Karelia-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajakoulutus on vahvistanut tutkimuksen näkökulmaa viime vuosien aikana niin koulutuksen, kehittämisen kuin osaamisenkin näkökulmista. Kareliassa toteutetaan hoitotyön koulutukseen liittyvää tutkimusta itsenäisesti sekä yhteistyössä. Tulevaisuuden tavoitteena on edelleen vahvistaa tutkimusosaamista, tutkimuksellista kehittämistä sekä ulkoisen rahoituksen määrää. Ammattikorkeakoulun kehittämishankkeisiin tulee kytkeä tieteellisen tutkimuksen näkökulma, mikä osaltaan mahdollistaa henkilöstön tohtorikoulutuksen ja tutkimusosaamisen kehittämisen osana korkeakoulun toimintaa.
Strategiset tavoitteet ja koulutuksen kehittämistarpeet luovat tutkimusasetelmia järjestelmällisen tiedon tuottamiseksi
Yhtenä Karelian strategisena tavoitteena vuosille 2023–2025 oli lisätä valmistuvien sairaanhoitajien määrää Pohjois-Karjalassa. Hoitotyön koulutuksessa määriteltiin tavoitteen mukaiset toimenpiteet, joihin liittyi kansainvälisen sairaanhoitajakoulutuksen kehittäminen, koulutuksesta eroamisen ennaltaehkäisy ja opintojen etenemisen tukeminen sekä kliinisen harjoittelun ryhmä- eli moduuliohjauksen kehittäminen riittävien harjoittelupaikkojen varmistamiseksi.
Nämä kolme toimenpidekokonaisuutta muodostuivat erilaisilla ulkoisilla sekä sisäisillä rahoituksilla resursoiduista kehittämistoimenpiteistä ja niihin kytkeytyvistä tutkimushankkeista. ESR+ rahoitteisessa Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hankkeessa (2024–2027) kehitetään ja toteutetaan kahden aloittavan ryhmän kohdalla suomenkielinen, venäjän kielellä tuettu sairaanhoitajakoulutus yhteistyössä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Siun Soten kanssa (Karelia AMK 2026). Kielituettu koulutus saa jatkoa keväällä 2027 englannin kielellä tuetusta perusrahoituksella alkavasta sairaanhoitajakoulutuksesta.
Kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen kehittämiseen on liitetty Itä-Suomen yliopiston Hoitotieteenlaitoksen kanssa yhteistyössä tehtävä väitöskirjatutkimus, jossa selvitetään hoitotyön opettajien kokemuksia kielituetusta sairaanhoitajakoulutuksesta ja kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia oppimista edistävistä ja estävistä tekijöistä. Aineiston keruu tapahtuu vuoden 2027 loppuun mennessä. Hanke on myös tarjonnut sekä AMK- että YAMK-opiskelijoille mahdollisuuden osallistua tutkimukselliseen kehittämiseen opinnäytetöiden muodossa. Opinnäytetöinä on muun muassa kehitetty peli-interventio hoitotyön esihenkilöiden monikulttuurisen johtamisosaamisen vahvistamiseksi (Lehto 2025), tehty kirjallisuuskatsaus sairaanhoitajaopiskelijoiden kielenoppimisesta (Maanpää, 2025) sekä pidetty toiminnallinen tapahtuma kielituetuille sairaanhoitajaopiskelijoille kototutumiseen ja vuorovaikutukselliseen toimintaan liittyen (Pietiläinen & Simanova, 2025).
Sosiaali- ja terveysalan hakijamäärät ovat valtakunnallisesti laskeneet, ja samaan aikaan opiskelijoiden sitoutumisessa opintojen loppuun saattamiseen on tunnistettu haasteita. Kareliassa sosiaali- ja terveysalan opinnoista eronneiden määrä oli vuonna 2020 114 opiskelijaa, kun vuonna 2025 määrä oli 165 opiskelijaa (Tilastopalvelu Vipunen 2026). Eroamiset ovat lisääntyneet, mutta eroamisen juurisyitä ei ole järjestelmällisesti tarkasteltu.
STOP-tutkimus käynnistettiin vuonna 2024, tarkoituksena on selvittää syitä sote-opintojen keskeyttämiseen opintonsa keskeyttäneiden opiskelijoiden sekä korkeakoulujen opinto-ohjaajien näkökulmista. Laadullisia aineistoja kerätään kolmesta korkeakoulusta vuoden 2026 loppuun saakka. (Myller, Turunen & Makkonen 2024.) Tutkimushanke on kiinnostanut myös opiskelijoita, joita on osallistettu tutkimushankkeeseen opinnäytetöiden kautta. Opiskelijat ovat suunnitelleet tarpeellisia eroamisen ennaltaehkäisyyn tähtääviä materiaaleja (Jauhiainen julkaisematon, Turunen & Purmonen julkaisematon) ja tuottaneet tärkeää tietoa sairaanhoitajaopiskelijoiden opinnoista eroamispohdinnoista ja syistä jatkaa opintoja (Hiltunen 2025). Hankkeeseen liittyvä YAMK-opinnäytetyönä tehtävä scoping-katsaus on prosessissa, samoin UEF yhteistyönä toteutuva pro-gradu-tutkielma.
Yhtenä hoitotyön koulutuksen kehittämiskohteena on ollut ryhmämuotoisen, eli opiskelijamoduuliohjauksen kehittäminen yhteistyössä Pohjois-Karjalan hyvinvointialue Siun Soten sekä Attendon kanssa. Sote-alan taloudelliset haasteet heijastuvat myös opiskelijoiden harjoitteluohjausresursseihin. Toisaalta opiskelijamoduulin kehittämistä on tehty kansainvälisesti jo vuosia (Manninen 2014) ja se on tunnistettu tehokkaaksi pedagogiseksi menetelmäksi myös Suomessa erityisesti työelämävalmiuksien ja potilaiden kokonaisvaltaisen hoidon oppimisen näkökulmasta (Rissanen 2024).
Opiskelijamoduuliohjausta pilotoitiin alkuun kahdeksassa erikoissairaanhoidon yksikössä, jonka jälkeen mallin käyttöönottoa on laajennettu tehostettuun palveluasumiseen ja hyvinvointialueen muihin yksiköihin (Turunen ym. 2025). Kehittämistoimien ympärille on rakennettu monimenetelmällinen tutkimusasetelma. Tarkoituksena on kuvailla sote-alan opiskelijoiden, ohjaajien sekä opettajien arvioita ja kokemuksia kliinisestä harjoittelusta opiskelijamoduulissa sekä vertailla kokemuksia perinteiseen ohjausmalliin verrattuna. Aineistojen keruu jatkuu vielä vuoden 2026 loppuun saakka. Hankkeeseen osallistuu myös YAMK-opiskelijoita, erityisesti aineistojen analysointiin liittyen.
Kansainvälinen tutkimushanke tukee kansainvälistä yhteistyötä ja tuottaa vaikuttavuustietoa
Karelian hoitotyön koulutuksen vahvuuksiin kuuluva kansainvälinen yhteistyö näyttäytyy vahvana myös opiskelijoille. Valtakunnallisessa valmistuvien opiskelijoiden palautekyselyssä (AVOP) Karelia pitää toista sijaa kansainvälisyyteen liittyen (Tilastopalvelu Vipunen 2026). Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on yksi ammattikorkeakoulujen kuudesta ydinkompetenssista (Arene 2022). Moninaisuus ja kulttuuritietoisuus ovat myös osa sairaanhoitajan ydinkompetensseja liittyen ammatillisuuteen ja eettisyyteen (Sairaanhoitajan ydinosaamisen osaamisvaatimukset 2026). Osallistuminen kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin kehittää muun muassa työelämän arvostamia transversaaleja taitoja ja edistää työllistymistä (European Commission 2014). Taloudellinen panostus erilaisiin kansainvälisiin vaihto-ohjelmiin on merkittävää niin julkisen kuin myös korkeakoulujen omarahoituksen näkökulmista.
Karelian hoitotyön koulutuksista erilaisiin lyhyisiin sekä pitkiin vaihto-ohjelmiin osallistuu vuosittain noin 20–30 opiskelijaa, lisäksi myös henkilöstö osallistuu pääsääntöisesti lyhyisiin vaihto-ohjelmiin. Hoitotyön koulutus tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Indonesian, Malawin, Sambian hoitotyön ja hoitotieteen koulutusten kanssa (MaZaFi 2026).
