Tässä artikkelissa käsitellään Tulevaisuuden työkyky -hankkeen pelillistämispilotin kehitystyön loppuvaiheita. Pilotin tavoitteena on ollut kasvattaa visualisoinnin ja pelillistämisen keinojen avulla opiskelijoiden kiinnostusta omien opintojen etenemisen seuraamiseen. Aiemmassa Pulssi-artikkelissa Sutena kehitystyön kimppuun (Gröhn & Turunen, 2025) on esitelty sovellus, joka pelillistää opintojen seurannan ja käyttää pelimaailmassa käytettyjä vuorovaikutuselementtejä opintojen etenemisen visualisoimiseen. Valmista sovellusta esiteltiin vuoden 2026 alussa eri koulutusten opiskelijoille ja sovelluksen käytöstä kerättiin palautteita, joita käymme läpi tässä artikkelissa.
Pelillistämisprojektin eri vaiheita
Pelillistämispilotin kehitys lähti liikkeelle keväällä 2025. Tällöin sovelluksesta tehtiin ensimmäinen roolipeliaiheinen versio ja kevään 2025 aikana tavattiin kaikkiaan viiden eri koulutusohjelman opiskelijoita, jotta saatiin heti alkuun opiskelijanäkökulmaa tähän kehitystyöhön. Opiskelijoilta kerättiin palautetta sovelluksen prototyyppiversion ulkoasusta, sen teemasta ja tyylistä sekä siitä, millainen sovellus voisi inspiroida opiskelijaa seuraamaan enemmän omien opintopisteiden kertymistä sekä etenemistä opinnoissa. (Gröhn & Luostarinen, 2025)
Palautteissa toiveita erilaisista tyyleistä ja aiheista tuli laidasta laitaan ja kaikkien toiveiden täyttäminen olisi vaatinut liian paljon kehittäjäresurssia käytettävissä olevaan nähden. Tämän vuoksi alkuperäistä roolipeliaiheista lähestymistapaa muutettiinkin Joensuu-teemaiseksi ja avatareja liitettiin sovellukseen ainoastaan kaksi erilaista versiota. Tämän lisäksi opiskelijoiden toiveiden perusteella aikalinjaa kuvattiin selvemmin sovelluksessa näkyviin. Pelillistämisprojektin tekemiseen saatiin myös opiskelijanäkökulmaa, kun yksi tietojenkäsittelyn opiskelija oli mukana projektissa harjoittelunsa tiimoilta.
Viimeisimmässä versiossa sovelluksen päänäkymä on rakennettu kahvilapöydäksi, jossa voi tutkia siihen mennessä suorittamiaan opintoja. Toisessa näkymässä opiskelija pääsee katsomaan Menusta vielä “syömättömiä annoksia” eli oman eHOPSin (henkilökohtaisen opintosuunnitelman) opintojaksoja, joilla hänellä ei vielä suoritusta ole. Kolmannessa näkymässä opiskelija voi puolestaan avataren avulla luoda itselleen “suoritusotteen” valokuvana. (Gröhn & Turunen, 2025)
Sovellus asennettiin LTI-aktiviteettina erilliseen, tätä sovellusta varten avattuun Moodle-työtilaan ja sovellus oli asennettu Karelia-ammattikorkeakoulun palvelimille tätä käyttöä varten. Opiskelijat pääsivät käyttämään sovellusta, kun he olivat kirjautuneet Moodleen omilla tunnuksillaan ja näin ollen jokainen opiskelija pystyi näkemään omat opintosuorituksensa kirjautumistiedon perusteella.
Palautteet valmiista sovelluksesta
Palautetta viimeisimmästä sovellusversiosta ja sen käytettävyydestä kerättiin talotekniikan, median, tietojenkäsittelyn sekä fysioterapian opiskelijoilta. Esittely tehtiin lähi- ja etätapaamisissa. Tapaamisen alussa opiskelijoille kerrottiin lyhyesti sovelluksesta ja annettiin heidän tutustua siihen muutaman minuutin verran itsenäisesti. Tämän jälkeen sovelluksen toiminnot ja sivut sekä niiden toiminnallisuudet esiteltiin pääpiirteissään läpi. Tutustumisen jälkeen kutakin ryhmää pyydettiin antamaan palautetta sovelluksen käytöstä Moodlen Palaute-aktiviteettiin, jonne oli määritelty kaikille sama kysymyspatteristo. Palautetta saatiin yhteensä 37 opiskelijalta.
Muutamalla kysymyksellä haluttiin kartoittaa yleisesti opiskelijoiden ajatuksia erilaisista vaihtoehtoisista opintojen edistymisen seurannan tavoista sekä siitä, että millä eri keinoilla he tällä hetkellä opintojaan seuraavat tai haluaisivat niitä seurata.
Miltä sinusta tällainen opintojen etenemisen esittämisen tapa vaikuttaa?
Annetut vastaukset jakaantuivat ja niistä noin 13 oli myönteisiä, kolme neutraalia, ja 20 kielteistä. Myönteisissä palautteissa kehuttiin mielekkyyttä, esitystapaa, hauskuutta ja selkeyttä. Neutraaleissa oltiin varovaisen myönteisiä, mutta ei nähty väliä sille mistä opintojaan seuraa, tai sitten TUUDO, opinto-opas ja Peppi olivat jo toimivia vaihtoehtoja, joihin oli jo totuttu.
Kielteisissä palautteissa sovellus koettiin pääasiassa turhaksi. Se ei herättänyt tunteita, ei ollut suunnattu ikäiselleni tai perinteiset tavat toimivat paremmin ja nopeammin. Lisäksi puhelimella tarkasteltuna oli nopeampaa toimia perinteisissä järjestelmissä kuin uudessa sovelluksessa. Osassa palautteissa mainittiin, ettei itselleni ole toimiva, mutta saattaa toimia jollekulle toiselle.
Miten seuraisit mieluiten omien opintojesi etenemistä?
Omia opintoja TUUDOsta haluaisi seurata 28 vastaajaa. Pepin eHOPS toimi 21 vastaajalle, ja pelillistetty sovellus puolestaan 12 vastaajalle.
Voisiko olla, että sovellus saisi sinut seuraamaan opintojesi etenemistä enemmän (esimerkiksi Peppiin verrattuna)?
Kuusi vastaajaa koki selkeästi, että sovellus saisi seuraamaan opintojen edistymistä enemmän. Varovaisen myönteisiä oli kymmenen vastaajaa. Enemmistö (21 vastaajaa) koki, että sovellus ei saisi seuraamaan opintojen edistymistä enemmän. TUUDO oli koettu nopeaksi tavaksi tarkistaa opintojen tilanne, kun taas pelin kautta se olisi hitaampaa.
Seuraavilla kysymyksillä kartoitettiin sovelluksen ulkoasuun ja käytettävyyteen liittyviä asioita. Nämä kysymykset olivat mukana myös sovelluksen aloitusvaiheen kyselyissä mukana.
Onko sovelluksessa käytetty teema mielestäsi hyvä / selkeä / toimiva / inspiroiva?
Sovelluksen teema koettiin myönteisenä 32 vastauksessa, joista neljässä mainittiin joitakin huomioita käyttöliittymän virheistä tai hankaluudesta hahmottaa alussa. Vain kolme vastaajaa suhtautui teemaan kielteisesti.
Millaiset tekijät/asiat sovelluksen visuaalisessa ilmeessä auttaisivat sinua hahmottamaan paremmin opintojesi etenemiseen?
Kysymyksen vastaukset eivät tuottaneet selkeää yhtenäistä linjaa, ja osa kommenteista oli yleisluontoisia (kuten “selkeät fontit ja värit”). Opiskelijoilta saatiin alkuvaiheessa kattavampia vastauksia kehitystyön avuksi ja nyt valmiimpaan versioon ei enää niin lisättävää löytynyt.
Viimeisillä kysymyksillä haettiin opiskelijoiden ajatuksia sovelluksen käyttämisestä tulevaisuudessa sekä vapaata palautetta.
Mistä tällainen opintojen pelillistäminen olisi hyvä jatkossa löytyä?
Peppiin sovellusta toivoi 11 vastaajaa. Erillisessä Moodlessa se voisi olla 14 vastaajan mielestä. Ammatillisen kasvun Moodlessa puolestaan se voisi olla 10 vastaajan mielestä. Jollain koulun nettisivulle (esim. Pakki) sovellus voisi sijaita 15 vastaajan mielestä. Vastauksia oli mahdollista valita monta samalla kertaa.
Muuta ajatusta/kommenttia, mitä haluaisit sanoa?
Vapaassa palautekentässä kiiteltiin kivasta ideasta, ja siitä että kokeiluja tehdään erilaisille oppijoille, vaikka se koettiin itselle turhaksi. Muutamia konkreettisia kehitysideoita tuli arvosanojen lisäämisestä näkymään, muutamien virheiden korjaamisesta, ja puhelinversion tekemisestä. Osa nosti vapaissa palautteissa esille myös, että TUUDO on varsin riittävä tässä vaiheessa.
Johtopäätökset ja tulokset kehittämistyöstä
Sovelluksen palautekyselyn perusteella opintojen etenemisen seuranta visuaalisella tavalla toimii osalle opiskelijoista hyvin. Vastaavasti toiset ovat löytäneet jo olemassa olevista työkaluista riittävän toimivat ratkaisut itselleen, ja kokevat erillisen sovelluksen työläämpänä ratkaisuna opintojen seuraamiseen. Kaikenkattavana ratkaisuna sovellus ei siis toimi, mutta sovellettuna oikealle kohderyhmälle muiden opintojenseurantasovellusten rinnalla siitä voisi olla apua.
Tulevaisuudessa pelillistämistä kannattaakin siis soveltaa tapauskohtaisesti, jolloin siitä saa parhaimman mahdollisen hyödyn. Sovellus tulisi olla mahdollisimman helposti opiskelijan löydettävissä. Tämän osalta pelillistämispilotteja kannattaa integroida opiskelijoiden jo käyttämiin laitteisiin ja sovelluksiin mahdollisuuksien mukaan, ja esimerkiksi sovelluksen mobiiliversion käyttö voisi tuoda lisää innokkuutta sen hyödyntämiseen.
Hankkeessa kehitetty sovellus jää toistaiseksi kokeiluksi. Laajempi käyttöönotto ja ylläpito vaatisi lisää henkilö- ja työaikaresurssia, joihin tällä haavaa ei ole mahdollisuuksia. Jatkossa hankkeiden suunnitteluvaiheessa on hyvä määritellä pilotteina kehitettyjen sovellusten jatkokehitykselle ja ylläpidolle riittävät yhteistyökumppanit.
Viitatut aiemmat julkaisut
Gröhn, A. & Turunen, A. 2025. Sutena kehitystyön kimppuun! Pulssi-artikkeli
Gröhn, A. & Luostarinen, J. 2025 Opiskelijoiden näkökulmia OPSin visualisoimiseen pelillistämisen keinoilla, Pulssi-artikkeli
Kirjoittajat:
Anssi Gröhn, lehtori, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Johanna Luostarinen, opinto-ohjaaja, projektiasiantuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu
Tulevaisuuden työkyky – Korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn ja opintojen edistäminen digitaalisuutta hyödyntäen -hanke on EU:n osarahoittama ja sen toiminta-aika on 1.8.2023-31.7.2026. Hankkeen toteuttavat Karelia-ammattikorkeakoulu, Joensuun seudun erilaiset oppijat ry ja Savonia-ammattikorkeakoulu.
Hankkeen projektisivu: www.karelia.fi/projektit/tulevaisuudentyokyky
Instagram: Tulevaisuuden_tyokyky
