Kun tarkastelemme ikääntyneiden toimintakykyä, toimijuutta ja osallisuutta, pääsemme vaikuttavuuden ytimeen. Hoivan ja hoidon vaikuttavuudesta puhutaan usein taloudesta. Kun vaikuttavuutta tarkastellaan hyvän elämän näkökulmasta päästään fyysisen psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lähteille. Ikäosaaminen vaikuttavuuden vauhdittajana Ikäihmisten hyvä elämä ja ikäosaaminen yhteiskunnassamme ovat asioita, joihin huomiota kiinnittämällä varmistamme myös taloudellista vaikuttavuutta. Kun ajattelemme laadukkaita palveluja, niin monelle nousee…

As societies continue to age, there is an increasing focus on the quality of life for older adults. This paper explores Adult Foster Care (AFC) as a viable alternative to residential or institutional care. It emphasizes active ageing and ageing in place by enabling older adults to live in a home-like environment. A case example…

Tämä katsaus perustuu Tuula Martiskaisen väitöskirjaan: Terveydenhuollossa toteutetun yksilöllisen liikuntaneuvonnan vaikuttavuus tyypin 2 diabetesta sairastavien fyysisen aktiivisuuden edistämiseen ja hoitotasapainoon. Tämä kansanterveystieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkastettiin Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 26.9.2024. Elintapaneuvonta osana tyypin 2 diabetesta sairastavien hoitoketjua Tyypin 2 diabetes (T2D) on pitkäaikaissairaus, joka on lisääntynyt hälyttävästi ympäri maailmaa.  Aikuisista (20–79 vuotta) 537 miljoonaa…

Karelia-ammattikorkeakoulussa tehty pitkäjänteinen ikäosaamisen kehittämistyö niin TKI-toiminnassa kuin koulutusten kehittämisessä on ottamassa uutta kansainvälistymisaskelta. Viime vuosina toteutettujen sekä parhaillaan käynnissä olevien kansainvälisten hankkeiden lisäksi Karelian ikäosaaminen on mukana eurooppalaisen INVEST-allianssin tutkimusklusterityössä. Allianssin keskiössä on kestävä aluekehitys, johon liittyy myös NVEST-hankkeen nimen tausta: INnoVations of rEgional SustainabiliTy. INVEST-allianssia rakennetaan hankerahoituksella. Karelia toimi jo ensimmäisessä INVEST-hankkeessa partnerina…

Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 600 000 euron harkinnanvaraisen valtionrahoituksen kuuden geronomikoulutusta tarjoavan ammattikorkeakoulun konsortiolle. Geronomiopiskelijoiden osaamiseen laatua korkeakoulujen valtakunnallisella yhteistyöllä -hankkeen (GEROS) tarkoituksena on edistää geronomi AMK -koulutusten sisällöllistä kehittämistä, opetussuunnitelmayhteistyötä ja profiloitumista valtakunnallisesti. Hanke tähtää geronomikoulutusten perusopintojen tarpeettomien päällekkäisyyksien vähentämiseen kehittämällä yhteisiä opintosisältöjä. Lisäksi hankkeessa edistetään syventävien geronomiopintojen tarjonnan työnjakoa ja profiloitumista korkeakoulujen kesken.…

Eurooppalaisen, neljän maan konsortion AliVe-hankkeen tavoitteena on tunnistaa ikääntyvien 55+-vuotiaiden jatkuvaan oppimiseen liittyviä mahdollistavia ja estäviä tekijöitä (ks. Myller ym. 2023). Kevääseen 2025 mennessä hankkeessa on jo suunniteltu ja yhteiskehitetty kehikko 55+-vuotiaiden mikro-opinnoille. Ikääntyvät ovat osallistuneet prosessiin aktiivisesti kaikissa neljässä maassa. Kevättalvella 2025 keräämme mikro-opintojen pilotointivaiheessa ikääntyvien kokemuksia ja palautetta mikro-opinnoista sekä ikäystävällisestä jatkuvasta oppimisesta.…

”Miten sinä asuisit? Unohtumattomia ratkaisuja muistiystävälliseen asumiseen” (2025) on ympäristöministeriön uunituore selvitys. Sen taustalla ovat väestöennusteen laskelmat, jotka on usein liian helppo sivuuttaa. Tällä kertaa näihin lukemiin on syytä pysähtyä. Suomessa on nyt yli 150 000 ihmistä, joilla on jokin muistisairaus. Vuonna 2040, eli ihan kohta, yli 65-vuotiaita on 1,5 miljoonaa ja heistä noin puolella…

Muistisairautta sairastava ihminen kohtaa elämässään monenlaisia vaikeuksia ja epäkohtia: hoivaköyhyyttä, syrjintää ja väliinputoamista. Näitä arjen pulmia ei kuitenkaan tavallisesti mielletä oikeudellisiksi ongelmiksi. Tuoreessa artikkelikokoelmassa ”Hyvinvointivaltion varjoissa. Muistisairaiden ihmisten oikeuksien toteutuminen” (2025) muistisairaiden hyvinvointia ja arjen ongelmia tarkastellaan oikeuksien toteutumisen kautta. Monitieteisessä artikkelikokoelmassa kysytään, miten muistisairautta sairastavien ihmisoikeudet, yhdenvertaisuus ja itsemääräämisoikeus toteutuvat. Oikeuksien toteutumista on toistaiseksi…

Suomalaisen eläkepolitiikan kehitys on kiinnostava osa suomalaisen sosiaalipolitiikan historiaa ja nykypäivää. Eläkejärjestelmän muutokset seuraavat – ja toisaalta tukevat – yhteiskunnan ja väestörakenteen muutoksia. Viime vuosina on ilmestynyt kaksi kiinnostavaa tietokirjaa, jotka käsittelevät kiinnostavasti ja vahvaan tietämykseen perustuvasti eläkejärjestelmää ja suomalaisen työeläkejärjestelmän yhtä rahoituslähdettä, sijoitustoimintaa. Suvi Ritolan ja Niko Väänäsen toimittama Eläketietokirja ja Eeva Poutiaisen ja…