Karelia-ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus tuoda teoria käytäntöön osallistumalla hankkeisiin. Yksi esimerkki tästä on TestLab Mehtimäki-hanke (2023-2025), jossa opiskelijat saivat monipuolisia käytännön kokemuksia tekemällä opintoihin kuuluvan työharjoittelunsa hankkeessa. TestLab Mehtimäki-hankkeen tavoitteena on kehittää Karelia-ammattikorkeakoulun, Joensuun kaupungin, Itä-Suomen Liikuntaopiston ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyönä Joensuu Areenalle testausasema ja uudenlainen oppimis- ja palveluympäristö sekä tarjota maakunnan eri osiin liikkuvia testauspalveluita.
Tikkarinteen kampuksella on jo vuosia toiminut Oppimis- ja palveluympäristö TARMO, jossa kuuden eri sote-koulutusalan opiskelijat voivat suorittaa käytännön työharjoitteluitaan terveydenhuollon ammattilaisten tukemina. TARMOn oppimisympäristökoordinaattori, fysioterapeutti YAMK Riikka Turunen, on toiminut osana TestLab -hanketiimiä vastaten yhdestä Karelian työpaketin pääkohdasta: TARMOn toiminnan kehittämisestä ja testaustoiminnan jatkuvuuden takaamisesta. TARMO:n kokemusten innoittamana virisi ajatus hankkeen omista opiskelijaharjoittelijoista ja harjoittelupaikat laitettiinkin hakuun Jobiili-järjestelmään keväällä 2024.
Hankkeessa suoritti työharjoittelunsa syksyn 2024 ja kevään 2025 aikana yhteensä yhdeksän opiskelijaa. Mukana oli fysioterapeutti-, toimintaterapeutti-, terveydenhoitaja-, geronomi- ja sosionomiopiskelijoita. Uusi harjoitteluympäristö herätti kiinnostusta Pohjois-Karjalan ulkopuolellakin ja valitettavasti kaikki halukkaat opiskelijat eivät mahtuneet mukaan.
Monialaisessa ympäristössä työskentely antoi opiskelijoille mahdollisuuden nähdä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä eri näkökulmista sekä oppia, miten eri ammattiryhmien välinen yhteistyö tukee asiakkaan terveyttä ja hyvinvointia. Keskeinen osa uuden oppimisesta oli uusien teknologioiden testaaminen ja käytön oppiminen. Opiskelijat tutustuivat muun muassa seuraaviin laitteisiin ja välineisiin:
- InBody (kehonkoostumuksen mittaus)
- Baiobit (tasapainon mittaus ja kävelyn analysointi)
- Vert (ponnistusvoiman mittaus ja seuranta)
- Vitruve (voimamittaus, tehontuotto)
- Optogait (kävelyanalyysi)
- MotoTiles (jalkojen reaktionopeus)
- Blazepod (käsien reaktionopeus)
Näiden työkalujen tuntemus valmisti opiskelijoita tulevaan työelämään, jossa digitaaliset ratkaisut ja teknologia ovat olennainen osa asiakkaan hoitoa ja kuntoutusta.
Käytännön oppimista tosielämässä
Harjoittelujaksojen aikana opiskelijat työskentelivät moniammatillisina työpareina ja tiimeinä pääsääntöisesti Joensuu Areenan ja uuden jäähallin tiloissa kohdaten asiakkaita niin yksilöinä kuin ryhminä. Yksilövastaanotoilla hyödynnettiin monipuolisia testauksia ja mittauksia asiakkaan terveydentilan arvioinnissa ja kuntoutuksen suunnittelussa ja seurannassa. Myös liikunta- ja hyvinvointipainotteisen ryhmätoiminnan alussa toteutetut mittaukset antoivat tärkeää informaatiota ryhmän sisällön suunnitteluun ja toteutukseen.
Yksi työharjoittelujaksojen merkittävimmistä osista oli laaja liikkuvien palveluiden kuntakierros ympäri Pohjois-Karjalaa. Testauksia ja mittauksia vietiin kaikkien saataville eri kuntien liikuntasaleihin ja muihin yhteisiin tiloihin. Opiskelijat pääsivät yhdessä hanketyöntekijöiden kanssa tutustumaan maakunnan eri alueisiin ja näkemään läheltä, millaisia tarpeita kansalaisilla on hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta. Kuntakierroksen aikana opiskelijat saivat arvokasta tietoa suoraan asiakkailta: millaisia palveluja eri kunnissa toivotaan ja miten ne voitaisiin toteuttaa. Samalla he oppivat kohtaamaan erilaisista taustoista tulevia ihmisiä – taito, joka on keskeinen heidän tulevassa ammatissaan.
Asiakastyön ja teknologioiden lisäksi opiskelijat saivat ensikäden kokemusta siitä, miten EU-rahoitteinen hanke toimii. He osallistuivat viikoittaisiin tiimipalavereihin, tekivät yhteistyötä hankekumppaneiden kanssa ja olivat toteuttamassa erilaisia tapahtumia. Tämä antoi heille tietoa hanketyöstä, yhteistyöstä ja innovaatiosta. Yksi hankkeen merkittävimmistä hyödyistä oli se, että opiskelijat pystyivät luomaan tärkeitä verkostoja eri sidosryhmien kanssa. Tästä on varmasti tulevaisuuden työelämässä hyötyä.
Ohjauksen merkitys
Koko hankkeessa toteutetun työharjoittelun ajan opiskelijoiden tukena oli projektikoordinaattori, joka toimi heidän työelämäohjaajanaan. Lisäksi koko Karelian neljän hengen hanketiimi osallistui ohjaukseen. Ohjaus oli tärkeää etenkin uusissa tilanteissa, teknologioiden käytössä harjoittelemisessa sekä opitun reflektoinnissa. Sen avulla opiskelijat eivät ainoastaan suorittaneet heille annettuja tehtäviä, vaan myös ymmärsivät hankkeen laajemmat tavoitteet ja kokonaisuuden.
Yhtenäinen ohjaus tarjosi jatkuvuutta, kannustusta ja palautetta – auttaen opiskelijoita vahvistamaan itsevarmuuttaan, kysymään rohkeasti ja yhdistämään käytännön kokemuksia opintoihin.
Kiitosta opiskelijoilta moniammatillisuudesta
Opiskelijapalautteet olivat enimmäkseen myönteisiä. Opiskelijat kokivat hyödylliseksi yhdistää opinnot käytännön harjoitteluun, kokeilla uusia teknologioita, tehdä erilaisia työtehtäviä ja järjestää tapahtumia sekä olla mukana EU-hankkeessa.
Geronomiopiskelija Anniina Pietarinen: “Harjoittelusta sain monipuolisesti kokemuksia ja erilaisia näkökulmia hyvinvoinnin ja terveyden mittaamiseen eri teknologioiden avulla. Sain kokemusta hanke- ja projektiomaisesta työskentelystä, jossa jokainen päivä on mielenkiintoinen, erilainen ja välillä vauhdikaskin.”
Vastuun saaminen, joustavuus, yhdessä tekeminen ja hanketiimin hyvä henki saivat opiskelijoilta kiitosta. “Harjoittelu oli hyvin itseohjautuvaa, joten opin itsensä johtamisen taitoja. Parasta oli kokemukset moniammatillisessa tiimissä työskentelystä, erilaisten tapahtumien järjestäminen sekä eri kohderyhmiin kuuluvien ihmisten kohtaaminen ja toimintakyvyn/terveyden mittaukset. Harjoittelussa oli kaikkinensa hyvä meininki, puhallettiin yhteen hiileen sekä opiskelijatiimin että ohjaajien kanssa, ja ohjaus oli rentoa, mutta jämäkkää.”, toteaa Anniina.
Moni opiskelija kertoi, että kokemus antoi varmuutta, tietoa ja osaamista, jota he voivat hyödyntää valmistumisen jälkeen työelämässä. “Tiimi- ja verkostoitumistaidot kehittyivät ja sain myös kansainvälisyysosaamista eri tapahtumien ja hanke-esittelyjen kautta, joiden kohteena olivat ulkomaalaiset. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvät näkökulmat (esim. elintapaohjaus) olivat tärkeitä oppeja omaa elämää ja tulevaa ammattiani ajatellen.”, kertoo Anniina.
Vaikka opiskelijoilla oli mahdollisuus tutustua monipuolisesti eri teknologioihin, huomattiin myös, että syvempi perehdyttäminen on tarpeen tulevaisuutta ajatellen. Harjoittelun aikarajojen vuoksi kaikkiin haluttuihin laitteisiin ei ollut mahdollista paneutua niin perusteellisesti kuin opiskelijat olisivat toivoneet. Tämä nosti esiin tarpeen kehittää jatkossa vielä syvällisempiä koulutusmahdollisuuksia teknologioiden käyttöön.
Katse tulevaan
TestLab Mehtimäki -hanke korostaa käytännönläheisen, projektilähtöisen oppimisen merkitystä. Opiskelijoille se tarjoaa mahdollisuuden testata osaamistaan todellisissa tilanteissa, tutustua uusiin teknologioihin ja ymmärtää syvemmin, miten yhteistyö vahvistaa sosiaali- ja terveysalan koulutusta.
Tämän kaltaiset hankkeet osoittavat, että EU-rahoitus voi luoda mahdollisuuksia paitsi oppilaitoksille myös opiskelijoille. Se auttaa heitä kasvamaan tulevaisuuden ammattilaisiksi, jotka ovat valmiita vastaamaan sekä paikallisiin että maakunnallisiin tarpeisiin.
Kirjoittajat:
Riikka Räsänen, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Riikka Turunen, projektikoordinaattori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Artikkelin kirjoittamisessa hyödynnettiin CoPilot ja ChatGTP 5.1 -tekoälyä lauserakenteiden kehittämisessä, kielentarkastuksessa sekä sisällön rakenteen selkeyttämisessä.
Mehtimäen hyvinvoinnin ja liikunnan testausasema – uutta liiketoimintaa, palveluita ja yrittäjyyttä -kehittämishanke. Hankekokonaisuuden toteuttajina toimivat Joensuun kaupunki, Itä-Suomen Liikuntaopisto, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Itä-Suomen yliopisto. Hanke ajoittuu aikavälille 1.10.2023-31.12.2025. Kehittämishankkeen kokonaisbudjetti on 1 208 583 €, josta Euroopan oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta on 966 868 €. Investointihankkeen budjetti on yhteensä 964 758 €, josta Euroopan oikeudenmukaisen siirtymän rahoitusta on 675 331 €. Investoinneista vastaavat Karelia Ammattikorkeakoulu Oy ja Itä-Suomen yliopisto.