Yhteistyömuodot ovat kehittyneet opiskelija- ja henkilöstövaihdoista koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen. Uutena avauksena konsortioyhteistyössä on lähdetty myös rakentamaan tutkimusyhteistyötä. Vuoden 2026 alusta käynnistyi tutkimushanke, jossa tarkastellaan kansainväliseen liikkuvuusohjelmaan osallistumisen merkitystä osallistujan ammatillisen osaamisen kehittymiseen hoitotyön koulutuksessa sekä opiskelijoiden että henkilöstön näkökulmista. Laadulliset aineistot kerätään vuoden 2026 aikana kuudesta eri koulutusorganisaatiosta Suomessa, Indonesiassa, Malawissa ja Sambiassa.
Kansainväliseen tutkimusyhteistyöhön tullaan osallistamaan opiskelijoita opinnäytetöiden muodossa. Ensimmäinen hankkeeseen kytkeytyvä ja valmistunut YAMK-opinnäytetyö tuotti tärkeää aihetta taustoittavaa tietoperustaa tutkimussuunnitelman laatimiseen (Amadu & Mikkonen 2025).
Tutkimus tuottaa järjestelmällistä tietoa koulutuksen kehittämisen tueksi ja vahvistaa organisaation akateemista osaamista
Ammattikorkeakoulun tehtävänä on muun muassa harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa soveltavaa tutkimustoimintaa (Ammattikorkeakoululaki 2015). Korkeakouluissa tehtävä tutkimus tuottaa tietoa koulutuksen kehittämisen tueksi alueellisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Se luo mielekkään pohjan erilaisille yhteistyömuodoille mahdollistaen myös erilaisien rahoituskanavien hyödyntämisen.
Opiskelijoiden näkökulmasta osallistuminen tutkimushankkeisiin ja tutkimusryhmän toimintaan mahdollistaa merkityksellisen yhteistyön ja tukee tutkimuksellisen kehittämisosaamisen ja asiantuntijuuden kehittymistä. Tutkimushankkeet tuottavat erilaisia opinnäytetyöaiheita sekä AMK- että YAMK-opiskelijoille, joissa voidaan hyödyntää moninaisia tutkimus ja kehittämistyönmenetelmiä. Koska hankkeissa tehdään usein myös korkeakoulujen välistä yhteistyötä, opiskelijat pääsevät parhaimmillaan myös työskentelemään yhdessä eri taustaoista tulevien opiskelijoiden kanssa. Tutkimusryhmä tukee ja vahvistaa opiskelijoiden oppimista ja opinnäytetyön etenemistä, tehden opinnäytetyöstä samalla merkityksellisen, sillä sen tarve perustuu todelliseen määritettyyn tarpeeseen.
Tutkimushankkeiden tuottamaa tietoa hyödynnetään konkreettisesti koulutuksen kehittämiseen, mutta samalla tutkimushankkeet vahvistavat myös henkilöstön tutkimusosaamista ja sitovat koulutuksen ja tutkimuksen tiiviimmin yhteen. Opinnäytetöiden ohjaajat saattavat hyötyä tutkimushankkeisiin kytkeytyvien opinnäytetöiden ohjauksesta myös oman tutkimusosaamisen kehittymisen näkökulmasta. Tutkimushankkeet luovat alustan henkilöstön osaamisen kehittymiselle ja akateemisen uran tukemiselle, josta hyötyy koko organisaatio. Akateemisen osaamisen vahvistaminen edistää kilpailukykyä niin tutkimukseen kuin kehittämiseen liittyvien kansallisen ja kansainvälisten rahoitusten hakemisessa vahvistaen organisaation asemaa laadukkaana ja vahvana asiantuntijaorganisaationa.
Hoitotyön koulutus toteuttaa itse tutkimusta ja on myös mukana tutkimusryhmissä. Lisäksi koulutusvastuu tarjoaa tutkimusympäristön muiden tutkijoiden hyödynnettäväksi. Koulutusvastuu tekee yhteistyötä useiden eri tutkimushankkeiden kanssa tarjoten mahdollisuuden erilaisien aineistojen keruuseen. Ulkoiset tutkimushankkeet kehittävät osaltaan oman korkeakoulun toimintaa sekä prosessin aikaisten toimien että myöhemmin tulosten muodossa.
Karelian hoitotyön koulutuksessa vahvistetaan tutkimusosaamista myös henkilöstön väitöskirjatutkimusten kautta. Tällä hetkellä kolme lehtoria suorittaa tohtoriopintoja työnsä ohessa. Kulttuurisen ja kielellisen moninaisuuden teemojen lisäksi tutkimusaiheina ovat sairaalaklovnivierailujen merkitys muistisairaiden hyvinvointiin sekä tehohoidossa toimivien sairaanhoitajien osaamisen järjestelmällinen kehittäminen.
Hoitotyön koulutuksen henkilöstö osallistuu aktiivisesti kansalliseen näyttöön perustuvan toiminnan ja tutkimusnäytön edistämiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Osa henkilöstöstä on suorittanut arvostetun JBI-keskuksen (Joanna Briggs Institute) järjestelmällisen katsauksen koulutuksen, joka antaa valmiudet järjestelmällisten katsausten ja hoitosuositusten laadintaan. Tänä vuonna julkaistaan kaksi suositusta, joissa hoitotyön koulutuksen henkilöstö on ollut mukana, aiheet liittyvät äkillisesti kuolleen läheisen tukemiseen ja väkivaltaisen potilaan kohtaamiseen. (Hotus 2026.) Lisäksi henkilöstö on ollut mukana sekä valtakunnallisesti että kansainvälisesti suositusten asiantuntijaryhmissä sekä järjestelmällisen katsauksen prosesseissa, liittyen muun muassa palliatiiviseen hoitotyöhön.
Hoitotyön tutkimuksen tulevaisuuden näkymät Pohjois-Karjalassa
Itä-Suomen yhteistoiminta-alueelle perustettiin vuonna 2024 Hoitotyön tutkimuksen kehittämisen laajennettu ohjausryhmä, johon kuuluu edustajat alueen korkeakouluista, yliopistosta ja hyvinvointialueilta. Työryhmän tarkoituksena on toteuttaa hoitotieteen, sosiaali- ja terveyshallintotieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan tieteenalojen tutkimusyhteistyötä Itä-Suomen yhteistyöalueella. Työryhmä muodostaa verkoston, joka kokoaa ja ylläpitää muun muassa hoitotyöhön, kuntoutukseen sekä sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja tiedonhallintaan liittyvää tutkimustoimintaa ja -yhteistyötä.
Työryhmä on määritellyt keskeiset tutkimusteemat, jotka liittyvät tietotuotantoon ja digitaalisiin palveluihin, hoidon ja palveluiden laatuun ja turvallisuuteen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, palvelujärjestelmän toimivuuteen sekä osaavaan henkilöstöön, koulutukseen ja johtamiseen. Tutkimusteemojen on tarkoituksena koota alueella tehtävä tutkimus ja kehittämistoiminta saman laajan kattorakenteen alle työelämä- ja tarvelähtöisesti. Teemat kulkevat läpileikkaavasti työelämästä tutkimukseen ja kehittämiseen ja opiskelijoiden osallistamiseen, esimerkiksi opinnäytetöiden muodossa.
Yhteistoiminta-alueen rakenne on tiivistänyt hoitotyön tutkimusyhteistyön kehittämistä Pohjois-Karjalassa. Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalaan tulisi luoda alueelliseen tarpeeseen perustuva hoitotyön tutkimus- ja kehittämisohjelma, jossa keskeisessä roolissa ovat alueen työelämätoimijat, korkeakoulu ja yliopisto. Tieteellisiä lähtökohtia tulisi tarkastella avoimesti ja monialaisesti. Tavoitteet tulisi konkretisoida mitattavaan muotoon. Alueellisen tutkimusyhteistyön rakentamisella on mahdollista edistää aluekehittämistä muun muassa lisäämässä osaamispääomaa, kehittämällä entistä laadukkaampia ja tehokkaampia näyttöön perustuvia toimintaprosesseja sekä vahvistaa mahdollisuuksia erilaisien rahoituksien saamiseen. Alueellinen osaamispotentiaali tulisi tunnistaa, hyödyntää tehokkaasti ja kehittää sitä tietoisesti edelleen.
Kirjoittajat:
Elina Turunen, TtT, TtM, sh-diakonissa, Yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu
Terhi Hagman, TtM, sh, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu, TtT-koulutettava, Itä-Suomen yliopisto
Anu Kinnunen, TtM, sh, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu, TtT-koulutettava, Itä-Suomen yliopisto
Tuulia Sunikka, TtM, sh, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu, TtT-koulutettava, Itä-Suomen yliopisto
Lähteet:
Amadu, T. & Mikkonen, E. 2025. Hoitotyön opiskelijoiden ja opetushenkilöstön kokemukset kansainvälisestä vaihto-opiskelusta – kartoittava kirjallisuuskatsaus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025120533074
Ammattikorkeakoululaki 2015. https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/2014/932#chp_1
ARENE 2022. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto. Suositus ammattikorkeakoulujen yhteisistä kompetensseista ja niiden soveltamisesta. www.arene.fi/wp-content/uploads/Raportit/2022/Kompetenssit/Suositus%20ammattikorkeakoulujen%20yhteisiksi%20kompetensseiksi.pdf
European Commission 2014. Directorate-General for Education, Youth, Sport and Culture, Brandenburg, U., Berghoff, S. and Taboadela, O., The Erasmus impact study – Effects of mobility on the skills and employability of students and the internationalisation of higher education institutions, Publications Office. https://data.europa.eu/doi/10.2766/75468
Hotus 2026. Hoitotyön tutkimussäätiö. https://hotus.fi/ 19.3.2026.
Hiltunen, I. 2025. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemuksia eropohdinnoista ja opintojen jatkamisesta. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025052214869
Jauhiainen, T. Sairaanhoitajaopinnoista eroamisen ennaltaehkäisevä kampanjamateriaali. AMK-opinnäytetyö, Karelia AMK. Julkaistaan 2026.
Karelia AMK 2026. https://www.karelia.fi/projektit/sairaanhoitajaksi-pohjois-karjalaan/ 17.3.2026.
Lehto, K. 2025. Monikulttuurisen työyhteisön johtamisosaamisen edistäminen – koulutusintervention kehittäminen hyvinvointialueen esihenkilöille. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102426404
Maanpää, L. 2025. Kulttuurisesti ja kielellisesti moninaisten (CALD) sairaanhoitajaopiskelijoiden kielen oppiminen: narratiivinen kirjallisuuskatsaus. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025110226877
Manninen, K. 2014. Experiencing authenticity – the core of student learning in clinical practice. Perspectives on Medical Education 5(5), 308-311. https://doi.org./10.1007/S40037-016-0294-0
MaZaFi 2026. https://www.karelia.fi/projektit/mazafi/ 18.3.2026.
Myller, T. Turunen, E. & Makkonen H. 2024. STOP-hankkeessa selvitetään Karelian sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden opintojen keskeyttämisen syitä. Karelia Pulssi. https://www.karelia.fi/2024/01/stop-hankkeessa-selvitetaan-karelian-sosiaali-ja-terveysalan-opiskelijoiden-opintojen-keskeyttamisen-syita/
Pietiläinen, N. & Simanova, A. 2025. Kotoutumista edistävän tapahtuman järjestäminen: kielituetun sairaanhoitajakoulutuksen opiskelijoille. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2025102326350
Rissanen, A-M. 2024. Kätilöopiskelijoiden kokemuksia opiskelijamoduuliharjoittelusta. Itä-Suomen yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta, hoitotieteen laitos. Pro-gradu tutkielma. http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20241330
Sairaanhoitajan ydinosaamisen osaamisvaatimukset 2026. https://www.laurea.fi/koulutus/sairaanhoitajan-ydinosaamisen-osaamisvaatimukset/ 18.3.2026.
Turunen, E. & Purmonen S. Sosiaali- ja terveysalan veto- ja pitovoimatekijät – opaslehtinen sairaanhoitajaopiskelijoille. AMK-opinnäytetyö, Karelia AMK. Julkaistaan 2026.
Turunen, E. Kinnunen, A. & Näätänen, H. 2025. Opiskelijamoduuliohjauksella laatua sairaanhoitajaopiskelijoiden harjoitteluihin. Karelia Pulssi. https://www.karelia.fi/2025/06/opiskelijamoduuliohjauksella-laatua-sairaanhoitajaopiskelijoiden-harjoitteluihin/
Tilastopalvelu Vipunen 2026.
