Karelia-ammattikorkeakoulu on mukana kansainvälisessä CoARA-yhteenliittymässä (Coalition for Advancing Research Assessment) uudistamassa tapoja, joilla tutkimusta, tutkijoita ja tutkimusorganisaatioita arvioidaan. Tavoitteena on edistää vastuullista ja rehellistä arviointia. Arvioinnin tulee olla oikeudenmukaista, läpinäkyvää ja monimuotoisuuden paremmin huomioivaa. Vastuulliset käytännöt tarkoittavat esimerkiksi esteellisyyden ottamista huomioon, tasa-arvon ja syrjimättömyyden varmistamista, avoimen tieteen edistämistä sekä kestävän kehityksen tukemista.
CoARA-yhteenliittymä järjesti kesällä 2025 toisen Cascade Funding -rahoitushaun, jonka tarkoituksena on tukea organisaatioiden tutkimuksen arvioinnin kehittämistä. Rahoitusta myönnettiin 28 hankkeelle, joista yksi oli Karelia-ammattikorkeakoulun pilottiprojekti “Assessment Tool for Evaluating the Qualitative Impact of RDI Activities at Universities of Applied Sciences”. Prokjektissa suunnitellaan ja otetaan käyttöön vaikuttavuuden arviointiin soveltuva työkalu, joka integroidaan Karelian TKI-projektien koko elinkaareen suunnittelusta toteutukseen. Arviointityökalu tukee projektien vaikuttavuustavoitteiden määrittelyä, toimenpiteiden valintaa, tavoitteiden etenemisen seurantaa sekä vaikuttavuuden järjestelmällistä arviointia.
Helmikuussa 2026 järjestettiin vertaisoppimisen hengessä CoARA-rahoitusta saaneiden projektien virtuaalinen Knowledge Exchange Event. Tilaisuudessa projektit esittelivät ensimmäisen puolivuotiskauden aikana toteuttamansa toimenpiteet ja saavutukset. Karelian projektin edistymistä esitteli projektipäällikkö, yliopettaja Tarja Kupiainen.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan arvioinnin uudistamisen taustat ja tavoitteet
Euroopan korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot ovat laajasti sitoutuneet CoARA-aloitteeseen, jonka tarkoituksena on uudistaa sekä tutkimuksen että tutkijoiden arviointikäytäntöjä. Muutoksen ytimessä on siirtyminen määrällisistä mittareista kohti laadullisia ja monipuolisia arviointimenetelmiä, joissa korostetaan tutkijan osaamisen eettistä ja monipuolista tarkastelua. Suomessa ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa avoimen tieteen periaatteet ovat jo vakiintuneet, joten CoARA-työ toimii luontevana jatkumona arvioinnin kehittämisessä, kun tavoitteena on kokonaisvaltainen uudistus eurooppalaisesta näkökulmasta.
Helmikuussa järjestetyssä tilaisuudessa esitellyt projektit osoittivat, että arviointikäytäntöjen uudistaminen on jo hyvässä vauhdissa. Painopiste siirtyy pois pelkistä julkaisumetriikoista kohti laadullista, kontekstisidonnaista ja osallistavaa arviointia. Tutkijan arvioinnissa huomioidaan hänen tuottamansa panokset kuten tutkimusdata, yhteistyö, ohjelmistot ja avoimen tieteen edistäminen, ja nämä tunnistetaan sekä palkitaan asianmukaisesti. Kaikissa esityksissä korostettiin avoimen tieteen ja syntyvän datan merkitystä, ja selvästi ilmaistiin, että avoimen tieteen periaatteiden noudattaminen nähdään tutkimuksen laadun olennaisena mittarina, ei irrallisena osana tutkimusprosessia.
Arviointiprosessien kehittämisen käytännöt
Tutkimuksen arviointia kehitetään osallistamalla monipuolisesti eri sidosryhmät ja toimijat hyödyntämällä yhteiskehittämisen työkaluja ja työpajoja. Kehittämistyö vaatii yhteistyötä, ja kaikissa 28 Knowledge Exchange Event -tilaisuudessa esitellyssä projektissa korostettiin kansallisen ja kansainvälisen vuorovaikutuksen merkitystä. Uusien arviointiohjeiden käyttöönotto edellyttää sekä arvioijien että arvioitavien koulutusta, sillä uusien menetelmien omaksuminen vaatii myös poisoppimista totutuista toimintatavoista. CoARAn rahoitusohjelma ja organisaatiorajat ylittävä vuoropuhelu tukevat näiden tavoitteiden toteutumista.
CoARA-toiminnan päätavoitteet voidaan tiivistää kolmeen keskeiseen linjaukseen, jotka nousivat esiin myös Knowledge Exchange Event -tilaisuudessa:
- Laadullisen arvioinnin vahvistaminen: painopiste siirtyy pois pelkistä metriikoista. Esimerkiksi Kareliassa otettiin syksyllä 2025 käyttöön narratiivinen CV, joka perustuu Tutkimuseettisen neuvottelukunnan (TENK), Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFIn, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen sekä Suomen Akatemian yhteistyössä laatimaan tutkijan ansioluettelomalliin.
- Avoimen tieteen integroiminen arviointiin: kaikki aineistot, ohjeet ja päätökset pidetään mahdollisimman avoimina ja julkisina.
- Kulttuurinen muutos: koulutus, yhteiskehittäminen ja yhteisöjen osallistaminen. Uusien arviointitapojen omaksumista tuetaan mm. fasilitoiduilla työpajoilla, joissa kartoitetaan kaikkien sidosryhmien tarpeet ja toiveet.
Karelian rooli uudistuksessa
Karelia on pieni toimija ja sijaitsee harvaan asutulla alueella sekä kansallisesta että kansainvälisestä näkökulmasta, mutta voimme silti olla edelläkävijöitä CoARA-toiminnassa. Uudistus vaikuttaa rekrytointeihin, urapolkuihin ja rahoitukseen myös Kareliassa.. Euroopan komission käynnistämä muutos määrittelee uudelleen laadukkaan tutkimuksen kriteerit, ja soveltavana kehittäjäorganisaationa Karelialla on mahdollisuus tuoda esille ketteryyttä sekä monialaista osaamista. Avoimen tieteen ja tutkimuksen edistämiseen on Kareliassa panostettu systemaattisesti usean vuoden ajan, joten olemme jo nyt hyvällä tiellä CoARA-tavoitteiden saavuttamiseksi.
Karelian CoARA-projektin alkupuolen toimenpiteet ja keskeiset havainnot
Karelian pilottiprojektin ensimmäisessä vaiheessa on tunnistettu Karelian nykyiset TKI-arviointikäytännöt ja niihin liittyvät prosessit, sekä kartoitettu kansallisia ja kansainvälisiä arviointimalleja- ja työkaluja, jotka soveltuvat TKI-projektien vaikuttavuuden arviointiin. On havaittu, että Kareliassa ei ole vakiintunutta prosessia projektien yhteiskunnallisten vaikutusten seurantaan ja analysointiin.
Projektin asiantuntijat ovat keskustelleet Karelian projektitoimijoiden kanssa vaikutusten arvioinnin ja mittaamisen menetelmistä eri aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalan ja tekniikan alan projekteissa. Tiettyjä hyviä arviointikäytäntöjä on tunnistettu, mutta niitä ei ole vielä laajamittaisesti hyödynnetty Kareliassa. Haasteellista on löytää kaikille aloille yhteiset laadulliset vaikuttavuuden kriteerit, minkä vuoksi tavoitteena on luoda joustava mittaristo, jota kukin hanke voi soveltaa omien vaikuttavuustavoitteidensa mukaan. Olennaista on, että jokainen hanke määrittelee nämä tavoitteet ja seuraa niiden toteutumista aktiivisesti hankkeen aikana. Huomioitava on myös eri rahoitusinstrumenttien vaatimukset sille, miten ja millä tarkkuudella projektien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutukset on osoitettava
Seuraavat askeleet ja työkalun käyttöönotto
Projektin toisessa vaiheessa luodaan arviointikriteerit vaikuttavuuden mittaamiseksi. Nämä kriteerit räätälöidään erityisesti ammattikorkeakoulujen TKI-toiminnan arviointiin ja niissä hyödynnetään soveltuvia malleja ja esimerkkejä. Arviointikriteerien muotoilu ja mallinnus alkoi joulukuussa 2025 ja ensimmäinen luonnos valmistui helmikuussa. Kevään aikana valittujen vaikuttavuuskriteereiden toimivuutta testataan kolmessa Karelian TKI-hankkeessa. Testaamisen ja niistä saadun palautteen perusteella viimeistellään työkalu vaikuttavuuden arviointiin ja sen käyttöönotto aloitetaan Kareliassa syksyllä 2026. Hankkeen tulokset ja valmis työkalu tullaan jakamaan laajasti sekä kansallisissa että kansainvälisissä CoARA-verkostoissa loppuvuoden 2026 aikana.
Lähteet:
Ilvonen, A. 2024. Karelia uudistaa TKI-toiminnan arviointikäytänteitä osana eurooppalaista CoARA-yhteenliittymää. Pulssi-portaali 1.7.2024. Karelia-ammattikorkeakoulu.
Kupiainen, T., Ruotsalainen, M-L, Varis, K. 2025. Vaikuttavuuden arvioinnin työkalu Karelian CoARA Cascade -hankkeessa. Pulssi-portaali 25.11.2025. Karelia-ammattikorkeakoulu.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK). 2025. Tutkijan ansioluettelomalli.
Kirjoittajat:
Tarja Kupiainen, yliopettaja, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Marja-Liisa Ruotsalainen, TKI-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Kaisa Varis, TKI-asiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
