Terveys­tek­no­lo­gian kokei­luissa yhteis­työ on välttämätöntä

Terveys­tek­no­lo­gian tarkoi­tus ja tavoite on paran­taa hoito­jen ja tera­pioi­den laatua ja tark­kuutta sekä keven­tää kustan­nuk­sia tervey­den­huol­lossa. Tule­vai­suu­dessa erilais­ten tekno­lo­gioi­den käyttö avaa vielä enemmän mahdol­li­suuk­sia enna­koida ja jopa ennal­taeh­käistä tiet­tyjä sairauk­sia ja terveysriskejä.

Terveys­tek­no­lo­gi­aan liit­ty­vät kokei­lut ovat Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa arki­päi­vää. Niitä on tehtävä sään­nöl­li­sesti, jotta pystymme toden­ta­maan tervey­den­huol­lon proses­sien vaikut­ta­vuutta uuden­lai­sen tiedon avulla. 

Myös tervey­den­huol­lon ammat­ti­lais­ten koulu­tuk­sessa tulee huomioida tule­vai­suu­den ammat­ti­lais­ten osaa­mis­tar­peet tekno­lo­gioi­den osalta uudella tavalla. Jo tällä hetkellä terveys­tek­no­lo­giaa on käytössä paljon. Terveys­tek­no­lo­gialla tarkoi­te­taan lääkin­näl­li­siä lait­teita. Esimer­kiksi käytet­tä­vät veren­pai­ne­mit­ta­rit ja stetos­koo­pit­kin ovat terveysteknologiaa.

Terveys­tek­no­lo­giaa ja hyvin­voin­ti­tek­no­lo­giaa ei tule sekoit­taa keske­nään. Terveys­tek­no­lo­giaa ja sen käyttöä valvo­taan ja säädel­lään tiukasti lain­sää­dän­nössä, kun taas hyvin­voin­ti­tek­no­lo­gia on kaik­kien kulut­ta­jien ostet­ta­vissa. Sitä ei ohjata lain­sää­dän­nöllä, eikä hyvin­voin­ti­tek­no­lo­gian lait­teita ole tarkoi­tettu lääke­tie­teel­li­seen käyttöön.

Puet­tava senso­riikka osana terveysteknologiaa

Puet­tava senso­riikka on yksi osa terveys­tek­no­lo­giaa, johon Karelia on pereh­ty­nyt syväl­li­sesti niin tutki­muk­sen kuin käytän­nössä toteu­tet­tu­jen kokei­lu­jen kautta etenkin SENDoc-hank­keessa (Smart sENsor Devices fOr reha­bi­li­ta­tion and Connec­ted health).

Pohjoi­nen Peri­fe­ria ja Arktis -ohjel­man (NPA-ohjelma) rahoit­ta­massa hank­keessa selvi­tet­tiin, pilo­toi­tiin ja kehi­tet­tiin puet­ta­van senso­rii­kan käyttöä, millä pyrit­tiin paran­ta­maan erityi­sesti syrjä­seu­tu­jen ikäih­mis­ten kuntou­tus­pal­ve­luja ja niiden saatavuutta.

Puet­ta­vat senso­rit voivat olla erilai­sia senso­reita kiin­ni­tet­tynä eri tavoilla eri kohtiin ihmisen kehoa. Tutuim­pia niistä ovat esimer­kiksi aktii­vi­suus­kello tai kengän älypoh­jal­li­nen. Niiden avulla mita­taan ja moni­to­roi­daan toimin­ta­ky­vyn eri osa-alueita. Senso­riyk­si­köt voivat sisäl­tää esimer­kiksi kiih­ty­vyy­san­tu­rin, gyros­koo­pin, magne­to­met­rin, painean­tu­rin tai infra­puna-anturin tai eri kombi­naa­tioita näistä.

Testien myötä on käynyt ilmi, että tark­kuus, tois­tet­ta­vuus ja käytet­tä­vyys ovat vält­tä­mät­tö­miä ominai­suuk­sia terveysteknologiassa

Senso­ri­sys­tee­mei­hin liittyy aina esimer­kiksi älypu­he­li­men tai table­tin sovel­lus, jonka algo­ritmi proses­soi senso­rei­den tuot­ta­man tiedon käytet­tä­vään muotoon. Esimer­kiksi fysio­te­ra­peutti voi saada senso­rin ja sovel­luk­sen kautta tarkem­paa tietoa asiak­kaan kävelystä.

SENDoc-projek­tissa Kare­lian päävas­tuu­alu­eena on ollut senso­riik­kaan liit­ty­vän tiedon kerää­mi­nen ja tuot­ta­mi­nen. Yhdessä kump­pa­nior­ga­ni­saa­tio Siun soten kanssa on toteu­tettu kokei­luita kuntou­tuk­sen ja tera­pia­toi­min­nan käytännöissä.

Yli kaksi­kym­mentä testat­tua laitteistoa

Testat­tuja lait­teis­toja, niin koti­mai­sia kuin ulko­maa­lai­sia­kin, on ollut yli kaksi­kym­mentä. Tähän on liit­ty­nyt myös yhteis­työ yritys­ten kanssa. Testauk­sista yrityk­sille on tuotettu palaut­teet muun muassa käytet­tä­vyy­destä ja tarkkuudesta.

Edellä maini­tuista testauk­sista on tehty myös tutki­mus­jul­kai­suja ja opin­näy­te­töitä. SENDoc-hank­keessa julkais­tiin kaksi käsi­kir­jaa (Wearable Tech­no­logy Suppor­ted Home Reha­bi­li­ta­tion Services in Rural Areas – Empha­sis on Moni­to­ring Struc­tu­res and Acti­vi­ties of Func­tio­nal Capacity : Hand­book, Guide­li­nes on the use of wearable sensor systems in-home reha­bi­li­ta­tion combi­ned with remote connec­tions – Flowc­hart and Prac­tice guide­line : Hand­book II) ja yhden video-oppaan (alla) tuke­maan puet­ta­van senso­rii­kan käyt­töön­ot­toa ja kehittämistä.

Tekno­lo­gian todel­li­sessa käytet­tä­vyy­dessä kuntou­tuk­sessa on vielä kehi­tet­tä­vää, mutta lupaa­via­kin esimerk­kejä hyvistä lait­teista on. Testien myötä on käynyt ilmi, että tark­kuus, tois­tet­ta­vuus ja käytet­tä­vyys ovat vält­tä­mät­tö­miä ominai­suuk­sia terveys­tek­no­lo­giassa ja näin ollen myös puet­ta­vassa sensoriikassa.

Testauk­sissa synty­nyttä dataa voidaan hyödyn­tää tiedolla johta­mi­sessa yhteis­kun­nan, orga­ni­saa­tioi­den ja loppu­käyt­tä­jien, kuten tera­peu­tit ja asiak­kaat, hyödyksi. Tekno­lo­gioi­den jatku­vaa kehi­tystä varten tarvi­taan tiivistä yhteis­työtä lait­teita kehit­tä­vien yritys­ten, käytän­nön työelä­män ja koulu­tusor­ga­ni­saa­tioi­den välille.

SENDocin keskei­sim­mät kokei­lut:

• G-WALK- & MoveSole-käytettävyystutkimus
• Move­Sole-vali­daa­tio­tut­ki­mus
• Ikään­ty­nei­den päivä­kun­tou­tus­jak­so­jen vaiku­tus kävelyn laatu­te­ki­jöi­hin senso­ri­sys­tee­millä mitattuna
• Tervey­den­huol­lon ammat­ti­lais­ten koke­muk­set kävelyn analyy­si­sys­tee­min (G-WALK®) käytöstä ikään­ty­nei­den päiväkuntoutusjaksoilla
• Etäyh­teys­lait­teis­ton (SENCOM) ja senso­ri­sys­tee­mien (MPower & Move­Sole) yhteis­käy­tön kokei­lut ikäih­mis­ten etäterapiaprosesseissa

Kirjoit­ta­jat:
Antti Alamäki, lehtori, Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu
Elina Nevala, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu