Categories
Artikkelit Pulssi Älykästä tuotantoa

Karelian robot­ti­lai­naamo vieraili Niitty­lahden koulussa

UpTech-hankkeen puitteissa toimivan Karelian robot­ti­lai­naamon toiminta on jatkunut kesätauon jälkeen robot­ti­kou­lu­tuk­sella Niitty­lahden koulussa. Tässä artik­ke­lissa kerron kokemuksia pidetystä koulu­tuk­sesta. Pohdin myös, miten robot­ti­lai­naamon toimintaa voisi kehittää edelleen.

Uptech-hankkeen yhtenä tavoit­teena on tekniikan alan vetovoiman lisää­minen. Tämän tavoitteen edistä­mi­seksi Uptech-hankkeessa on aloitettu Karelian robot­ti­lai­naa­mo­toi­minta, joka on lähtenyt hyvään käyntiin. Viime lukuvuonna robot­ti­lai­naamo vieraili useissa kouluissa. Robot­ti­lai­naamon aiempaa toimintaa on esitelty viime keväänä julkais­tussa artik­ke­lissa.

Robot­ti­lai­naamon tämän syksyn ensim­mäinen toimenpide oli vierailu Niitty­lahden koulussa, jossa ollaan aloit­ta­massa robot­ti­kerhoa. Olin yhtey­dessä kouluun, ja robot­ti­kerhoa pitävät opettajat kutsuivat minut ilomielin koulut­tamaan legoro­bottien perusteet koululle. Saimme hyvin sovittua yhteisen ajan torstai-iltapäi­välle 29.9.22.

Pidin koulussa kolmen oppitunnin mittaisen legoro­bot­ti­kou­lu­tuksen. Koulu­tukseen osallistui neljä opettajaa sekä yksitoista oppilasta. Koulu­tuk­sessa käytiin läpi robottien toiminnan perusteet, ohjel­moin­tiym­pä­ristön toiminta, robotin liikut­ta­minen ja sensorien käyttö.

Näytin koulu­tuksen alussa hieman robottien ohjel­moinnin perus­teita, mutta suurin osa ajasta käytettiin vapaa­muo­toi­sesti robot­ti­lai­naamon harjoi­tusten tekemiseen. Oppilaat saivat robotit liikkumaan, ja suurin osa testasi myös robotin sensorien käyttöä. Myös koulu­tet­tavat opettajat harjoit­te­livat robottien ohjel­mointia tehden samoja tehtäviä kuin oppilaatkin.

Lattialla tietokone, papaereita ja legorobotti
Robottien ohjel­mointia ohjeiden mukaan.

Koulu­tuksen jälkeen jätin kuusi legoro­bottia lainaan Niitty­lahden koululle. Niitä käytetään tämän lukukauden ajan koulun robot­ti­ker­hossa ohjel­moinnin ja robotiikan perus­teiden opetteluun.

Osa opetta­jista toivoi todis­tusta suori­te­tusta koulu­tuk­sesta, joten tein heille ilomielin myös sellaiset. Nyt robot­ti­lai­naa­molla on siis käytössään myös todis­tus­pohja, jota käyttäen voidaan antaa todistus suori­te­tusta robottikoulutuksesta.

Robotit innos­tivat sekä nuoria että vanhempia oppijoita

Koulutus sujui mielestäni mukavasti alun pienistä tekni­sistä ongel­mista huoli­matta. Alakou­lui­käi­sillä koros­tuvat kokemukseni mukaan itse kokei­le­minen ja leikin kautta oppiminen. He eivät välttä­mättä jaksa pitkään seurata opetta­ja­joh­toista opetusta. Siten pidin opetta­ja­joh­toisen opetuksen määrän koulu­tuk­sessa varsin pienenä.

Itseo­pis­kelua varten robot­ti­lai­naa­mossa on laadittu tehtä­vä­mo­nis­teita, jotka ohjaavat oppilaat malli­kuvien kautta robottien ohjel­mointiin. Tämän lisäksi oppijoiden avuksi on tehty videoita, jotka avustavat eteenpäin legoro­bottien ohjel­moin­nissa. Näitä materi­aaleja käyttäen koulu­laiset vaikut­tivat tekevän tehtäviä innokkaasti.

Myös koulu­tet­tavat luokan­opet­tajat tekivät tehtäviä aivan yhtä innok­kaasti ja välillä jopa innok­kaammin kuin nuoremmat opiske­lijat. Tämä oli ihail­tavaa heittäy­ty­mistä, ja toivon että myös he saivat koulu­tuk­sesta hyötyä oman opetuk­sensa tueksi.

Lattialla tietokoneen ääreen kumartuneita koululaisia ja opettaja
Ahkeria robot­tio­pis­ke­li­joita.

