Pohjois-Karjala projekti 2.0 - Kohti toimintakykyisempää Suomea

Projektin nimilyhenne

Pohjois-Karjala projekti 2.0

Tiivistelmä projektista

Tohtori Pekka Puskan johtama Pohjois-Karjala- projekti (1972–1997) oli uraauurtava ja kunnianhimoinen terveyden edistämisen hanke, joka sai paljon myös kansainvälistä huomiota. Kansanterveystyön ja neuvonnan seurauksena alueemme ihmisten sydäntautikuolleisuus väheni ja elinikä piteni.

Sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet sekä 2. tyypin diabetes ovat suomalaisessa väestössä edelleen suuri terveyshaaste. Vaikka riskitekijöistä kolesteroli- ja verenpainetasot ovat laskeneet vuosikymmenien kuluessa, kehitys on hidastunut merkittävästi viimeisen 10 vuoden aikana, ja samalla lihavuus on yleistynyt huolestuttavasti. Pohjois-Karjalan hyvinvoinnin ongelmakohtina ovat elintapahaasteiden kasautuminen ja korkea sairastavuus. Liikkumisen suhteen yli puolet pohjoiskarjalaisista ei liiku viikoittain säännöllisesti terveysliikuntasuositusten mukaisesti ja hieman alle viidennes ilmoittaa nukkuvansa riittämättömästi. Sairastavuus (syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia) on Pohjois-Karjalassa muuta maata yleisempää.

Pohjois-Karjala projekti 2.0-hankkeen tavoitteena on edistää työikäisten terveyttä ja hyvinvointia sekä ehkäistä kansansairauksia. Kohderyhmää ovat erityisesti 18–65-vuotiaat, tyypin 2 diabetes- ja/tai sydän- ja valtimotautiriskissä olevat pohjoiskarjalaiset. Elintapaohjauksen palvelut ovat nyt tarjolla Ihmisten huoltoasemalla kauppareissun yhteydessä Joensuun Prismalla ja digitaalisesti 24/7 kännykällä tai tietokoneella. Ihmisten huoltoasema on Pohjois-Karjala projektin uusi tuleminen 2020-luvun keinoin. Hankkeessa keskeistä onkin elintapaohjauksen ja -tiedon tuominen lähelle ihmisten arkea, sekä saavutettavuuden edistäminen digitaalisia palveluja hyödyntäen.

Pohjois-Karjala projekti 2.0-hanketta toteutetaan laaja-alaisessa yhteistyössä. Hankkeessa toteutetaan lisäksi 2 kuuden kuukauden mittaista elintapaohjauksen pilottia, joissa yhdistetään digitaalisia ja kohtaavia menetelmiä. Toimintamallin vaikutuksia arvioidaan Itä-Suomen yliopiston ja Suomen Sydänliiton vaikuttavuustutkimuksella.