Kansain­vä­linen uraoh­jaamo kehittää veto- ja pitovoimatekijöitä

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa alkoi syyskuussa 2021 Kansain­vä­linen uraoh­jaamo -hanke (REACT EU:n ESR-toimen­piteet). Kaksi­vuo­tisen hankkeen tavoit­teena on rakentaa alueen työvoiman saannin turvaa­mi­seksi sekä kohtaanto-ongelman ratkai­se­mi­seksi Karelia-amk:n ja työelämän yhteisiä virtu­aa­lisia opiske­li­ja­rek­ry­tointi-, koulutus- ja urapolkuja. Karelia-amk toimii hankkeen ainoana toteut­tajana ja hanke­tii­missä työsken­telee viisi asiantuntijaa.

Hankkeen kohde­ryhmänä ovat kansain­vä­liset opiske­lijat ja alueen maahan­muut­tajat, jotka hakeu­tuvat korkea­kou­luo­pin­toihin Karelia-amk:n englannin- ja suomen­kie­lisiin koulu­tus­oh­jelmiin. Kohde­ryhmään kuuluvat myös alueella töissä olevat tai työtä hakevat, toisella asteella opiske­levat kansain­vä­liset opiske­lijat sekä koulu­tusor­ga­ni­saa­tioiden opetus- ja ohjaus­hen­ki­löstö, joka on mukana opiske­li­joiden rekry­toin­nissa ja vastaa­not­ta­mi­sessa. Lisäksi pääkoh­de­ryhmänä ovat Pohjois-Karja­lassa toimivat yritykset, jotka tarvit­sevat uutta, kansain­vä­listä työvoimaa.

Hanke koostuu kolmesta työpa­ke­tista: 1) Kv-opiske­li­ja­rek­ry­toinnin kehit­tä­minen, 2) Virtu­aa­listen koulu­tus­ko­ko­nai­suuksien raken­ta­minen sekä 3) Työelä­mä­pol­kujen raken­ta­minen sekä kotou­tu­misen ja työllis­ty­misen tukeminen. Alla tarkemmat kuvaukset siitä, mitä työpa­ke­teissa tavoi­tellaan ja mitä on jo tehty syksyn 2021 aikana.

Tavoit­teena koulu­tus­pe­räisen maahan­muuton lisääminen

Valtio­neu­voston koulu­tus­po­liit­tisen selonteon (2021) tavoit­teena on nostaa Suomen koulutus- ja osaamis­tasoa lisää­mällä korkea­kou­lu­tusta. Toimen­pi­teinä korkea­koulut lisäävät ulkomaa­laisten opiske­li­joiden rekry­tointia suoma­laisiin korkea­kou­luihin, määrän kolmin­ker­tais­tuessa nykyi­sestä viiteen­tois­ta­tu­hanteen vuoteen 2030 mennessä. Tavoit­teena on, että tutkinnon suorit­ta­neista kansain­vä­li­sistä opiske­li­joista 75 % työllistyy suoma­lai­sille työmark­ki­noille. Työtä on paljon, sillä vielä vuonna 2017 Suomeen työllistyi opintojen jälkeen vajaa puolet kansain­vä­li­sistä opiske­li­joista (Opetus­hal­litus, 2020). 

Koulu­tus­pe­räisen maahan­muuton lisää­minen on myös maakun­nal­linen tavoite Pohjois-Karja­lassa. Osaavan työvoiman saatavuus ja koulu­tuksen osuvuus ovat maakunnan keskeisiä haasteita. Maakunnan kehityksen kannalta keskeinen väestö­haaste on, miten turvataan osaavan työvoiman riittävyys tulevai­suu­dessa. Yhtenä ratkaisuna alueen elinvoiman takaa­mi­seksi nähdään työ- ja koulu­tus­pe­räinen maahan­muutto. (Pohjois-Karjalan Maakun­ta­liitto, 2021.) Lisäksi Pohjois-Karjalan alueen yrityk­sillä on vaikeuksia osaavan työvoiman saannissa, mikä voi muodostua kasvun ja menes­tyksen esteeksi. Oman maakunnan opiske­li­ja­po­ten­tiaali ei riitä tavoit­teiden ja tarpeiden täyttä­miseen vaan tarvitaan syste­maat­tista ja aktii­vista kansain­vä­listä rekry­tointia vastaamaan työelämän tarpeisiin. Ulkomaa­laiset työnte­kijät ja ulkomaa­lais­taus­taiset opiske­lijat voivat vastata yritysten osaamis­pulaan sekä tuoda uuden­laista osaamista alueelle. Kansain­vä­listen opiske­li­joiden ja maahan­muut­tajien työllis­ty­misen suurimpia esteitä alueella ovat kuitenkin verkos­tojen ja työelä­mäyh­teyksien puute sekä suomen kielen ja työllis­ty­mis­tai­tojen heikkous. Toisaalta useilla yrityk­sillä ei ole kokemusta tai riittäviä valmiuksia ulkomaa­lais­taus­taisten opiske­li­joiden tai työvoiman rekry­toin­nissa ja työllistämisessä.

Kansal­listen ja alueel­listen tavoit­teiden lisäksi myös Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu on sitou­tunut Karelia2030 -strate­gia­työssään (2020) kehit­tämään koulu­tus­pe­räistä maahan­muuttoa. Koulu­tus­pe­räistä maahan­muuttoa ja kansain­vä­li­syyttä -strate­gisen valinnan tavoit­teena on vastata alueen väestön ikään­ty­miseen, työvoiman saata­vuuteen ja työn murroksen haasteisiin vahvis­ta­malla alueen ja korkea­koulun kansain­vä­li­syyttä. Strate­gia­työssä raken­netaan koulu­tus­pe­räistä maahan­muuttoa tukevia koulutus-, työllis­tymis- ja kotou­tu­mis­polkuja yhteis­työssä muiden toimi­joiden kanssa ja tehdään rohkeita avauksia alueen elinvoiman vahvis­ta­mi­seksi. Samalla kehitetään työelä­mä­tar­peita vastaavaa englan­nin­kie­listä tutkinto- ja muunto­kou­lu­tusta, johon sisältyy vahva suomen kielen opetus sekä kotout­ta­misen ja työllis­ty­misen tuki. Tavoit­teena on luoda Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lusta aidosti kansain­vä­linen ja verkot­tunut korkea­kou­lu­yh­teisö. Karelia2030 -strategian tavoit­teena on lisätä kansain­vä­listen tutkinto-opiske­li­joiden prosen­tu­aa­lista osuutta 10 % vuoteen 2030 mennessä, joka olisi määräl­li­sesti noin 300–400 kansain­vä­listä tutkinto-opiske­lijaa kaikista tutkinto-opiskelijoista.

Uusia kv-opiske­li­joita houku­tellaan panos­ta­malla markkinointitoimenpiteisiin

Ensim­mäisen työpa­ketin yhtenä tavoit­teena on rekry­toida lisää kansain­vä­lisiä opiske­li­joita Karelia-ammat­ti­kor­kea­kouluun. Tämä prosessi sisältää muun muassa yhteis­työtä useiden kumppa­neiden kanssa. Yhteis­työtä tehdään muun muassa venäläisten perus- ja kieli­kou­lujen ja suoma­laisten oppilai­tosten kanssa. Markki­noin­nissa tehdään muun muassa video­pro­jekti suositun tubet­tajan kanssa. Mainonta- ja markki­noin­ti­kam­pan­joissa panos­tetaan englannin- ja venäjän­kie­li­syyteen ja järjes­tetään tapah­tumia ulkomaisten hakijoiden houkut­te­le­mi­seksi. On tärkeää tarjota ulkomai­sille hakijoille tietoa opiske­lusta Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa helposti. Tähän mennessä yhteis­työtä on tehty Pietarin, Petroskoin ja Sorta­valan alueilla järjes­tä­mällä yhteisiä webinaareja ja konfe­rensseja. Lisäksi on tehty Instagram-yhteis­työtä ja videoita sekä järjes­tetty tapaamisia.

Mainonnan ja viestinnän osalta hankkeessa kehitetään Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun verkko­si­vujen kieli­ver­sioita, muun muassa paran­ta­malla niitä erityi­sesti kansain­vä­listen hakijoiden näkökul­masta. Huomioon on otettu erityi­sesti venäläisten koulu­laisten ja heidän vanhem­piensa näkökulma. Tärkeää on tiedon saaminen helposti omalla kielellä.