Itse koen, että robot­ti­lai­naamon koulu­tukset eivät ole kaikkein helpoimpia pidet­täviä koulut­tajan kannalta. Erityi­sesti ryhmän hetero­gee­nisuus ja erilaiset pohja­tiedot tuottavat koulut­ta­jalle haasteita. Toivon kuitenkin, että koulu­tuk­sesta jäi kaike­ni­käi­sille opiske­li­joille pääosin hyvä mieli, ja kaikki oppivat perusteet legoro­bottien ohjelmoinnista.

Koulu­tuk­sesta sain myös itse hyviä kokemuksia robot­ti­lai­naamon toiminnan tueksi ja opin itse paljon koulut­tajana. Kokonai­suutena koen, että koulutus meni pääosin hyvin, ja vaikutti siltä, että suurin osa opiske­li­joista teki robot­ti­teh­täviä innokkaasti.

Kuvakaappaus Facebookin päivityksestä jossa koululaisia luokassa
Robot­ti­ker­ho­laiset Niitty­lahden koulun Facebook-sivulla.

Robot­ti­lai­naamon toimin­ta­ta­pojen kehit­tä­mistä jatketaan

Vierail­lessani Interak­tii­vinen tekniikka koulu­tuk­sessa -konfe­rens­sissa Hämeen­lin­nassa lokakuun alussa 2022 jutus­telin Loimaan kaupungin robotiik­ka­lai­naamon väen kanssa. Loimaan robotiik­ka­lai­naamo toimii samalla periaat­teella kuin Karelian robot­ti­lai­naamo. Heidän lainaa­monsa on ollut toimin­nassa jo viisi vuotta, ja he ovat saaneet hiottua käytän­teitä toimiviksi.

Sain ITK-konfe­rens­sissa Loimaan väeltä hyviä vinkkejä robot­ti­lai­naamon toiminnan tueksi. Heillä on tällä hetkellä jonkin verran katta­vampi koulu­tus­ma­te­riaali kuin Karelian robot­ti­lai­naa­molla. Valitet­ta­vasti Karelian robot­ti­lai­naamon robotit ovat eri versioita kuin Loimaan robotiik­ka­lai­naamon robotit. Siten emme voi Kareliassa suoraan hyödyntää Loimaan robotiik­ka­lai­naamon materiaalia.

Tarkoi­tuk­semme on kuitenkin perehtyä Loimaan robot­ti­lai­naamon materi­aa­leihin. Niistä voimme saada ideoita, joita hyödyntää myös Karelian robot­ti­lai­naamon materi­aalin kehit­tä­miseen tulevaisuudessa.

Pyrimme kartoit­tamaan myös muita legoro­bo­tiikka-alan toimi­joita. Pohjois-Karja­lassa ainakin Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuk­sella on legoro­botteja, joita he lainaavat kouluille. Nämäkin robotit ovat kuitenkin eri versiota kuin Karelian robot­ti­lai­naamon robotit, joten myöskään LUMA-keskuksen kanssa yhteisen opetus­ma­te­ri­aalin käyttö ei ole mahdol­lista. Myös monella koululla ja oppilai­tok­sella on omia robotteja, joita käytetään opetuk­sessa tai erilai­sissa kerhoissa opetta­ja­kunnan osaamisen ja pedago­gisen näkemyksen mukaan.

Perus­koulun opetus­suun­ni­telman mukaan ohjel­mointia tulisi opettaa jo perus­kou­lusta alkaen, ja legoro­botit sovel­tuvat tähän tehtävään mainiosti. Vaikut­taakin siltä, että legoro­botit ovat tulleet pysyväksi osaksi suoma­laisten oppilai­tosten tieto­tek­niik­kao­pe­tusta. Perus­koulun robot­ti­pe­da­go­gii­kalle on myös pyritty kehit­tämään yhteisiä käytän­teitä ja verkostoja. Esimer­kiksi Helsingin yliopiston Innokas-verkosto koordinoi valta­kun­nal­lisia robottiturnauksia.

Opettajien täyden­nys­kou­lutus robotiikkaan ei kuitenkaan ole vielä järjes­tel­mäl­listä, ja robotiikan opiskelu riippuu usein opettajan omasta innos­tuk­sesta. Yhteistyön lisää­minen ja esimer­kiksi yhteisten robot­tiop­pi­ma­te­ri­aalien luonti kaipaavat vielä jatkokehittämistä.

Yksi mielen­kiin­toinen kehitys­kohde robot­ti­lai­naamon toimin­nalle voisi olla koulu­tusten tarjoa­minen suoraan perus­koulun opetta­jille. Muutaman tunnin koulu­tuk­sessa opettajat saisivat perus­tiedot legoro­bo­tii­kasta sekä siitä, miten legoro­botteja voi käyttää oman opetuksen apuna ohjel­moinnin opetuksessa.


Kirjoittaja:

Panu Ojala, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu