Valtaosa arjestamme kuluu istuen, mikä on tunnistettu merkittäväksi terveysriskiksi. “Onko pakko istua”- kokeilussa etsittiin ratkaisuja istumisen tauottamiseen ja arkiaktiivisuuden lisäämiseen korkeakoulussa.
Suurin osa päivistämme kuluu istuen tai makoillen. Istumme sohvalla ja tuoleissa, kulkuvälineissä, ruokapöydässä, työssä sekä seuratessamme viihdettä ja kulttuuria. (Vapaavuori & Paajanen 2023.) Erityisesti yhtäjaksoisen ja kauan jatkuvan istumisen on todettu olevan terveysriski. Riskiin voidaan vaikuttaa lisäämällä pientäkin aktiivisuutta sekä tauottamalla istumista niin työssä kuin vapaa-aikanakin. (Mänttäri 2024.) Korkeakouluyhteisön roolia arkisen liikkumisen lisäämisessä ja pitkäkestoisen istumisen tauottamisessa on korostettu. Liikkumaan innostava toimintakulttuuri sekä oppimis- ja opiskeluympäristöt edellyttävät toimenpiteitä, jotka voivat liittyä esimerkiksi tilojen varusteluun sekä paikallaan olemisen tauottamisesta kampanjointiin. (Holm ym. 2023.) Liikunnallinen aktiivisuus ei itsessään vähennä istumista, minkä vuoksi istumistottumusten tarkastelua voidaan suositella jokaiselle. Kansalliset suositukset eri-ikäisille istumisen vähentämiseksi (STM 2015) julkaistiin jo 10 vuotta sitten.
Kolme kuukautta kestänyt “Onko pakko istua” -kokeilu toteutettiin keväällä 2025 Karelia-ammattikorkeakoulun Tikkarinne-kampuksella Inno Pohjois-Karjala sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut – ryhmähankkeen toteuttamana. Voit lukea kokeilun käynnistämisestä aiemmasta artikkelistamme Onko meidän pakko istua?. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja kampuksen henkilökuntaa haastettiin testaamaan aktiivisuuden lisäämiseen tarkoitettuja välineitä sekä pohtimaan voisiko luokkaan tai työpisteelle sopia perinteisten tuolien ja pulpettien rinnalle esimerkiksi seisomapulpetit, aktivointilaudat tai jopa toimistopyörä? Mallitilana toimineeseen luokkahuoneeseen saatiin välineitä kokeiltavaksi ErgoFinland Oy:ltä sekä Gymba Oy:ltä. Kokeilutuotteiden esittelyt löytyvät yritysten nettisivuilta: Gymba Oy ja ErgoFinland Oy. Kokeilussa mukana olleet keskittymisen apuvälineet on hankittu osana Inno Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut – investointihanketta.
Lisäksi Karelian henkilöstöllä oli mahdollisuus varata ergonomisia ratkaisuja testattavaksi omalle työpisteelleen. Testaajia pyydettiin antamaan palautetta kokeilemistaan tuotteista vastaamalla nimettömään palautekyselyyn. Toukokuussa 2025 järjestettiin yritysten edustajien kanssa kokeilun päätöstilaisuus (kuva 1), jossa kaikilla kiinnostuneilla oli vielä mahdollisuus henkilökohtaisesti tutustua erilaisiin toimistotyöergonomiaa tukeviin ratkaisuihin.
Oppiminen ei vaadi paikallaanoloa
Luokkahuoneessa toteutetussa “Onko pakko istua”-kokeilussa yhden teorialuokan osa pulpeteista vaihdettiin säädettäviin seisomapöytiin ja osa tuoleista korvattiin istumisen vähentämistä tukevilla tuotteilla. Valittavina oli kaksi erilaista aktiivituolia, Gymba-aktivointilautoja, seisomapulpetteja ja toimistopyörä. Näiden lisäksi kokeiltavana oli keskittymisen tukemiseen tarkoitettuja välineitä sekä pöytätelineitä kannettavalle tietokoneelle. Kyseisessä luokkatilassa opettavia informoitiin kokeilusta ja kehotettiin kannustamaan opiskelijoita testaamaan välineitä. Opiskelijoita tiedotettiin välineiden kokeilumahdollisuudesta luokan oveen kiinnitetyssä esitteessä. Anonyymia palautetta kokeilusta oli mahdollisuus antaa vastaamalla QR-koodin kautta löytyvään kyselyyn, johon vastasi kaikkiaan 26 henkilöä. Palautteista 21 liittyi aktivointilautaan, 13 aktiivituoleihin, kymmenen seisomapulpetteihin ja kahdeksan toimistopyörään. Lisäksi saatiin muutama palaute läppäritelineen ja 12 keskittymisen apuvälineiden kokeiluista.
Lisäksi luokkahuoneessa olevia ratkaisuja testattiin yhdessä fysioterapeuttiopiskelijoiden kanssa huhtikuussa 2025 (kuva 2.) Opiskelijat ideoivat erilaisia innovatiivisia mahdollisuuksia istumiseen vähentämiseen kampusalueella. Pienryhmien tuottamia ideoita syntyi runsaasti! Opiskelijat ehdottivat esimerkiksi aulaan tai luokkatiloihin asennettuja leuanvetoon tai roikkumiseen tarkoitettuja tankoja, pehmopallolla pelattavaa koripalloa, magneettitikkataulua, puhelimen latausta kuntopyörää polkemalla ja kattoon kiinnitettäviä joogaliinoja.
Gymba-aktivointilaudan (kuva 3)arvioitiin helpottavan seisomista ja sitä pidettiin hyvänä vaihteluna pelkälle seisomiselle. Laudan koettiin pitävän kehoa liikkeessä ja harjoittavan tasapainoa. Hyötynä mainittiin myös mahdollisuus hieroa jalkapohjia laudassa olevien nystyröiden avulla. Laudan käyttämisen arvioitiin helpottavan keskittymistä, aktivoivan aivoja ja auttavan olemaan läsnä. Lähes kaikki arviot laudan hyödyllisyydestä olivat positiivisia, mutta mukana oli myös palautteet ”5/10” ja ”ihan ok”. Yksi käyttäjä kertoi selkänsä kipeytyneen käytettyään lautaa yli kolmen tunnin ajan ja unohdettuaan istua välillä. Kaksi käyttäjää pohti voisiko aktivointilaudan käyttö haitata muiden tilassa olevien keskittymistä tai omaa keskittymistä totutteluvaiheessa.
Aktiivituolien kokeilua koskevissa arvioinneissa hyödyiksi koettiin keskivartalon aktivoituminen, liikkuvuuden ja tasapainon lisääntyminen sekä ryhdin parantuminen. Kaksi vastaajaa koki tuolin pyörimisen haittaavan keskittymistä ja eräs kertoi, että vaihtaisi tuolin mieluummin perustuoliin. Yksi vastaaja koki tuolin hankalaksi, koska lyhyenä ihmisenä ei löytänyt sen kanssa hyvää asentoa.
Seisomapulpetin (kuva 3) korkeuden säätämismahdollisuutta pidettiin tärkeänä. Vastaajat kuvasivat pulpetteja helppokäyttöisiksi ja äänettömiksi säätää. Käytön hyödyiksi nimettiin tarpeellinen vaihtelu istumiseen ja keskittymisen paraneminen. ”Antaa mahdollisuuden seisoa ja venytellä.” Eräs vastaaja pohti haasteena tilannetta, jossa edessä oleva opiskelija haluaisi seistä ja takana oleva istua.
Toimistopyörän (kuva 4) hyödyiksi tunnistettiin käytön mukavuus, liikkeen saaminen jaloille sekä verenkierron virkistyminen. Tärkeänä pidettiin satulan säätämistä itselle sopivaksi sekä sopivaa polkemistempoa. ”Kuormitusta syntyy herkästi liikaa, jos intoutuu treenaamaan liian kovasti”. Kaksi vastaajaa koki, ettei toimistopyörä ole työskennellessä ergonomisesti paras. Koettuja haittoja toimistopyörän käytöstä oli eräällä vastaajalla pakaroiden puutuminen ja toinen vastaaja koki pyöräilyn häirinneen ryhmätyöskentelyä. Eräs vastaajista kertoi puhumisen ja kuuntelemisen sujuneen, mutta arveli kirjoittamisen pyöräillessä vaativan harjoittelua.
Keskittymisen tueksi tarkoitettujen pienvälineiden (kuva 5),kuten nystyräpallo, käyttämisen hyödyiksi tunnistettiin rauhoittuminen, stressin lievittyminen ja keskittymisen helpottuminen. Välineiden epäiltiin haittaavan keskittymistä opetukseen, jos väline kiinnostaa liikaa tai siitä lähtee ääntä.Pohdintaa herätti myös yhteiskäyttöisten välineiden hygieniaan liittyvät kysymykset. Läppäritelineen käytöstä saatiin kaksi palautetta, joiden perusteella telineen hyödyntäminen luokkatilanteessa jäi vähäiseksi.
Lupaavaa palautetta henkilökunnan työpistekokeiluista
Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstöllä oli mahdollisuus varata istumisen vähentämistä tukevia välineitä testattavaksi työpisteelleen osana kokeilua. Välineitä kokeili 26 henkilöä: 18 testasi Gymba -aktivointilautaa, 14 Seat Guard-tauottajaa ja 7 WalkingPad Pro -kävelymattoa. Testauksen jälkeen osallistujille lähetettiin palautelinkki, johon sai vastata nimettömästi. Palautekyselyyn saatiin 24 vastausta.
Gymba-aktivointilautaa (kuva 6) käytettiin keskimäärin 1 h 45 minuuttia päivässä (n=17), vaihtelun ollessa 15 minuutista neljään tuntiin. 11 testaajaa koki ja yksi ei kokenut aktivointilaudan käyttämistä hyödyllisenä. Viisi kokeiluun osallistunutta ei osannut sanoa oliko laudasta hyötyä. Yli 2/3 aktivointilautaa kokeilleista ilmoitti, että käyttäisi sitä jatkossakin, mikäli se olisi mahdollista. Aktivointilautaa työpisteillään kokeilleet tunnistivat useita hyötyjä, mutta myös haasteita ja yksilöllisiä rajoitteita sen käytössä. Laudan käyttäminen koettiin pääasiassa helpoksi ja miellyttäväksi. Liikkeen koettiin auttavan keskittymiseen ja pitävän mielen virkeänä. Laudan käytön koettiin tuovan vaihtelua istumiseen sekä myös seisominen koettiin ”vähemmän puuduttavaksi”. Keinuttelu lisäsi liikettä aktivoiden koko vartaloa ja tuoden ryhtiä. Muina kehollisina hyötyinä mainittiin apu alaraajojen verenkiertoon ja jäykkyyteen. Kokeilussa tunnistettuja haasteita olivat fyysiset tuntemukset, kuten liian leveältä tuntuva seisoma-asento, epämiellyttävät tuntemukset jalkapohjissa, nilkoissa, polvissa tai alaselässä. Yksi henkilö kertoi keskeyttäneensä aktivointilaudan käytön huimauksen vuoksi. Erityisesti sellaisissa tehtävissä, jotka vaativat keskittymistä useampaan asiaan, kuten muistiinpanojen tekeminen kokouksissa, laudan käytön koettiin vaativan lisää harjoittelua. Jotkut vastaajista korostivat myös välineen helppoa käyttöönottamista sekä sivuun siirrettävyyttä päivän aikana.
Tuolin päälle asetettavaa SeatQuard- tauottajaa (kuva 7) käytettiin keskimäärin 4 tuntia 10 minuuttia päivässä. 2/3 tauottajaa kokeilleista koki välineen hyödylliseksi ja vajaa kolmannes vastaajista ei kokenut siitä olleen hyötyä itselleen. Hyötynä nähtiin se, että muistuttaja pakotti nousemaan ylös ja tauot tuli pidettyä. Eräs osallistuja koki muistutukset turhan tiheinä ja yksi kertoi tauottajan vaikuttaneen istuma-asentoonsa haitalliseksi. Osa vastaajista ei nähnyt tauottajaa itselleen tarpeellisena esimerkiksi siksi, että työskentelee paljon seisten tai käyttää älykellon muistutusta. Puolet istumisen tauottajaa kokeilleista ilmaisi halukkuutensa käyttää tuotetta jatkossa.
Kävelymattoa (kuva 8) kokeilleiden (n=7) päivittäinen kokeiluaika oli keskimäärin 1 tunti 18 minuuttia (vaihteluväli 20 minuutista kolmeen tuntiin). Kokeilijoista neljä koki kävelymaton itselleen hyödyllisenä, kaksi hyödyttömänä ja yksi ei osannut sanoa oliko käytöstä hyötyä. Kävelymattokokeilussa korostui maton soveltuvuuden arviointi suhteessa erilaisiin työtehtäviin. Parhaimmillaan maton koettiin tuovan liikettä päivään ja pitävän mielen virkeänä. ”Huomaamatta tulee liikuntaa!” Maton koettiin sopivan sellaisiin etäkokouksiin, joissa voi vain kuunnella, mutta osallistujan aktiivisen osallistumisen keskusteluun koettiin rajoittavan maton käyttämistä. Kaksi kokeilijaa koki kirjoittamisen kävellessä hankalaksi. Eräs taas kuvasi, kuinka matto aluksi tuntui vievän keskittymisen ja olon tuntuneen epävarmalta, mutta työskentelyn alkaneen sujua harjaantumisen myötä. ”Toisena päivänä alkoi jo automatisoitua. Lopussa kirjoitin ja tein koneella töitä aivan normaalisti”. Kokeilussa tuli ilmi myös tilan riittävyyteen liittyvät haasteet. Yksi osallistujista ei saanut mattoa sopimaan työpöytänsä luokse, vaan käytti sitä ainoastaan taukotarkoituksessa. Yhteenvedoksi sopii erään kokeilijan kommentti: ” Ei tietenkään sovi ihan kaikkeen tekemiseen, mutta osaan oikein hyvin.”
