Mitä tapahtui 5.9.1997? Tuolloin Suomessa vietettiin ensimmäistä kertaa valtakunnallista Yrittäjän päivää. Pienenä anekdoottina kansainvälinen olympiakomitea myönsi samana päivänä vuoden 2004 kesäolympialaiset Kreikan pääkaupungille Ateenalle. Toki muitakin hienoja asioita kyseisenä ajankohtana tapahtui.
Lamakauden jälkeisenä vuosina 1995–1996 paikallisessa yrittäjäjärjestössä pääkaupungissamme pohdittiin, miten yrittäjiä voitaisiin tsempata kurjassa taloustilanteessa ja antaa uskoa tulevaan ja miten yrittäjyyden arvostusta voitaisiin lisätä ja toisaalta myös yrittämisen perusedellytyksiä parantaa. Esille nousi kolme keskeistä asiaa: yrittäjän päivän vietto haluttiin vuosittaiseksi, yrittäjän päivän saaminen yleiseksi liputuspäiväksi sekä yrittäjäpatsaan pystyttäminen Helsinkiin keskeiselle paikalle. (Yrittäjän päivä -säätiö).
Vuonna 2004 järjestettiin yrittäjäpatsaan suunnittelemiseksi kansainvälinen kilpailu. Kilpailun voittajaksi valikoitui ruotsalaisen taiteilijan Eva Löfdahlin teos. Muutamia liikevaihtomiljardeja myöhemmin Yrittäjäpatsas paljastettiin Yrittäjän päivänä 2006 Helsingin Kampin Narinkkatorilla. Neljä vuotta myöhemmin Helsingin yliopisto virallisti Yrittäjän päivän merkitsemällä sen Yliopiston almanakkaan. (Yrittäjän päivä -säätiö).
Nuoret suhtautuvat positiivisesti yrittäjyyteen
Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisen haastavia ja koetelleet kansainvälisesti niin valtioita, yhteisöjä kuin yksittäisiä ihmisiä. Koronapandemian jälkivaikutukset, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja maailmanlaajuinen epävarmuus ovat synnyttäneet merkittäviä uhkia, mutta samalla avanneet uusia mahdollisuuksia liiketoiminnan kehittämiselle ja uusille avauksille. Myös Suomi on kohdannut nämä muutokset: talouskehitys on hidastunut ja kuluttajakäyttäytyminen on muuttunut varovaisemmaksi. Toimintaympäristö elää nopeammin kuin koskaan, ja sen ennakointi on entistä vaikeampaa.
Näistä rajuista muutoksista huolimatta Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijat suhtautuvat tulevaisuuden työelämään yllättävänkin myönteisesti. Heidän katseensa ei kohdistu ainoastaan palkkatyöhön, vaan yhä useammin myös yrittäjyyteen. Olen ilokseni huomannut, kuinka luentosalissa yhä useampi käsi nousee päämäärätietoisesti ylös kysyttäessä: ”Kuinka moni teistä haluaisi toimia yrittäjänä tulevaisuudessa?” Myönteinen asenne yrittäjyyteen näkyy myös laajemmin yhteiskunnassa. Yrittäjyys nähdään yhä useammin aitona vaihtoehtona työllistää itsensä, mikä kertoo samalla yrittäjien arvostuksen kasvusta.
Nuorten suhtautuminen yrittäjyyteen on muuttunut myönteisemmäksi. Tätä tukee Nuorisobarometri 2019 (Haikkola & Myllyniemi 2020), jonka mukaan yli kaksi kolmasosaa nuorista kokee yrittäjämäisen asenteen tärkeäksi kaikessa työssä ja 59 % haluaisi kokeilla yrittäjyyttä. Vuoden 2024 Nuorten yrittäjyys ja talous NYT-tulevaisuusraportin mukaan 45 % nuorista ilmoittaa voivansa toimia yrittäjänä tulevaisuudessa — viisi prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäksi 83 % lukiolaisista kokee yritysten yhteiskunnallisen merkityksen tärkeäksi (verrattuna 69 %:iin vuotta aiemmin) (Yrittäjät 2024).
Kareliassa panostetaan yrittäjyyden edistämiseen
Valtakunnan tasolla pitkäjänteinen työ yrittäjyyden eteen on alkanut tuottaa tulosta, mutta toki kehitystyötä tarvitaan edelleen. Yleinen asenneilmapiiri yrittäjyyteen on parantunut ja toisaalta myös käytännön toimenpiteet yrittäjyyden eteen ovat konkretisoituneet. Oppilaitoksilla ja erityisesti ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli myönteisen yrittäjyysasenteen kehittäjänä ja toisaalta myös yrittäjyyttä edistävien käytännön toimenpiteiden edelläkävijänä. Vuosien aikana Karelia-ammattikorkeakoulussa on toteutettu useita hankkeita ja muita toimenpiteitä, jotka tukevat opiskelijayrittäjyyttä jo opintojen aikana sekä vahvistavat opiskelijoiden yrittäjävalmiuksia valmistumisen jälkeen. Tällä hetkellä Kareliassa on käynnissä mm. seuraavat yrittäjyyttä tukevat hankkeet:
- Talent Hub Eastern Finland -hankkeen tavoitteena on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä alueella valmistumisen jälkeen erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Yrittäjyys on yksi mahdollisista työllistymisen keinoista.
- Ammatiksi yrittäjä -hankkeen tavoitteena on tukea aloittavien yrittäjien työllistymistä parantamalla oppilaitosten palvelutarjontaa sekä oppilaitosten ja yritysneuvontapalvelujen välistä yhteistyötä. Hankkeen avulla pyritään vastaamaan käynnissä olevaan työelämän murrokseen, kuten yksinyrittäjien ja osa-aikatyötä tekevien määrän kasvuun.
Karelian opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yrittäjyyden opintojaksoja osana opintojaan, osallistua Draft-liikeideakilpailuun, opiskella monialaisessa Y-akatemiassa sekä kehittää omaa liikeideaansa sekä liiketalousosaamista monella opintojaksolla. Yhä useammin opiskelijoillamme on sivutoimista yritystoimintaa jo opintojen aikana. Myös henkilöstön joukossa on sivutoimisia yrittäjiä, jotka tuovat opetukseen arvokasta käytännön kokemusta ja tuoreita näkökulmia työelämästä.
Yrittäjyys ei ole vain liiketoimintaa – se on rohkeutta, luovuutta ja yhdessä tekemistä. Me kaikki Kareliassa haluamme varmasti kannustaa opiskelijoita ja henkilöstöä uskaltamaan, kokeilemaan ja kehittämään uutta. Yrittäjyyden kipinä, joka syttyy opintojen aikana, voi kasvaa elinikäiseksi voimavaraksi. Hyvää Yrittäjän päivää!
Lähteet:
Haikkola, L. & Myllyniemi, S. (toim.) 2020. Hyvää työtä! Nuorisobarometri 2019. Nuorisotutkimusseura. https://tietoanuorista.fi/wp-content/uploads/2020/12/nuorisobarometri2019-netti.pdf
Yrittäjät. 2024. Yrittäjyyden suosio kasvaa nuorten keskuudessa – Nämä tekijät yhdistävät yrittäjän polusta kiinnostuneita. https://www.yrittajat.fi/uutiset/yrittajyyden-suosio-kasvaa-nuorten-keskuudessa-nama-tekijat-yhdistavat-yrittajan-polusta-kiinnostuneita 4.9.2025
Yrittäjän päivä -säätiö. Yrittäjän päivän historia. https://yrittajanpaiva.fi/historia/ 3.9.2025
Kirjoittaja:
Daniel Bågeberg, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu