaiset ammattikorkeakoulut käynnistivät vuoden 2026 alussa kaksivuotisen puurakentamisen kehityshankkeen, jonka tavoitteena on vauhdittaa alan osaamista, innovaatioita ja kilpailukykyä, erityisesti vaativan teollisuuden puurakentamisen kontekstissa. Hanketta koordinoi Karelia-ammattikorkeakoulu, ja sen toteutuksessa ovat mukana Kajaanin ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, LAB-ammattikorkeakoulu sekä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä puutuoteteollisuuden, rakentamisen ja talotekniikan yritysten sekä alan asiantuntijoiden kanssa ja vahvistaa puurakentamisen…


  • AKKUe: Älykäs, turvallinen ja monikäyttöinen akkuvarastointi uuden energiajärjestelmän ja energiaturvallisuuden perustaksi

    Sähköjärjestelmä on murroksessa. Uusiutuvan energian, erityisesti aurinko- ja tuulivoiman, nopea kasvu muuttaa perustavanlaatuisesti tapaa, jolla sähköä tuotetaan, siirretään ja kulutetaan. Samalla sähköjärjestelmästä on tullut aiempaa hajautetumpi ja dynaamisempi – mutta myös herkempi häiriöille. Tutkimusten mukaan juuri tässä murroksessa sähkövarastot nousevat keskeiseen rooliin energiajärjestelmän vakauden, joustavuuden ja energiaturvallisuuden kannalta (IEA, Energy Storage, 2023; Lund et al.,…


  • Harjoittelujen merkitys opinnoissa – Karelia-ammattikorkeakoulun hankkeet harjoittelupaikkana

    Harjoittelut ovat ammattikorkeakouluopiskelijalla pakollinen osa suoritettavaa tutkintoa. Vaikka harjoittelut muodostavat opintopisteissä mitattuna vain pienen osan, on harjoitteluilla kuitenkin olennainen merkitys opiskelijan ammatillisessa kehityksessä, jossa käytännön työkokemus ja opitun tiedon soveltaminen ovat keskiössä. Tällä hetkellä haasteena on, että harjoittelupaikkoja on hyvin rajallisesti saatavilla. Tämä asettaa opiskelijat haastavaan tilanteeseen, jos aiempaa työkokemusta on vähän tai opiskelija on…


  • Aurinkosähkön mitoitus uudiskerrostalossa

    Asuinkerrostalon aurinkosähköjärjestelmän suunnittelussa painotellaan mm. käytettävissä olevan pinta-alan, odotetun tuoton ja kustannusten välillä. Epäselvyyttä aiheuttaa erityisesti, jos kyseessä on taloyhtiö, jossa osakkailla on omat sähkösopimukset. Olennaista onkin, minkä sähkönkulutuksen pohjalta järjestelmää hyödynnetään ja miten tuotettu sähkö voidaan hyödyntää talon sisällä. Karelia-ammattikorkeakoulun Älykäs ja ilmastoviisas rakentaminen -hankkeessa tarkasteltiin Joensuun Penttilään suunniteltua 8-kerroksista vapaarahoitteista uudiskerrostaloa. Kohteelle tehtyjen…


  • Rapu-tietojärjestelmällä rakennus- ja purkujäte kiertoon – työpaja kokosi 140 asiantuntijaa järjestelmän äärelle

    Rakennusalan kiertotaloudessa löytyy runsaasti kehitettävää Suomessa ja maailmalla. Vuosittainen rakennus- ja purkujätteen kierrätysaste 2000-luvulla on Suomessa ollut 54–57 prosenttia (Tilastokeskus 2026), ja tavoitteena on nostaa kierrätysaste 70 prosenttiin (Valtioneuvoston asetus jätteistä 978/2021). Näitä haasteita ratkomaan on kehitetty ja otettu käyttöön purkumateriaali- ja rakennusjäteselvityksen tietojärjestelmä “Rapu”. Vuoden 2025 alusta käyttöön otetun uuden rakentamislain (Rakentamislaki 751/2023) myötä…


  • Enemmän kuin kierrätystä – Kiertotalous taloudellisena ja ekologisena toimintamallina

    Kiertotalous on noussut yhdeksi aikamme merkittävimmistä taloudellisen ja ekologisen ajattelun suuntauksista. Sen ytimessä on resurssien tehokas hyödyntäminen, materiaalien kierrätys ja uudelleenkäyttö, sekä jätteiden ja päästöjen minimointi. Kiertotalous haastaa perinteisen lineaarisen talousmallin, jossa tuotteet valmistetaan, kulutetaan ja lopulta hävitetään – korvaten sen mallilla, jossa arvo säilytetään mahdollisimman pitkään materiaalien ja tuotteiden kiertäessä. Tämän artikkelin tavoitteena on…


  • Kohti vähähiilistä purkutyömaata: Katsaus Salpakankaan varikon kiertotalous- ja päästötoimiin

    Rakennus- ja purkuala elää voimakasta murroskautta, jossa huomio on siirtymässä yksittäisten materiaalivirtojen tarkastelusta kokonaisvaltaiseen työmaiden päästöhallintaan. Joensuussa toteutettu Salpakankaan varikon purku-urakka toimii tästä kehityksestä erinomaisena esimerkkinä. Kohteessa ei ainoastaan toteutettu teknistä purkutyötä, vaan se toimi ”Päästöttömät työmaat – kestävien hankintojen Green Deal” -hengessä käytännön koealustana kahdelle merkittävälle päästövähennyskeinolle. Hankkeessa yhdistyivät fossiilittomien työmaapolttoaineiden käyttö sekä rakennusosien…