Vaihtoehtoja tarjolle – kokeilu kannusti ja herätti ajatuksia
Kokonaisuutenapalautteiden perusteellaaktiivisuuden ja liikkeen lisäämistä työ- ja opiskelupäivään pidettiin myönteisenä asiana niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan keskuudessa.Kokeilussa tunnistettiin välineen käyttöön mahdollisesti liittyvä alkusokki, harjoittelun tarve sekä yksilöllisyys välineen soveltuvuudessa. Kokeilun perusteella voidaan todeta, että staattiselle istumiselle tai seisomiselle on olemassa paljon hyviä vaihtoehtoja. Jokaisen kannattaa kokeilla itse erilaisia vaihtoehtoisia tuotteita, jotta löytää niistä itselleen sopivan yksilöllisen ratkaisun. Liikkuminen oppitunnin tai työpäivän aikana verryttää lihaksia, rentouttaa ja lisää verenkiertoa. Hyötyjä oppimiselle voivat olla vireystilan ja keskittymisen parantuminen. Vastauksissa pohdittiin myös välineiden oikeanlaista käyttöä ja tiettyjen pelisääntöihin sitoutumista, sillä liikkuminen luokassa voi luoda myös rauhattomuutta, ellei välineitä käytetä oikein.Toisaalta keskittymisen tueksi tarkoitetut apuvälineet, kuten painoeläimet, voivat auttaa keskittymään tehtäviin.
Kokeilun palautteissa toivottiin liikkumisen mahdollistavia välineitä kampuksen jokaiseen luokkaan sekä ylipäänsä ajatusten liikkumisesta normalisoituvan opettajien ja opiskelijoiden keskuudessa. Kokeiluun osallistuneet henkilöstön jäsenet kokivat kokeilun muistuttaneen taukojen tärkeydestä. Joku osallistujista kertoi ottaneensa uusia käytänteitä arjen tauottamiseksi sekä pohtineensa aihetta myös opiskelijoiden kanssa. Osallistujat toivoivat mahdollisuutta käyttää kokeilussa olleita välineitä sekä kokeilla uusia ergonomisia ratkaisuja myös jatkossa.
Kaiken kaikkiaan ”Onko pakko istua?”-kokeilu herätti monia meitä pohtimaan istumisen vähentämistä ja liikkeen lisäämistä opiskelu- ja työpäivään. Monet innostuivat myös hankkimaan erilaisia ergonomisia ratkaisuja esim. etätyöpisteille kotiin. Kokeilu osoitti, että istumisen vähentäminen on mahdollista, mutta isommassa mittakaavassa pysyvämpi muutos edellyttää ajattelutavan muuttumista niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnan tasolla. Suomalaisessa yhteiskunnassa on hyvin vahva istumisen kulttuuri, jota kannattaisi aktiivisesti lähteä purkamaan kansanterveydellisistäkin syistä.
Haluamme lämpimästi kiittää yhteistyökumppaneitamme Gymba Oy ja ErgoFinland Oy (kuva 9) toimivasta ja innovatiivisesta yhteistyöstä istumisen vähentämiseksi.
Lähteet:
Holm, N. Ikonen, J. Siekkinen, K. Ansala, J. & Parikka, S. 2023. Tässä istun, enkä muuta voi: korkeakouluopiskelijoiden istuminen ja paikallaanolon paikat koronaepidemian aikana. Tutkimuksesta tiiviisti 12/2023.THL.
Mänttäri, S. 2024. Kävelytauoilla aktiivisuutta ja terveyttä istumatyöhön. Työterveyslääkäri 42(3): 46–48.
STM. 2015. Istu vähemmän – voi paremmin! Kansalliset suositukset istumisen vähentämiseen.
Vapaavuori J., Paajanen M. 2023. Pysy liikkeellä, aktiivisempi arki, kestävämpi yhteiskunta. Tammi.
Kirjoittajat:
Jaana Kurki, projektipäällikkö, Karelia-ammattikorkeakoulu
Suvi Leppänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Minna Lappalainen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
INNO Pohjois-Karjala – sote- ja hyvinvointialan kestävät palvelut ja innovaatiot -ryhmähankkeen toteuttajat ovat Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria ja Joensuun kaupunki. Hankkeen toiminta-aika on 1.9.2024 – 31.12.2026. Hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR). Koko ryhmähankkeen budjetti on 624 181, josta tuen osuus on enintään 468 136. Lisätietoja hankkeesta ja yhteistyömahdollisuuksista: Jaana Kurki, projektipäällikkö, [email protected].