Tänä syksynä on järjes­tetty Apply to Karelia UAS -webinaareja. Webinaareja järjes­tettiin kerran viikossa viiden viikon ajan. Mukana olivat hankkeen henki­löstön lisäksi Karelia-amk:n kansain­vä­liset opiske­li­ja­lä­het­tiläät ja markki­noin­ti­har­joit­telija. Webinaarit pidettiin englan­niksi ja venäjäksi. Jokai­sessa webinaa­rissa keskus­teltiin eri aiheista. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulua ja koulu­tus­oh­jelmia, hakupro­sessia ja lukukausi­maksuja esiteltiin. Webinaa­reissa kysyttiin myös opiske­li­joiden mieli­pi­teitä ja vastattiin webinaarin osallis­tujien kysymyksiin. Webinaa­reihin osallistui ihmisiä eri maista: muun muassa Venäjältä, Iranista, Pakis­ta­nista, Bangla­des­hista, Jorda­niasta ja Vietna­mista. Jokai­sessa webinaa­rissa oli noin 20 osallis­tujaa ja yhteensä rekis­te­röi­ty­neitä osallis­tujia oli noin 200.

Kansain­vä­li­sessä opiske­li­ja­rek­ry­toinnin kehit­tä­mi­sessä myös alueel­linen yhteistyö on tärkeää. Tämän yhteistyön merkeissä hankkeen henki­löstö vieraili Lieksassa, Riveria-ammat­ti­kou­lussa. Vierailun aikana tavattiin Riverian henki­lö­kuntaa ja opiske­li­joille pidettiin esittely Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lusta venäjäksi ja suomeksi. Muuan muassa väylä­opinnot, korkea­kou­luo­pin­toihin valmentava koulutus, pääsy­kokeet ja tarvit­tavat todis­tukset herät­tivät paljon kysymyksiä.

S2-tukea ja kieli­tie­toisia toimin­ta­tapoja osaksi harjoittelujaksoja

Toisessa työpa­ke­tissa kehitetään ja raken­netaan virtu­aa­lisia koulu­tuksia ja opinto­jaksoja, jotka tukevat kansain­vä­listen opiske­li­joiden suomen kielen kehit­ty­mistä ja työelä­mä­taitoja. Kohde­ryhmää ovat erityi­sesti Karelia-amk:n kansain­vä­liset tutkinto-opiske­lijat. Tavoit­teena on kuitenkin kehittää avoimen amk:n tarjontaan sopivia opinto­jaksoja, jotka palve­levat kaikkia alueella asuvia maahanmuuttajia.

Erityisenä huomion kohteena hankkeessa ovat kansain­vä­listen opiske­li­joiden harjoit­te­lu­jaksot. Opintoihin kuuluva työhar­joittelu on monelle tärkeä askel siirty­mässä kohti työelämää sekä mainio mahdol­lisuus kehittää suomen kielen taitoa työelämä- ja ammatil­listen taitojen rinnalla. Keskei­sessä roolissa ovat opiske­lijan omaeh­toinen kielen oppiminen ja itsenäisen suomen kielen opiskelun tukeminen.

Opiske­lijan tukemisen lisäksi tärkeää on myös työnan­tajan tukeminen harjoit­te­lu­jakson aikana.  Monille työnan­ta­jille harjoit­te­lu­paik­kojen tarjoa­minen kansain­vä­li­sille opiske­li­joille on edelleen vaikeaa, eikä vähiten kieli­ky­sy­mysten vuoksi. Kuinka toimia, jotta harjoit­telija pääsee osaksi työyh­teisöä ja työpaikan arkea kehit­ty­vällä suomen kielen taidollaan? Entä kuinka varmistaa, että opiskelija ymmärtää annetut ohjeet ja uskaltaa myös kysyä lisätietoja? Vastauksena voivat olla kieli­tie­toiset toimin­ta­tavat työpai­koilla. Kieli­tie­toisen työsken­telyn perus­teetkin tunte­malla ja niitä noudat­ta­malla on mahdol­lisuus tukea kieli­taidon nopeaakin kehit­ty­mistä harjoit­telun aikana. Muun muassa Metro­polia-ammat­ti­kor­kea­koulu on mallin­tanut kieli­tuettua harjoit­telua ja kehit­tänyt erilaisia työkaluja niin opiske­li­joille kuin työpai­koille (ks. Metropolia-amk:n Hiiltä ja timanttia -blogi 11.5.2020)

Tarkoi­tuksena on kuulla myös harjoit­te­lu­jaksoja tarjoavien yritysten ja organi­saa­tioiden ajatuksia ja toiveita tuen tarpeista ja muodoista. Yritysten tarpeet voivat olla erityisiä ja niihin vastaa­minen vaatia räätä­löintiä. Myös kansain­vä­li­sille tutkinto-opiske­li­joille pidetään työpajoja, joissa selvi­tetään heidän kokemuk­siaan ja toiveitaan. Tavoit­teena on, että valmis­tu­misen jälkeen valmiudet ja mahdol­li­suudet jäädä alueel­lemme parani­sivat. Kaikessa kehit­tä­mis­työssä ovat mukana myös S2-opettajat ja koulu­tusten henkilöstö.

Karelia-amk:n S2-tarjonta on tällä hetkellä laajuu­deltaan 40 opinto­pis­tettä. Opinto­jaksoja on niukalti edisty­neem­mille suomen kielen oppijoille. Tätä kohde­ryhmää ovat muun muassa suomen­kie­li­sissä tutkinto-ohjel­missa opiske­levat ulkomaa­laiset. Hankkeessa pohdi­taankin, mitä S2-tukea suomen­kie­li­sissä heille voitaisiin tarjota. Tällä hetkellä Karelia-amk:ssa opiskelee suomen kielellä 46 ulkomaan kansa­laista (Karelia-Vipunen 3.12.2021).

Lisäksi tavoit­teena on saada nykyinen maahan­muut­ta­jille suunnattu opinto- ja palve­lu­tar­jonta kohde­ryh­mälle paremmin saavu­tet­ta­vaksi. Hankkeen aikana kootaan myös englan­nin­kie­lisiä uraoh­jaus­ma­te­ri­aaleja muun muassa opinto-ohjaajien ja uraoh­jaus­pal­ve­luiden käyttöön. Myös korkea­kou­luo­pin­toihin valmen­tavan koulu­tuksen toteu­tus­tapaa tarkas­tellaan ja pohditaan etäto­teu­tuksen mahdol­li­suutta, jotta koulutus palvelisi entistä laajempaa kohderyhmää.

Harjoit­telut edistävät opiske­li­joiden kotou­tu­mista ja kiinnit­ty­mistä Pohjois-Karjalaan

Kolman­nessa työpa­ke­tissa raken­netaan työelä­mä­polkuja sekä edistetään kansain­vä­listen opiske­li­joiden kotou­tu­mista ja työllis­ty­mistä alueen yrityksiin pitovoiman lisää­mi­seksi. Harjoit­te­lu­jaksot ovat olennainen osa Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa suori­tet­tavaa tutkintoa. Ihanteel­li­sessa tilan­teessa jokainen opiskelija löytää itse oman harjoit­te­lu­paik­kansa. Monelle Suomessa pidempään asuneel­lekin sopivan harjoit­te­lu­paikan löytä­minen voi kuitenkin olla hyvin vaikeaa. Monin kerroin vaikeampaa se on kansain­vä­li­selle opiske­li­jalle, joka on juuri muuttanut alueelle eikä ole vielä ehtinyt rakentaa työelä­mä­ver­kos­toaan Suomessa. Monet kv-opiske­lijat suorit­ta­vatkin harjoit­te­lunsa ulkomailla sijait­se­vissa yrityk­sissä ja muuttavat pois alueelta valmis­tu­mi­sensa jälkeen. Pohjois-Karja­lassa on kasvava tarve osaavalle työvoi­malle. Tämän vuoksi on tärkeää miettiä, miten voimme olla mukana tukemassa alueen yritysten ja kv-opiske­li­joiden välistä yhteis­työtä sekä opiske­lijan kotou­tu­mis­pro­sessin etene­mistä jo opintojen aikana. Harjoit­telut edistävät opiske­li­joiden kotou­tu­mista ja kiinnit­ty­mistä Pohjois-Karjalaan. Mitä tiiviimmin opiskelija kiinnittyy alueeseen opintojen aikana, sitä toden­nä­köi­sempää on alueelle jääminen valmis­tu­misen jälkeen.

Hankkeen aikana Karelia-amk:n ja alueen yritysten välistä yhteis­työtä kehitetään, tiivis­tetään ja pilotoidaan Karelia’s Future Talents -kummiy­ri­tys­toi­min­nalla. Koska suurin osa Karelia-amk:n kv-opiske­li­joista opiskelee englan­nin­kie­li­sissä koulu­tus­oh­jel­missa, kohden­tuvat kokei­luihin liittyvät toimen­piteet niihin. Hankkeen aikana on tarkoitus löytää Pohjois-Karja­lassa sijait­sevia yrityksiä, jotka haluavat hyötyä kansain­vä­li­sestä osaami­sesta ja avata ovensa ulkomailta Suomeen muutta­neelle opiskelijalle.

Kummiy­ri­tys­toi­minnan avulla on tarkoitus lisätä yrityk­sissä harjoit­te­lu­jaksoja, jotka voisi suorittaa englan­niksi tai vähäi­sem­mäl­läkin suomen kielen taidolla. Työnan­tajia tuetaan työpa­ketin 2 toimen­pi­teillä. Hankkeen avulla kummiy­ri­tykset saavat myös myönteistä näkyvyyttä. Pilotoi­tavan mallin tarkoi­tuksena on tehdä kv-opiske­li­joille näkyväksi alueella olevia yrityksiä sekä tarjolla olevia harjoit­te­lu­paikkoja, jotta hakupro­sessi kummankin osapuolen kannalta olisi nykyistä sujuvampaa. Harjoit­te­lu­jak­soista pyritään myös raken­tamaan syste­maat­tinen kokonaisuus.

Kummiy­ri­tys­toi­minnan lisäksi työpa­ke­tissa kehitetään kv-alumni­toi­mintaa. Tällä hetkellä yhteys valmis­tu­neisiin kv-opiske­li­joihin on melko vähäistä. Alumni­toi­mintaa lisää­mällä pyritään siihen, että kv-opiske­li­joiden yhteys oppilai­tokseen valmis­tu­misen jälkeen olisi tiiviimpi. Näin heidän ammatil­lisen osaami­sensa kehit­ty­mistä voidaan tukea paremmin ja hyödyntää tulevai­suu­dessa. Työtä tehdään yhdessä alumni­toi­minnan kehit­tä­mis­tiimin kanssa.


Kirjoit­tajat:

Sini-Tuuli Saaristo, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Taru Väisänen, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mia Sevonius-Male, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anastasia Korchinskaya, projek­ti­koor­di­naattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Sofiya Meleshkova, projek­ti­koor­di­naattori, Karelia-ammattikorkeakoulu


Lähteet:

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu. 2020. Strategia 2020-2030: Karelia2030 – kestävää elinvoimaa!. https://www.karelia.fi/strategia/. 3.12.2021.

Karelia-Vipunen. Opiske­li­ja­mää­rä­ti­lastot. 3.12.2021.

Korpela, E. 2020. Työhar­joittelu maahan­muut­ta­jao­pis­ke­lijan kiele­nop­pi­misen tukena. Hiiltä ja timanttia -blogi 11.5.2020. Metro­polia-amk. https://blogit.metropolia.fi/hiilta-ja-timanttia/2020/05/11/tyoharjoittelu-maahanmuuttajaopiskelijan-kielenoppimisen-tukena/. 3.12.2021.

Opetus­hal­litus. 2020. Ulkomaa­laisten korkea­kou­luo­pis­ke­li­joiden sijoit­tu­minen valmis­tu­misen jälkeen- Tilanne vuonna 2017. Power­Point-esitys (oph.fi).

Pohjois-Karjalan Maakun­ta­liitto. 2021. Pohjois-Karjalan strategia 2040. https://www.pohjois-karjala.fi/documents/33565/9020841/197+Pohjois-Karjalan+strategia+2040.pdf/ef0a0b6b-8abf-3863-391f-879d6d7c5141. 3.12.2021.

Valtio­neu­vosto. Koulu­tus­po­liit­tinen selonteko. https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f80718ca2. 3.12.2021.

Artik­ke­likuva: fauxels palve­lusta Pexels