Categories

Julkaisut, C-sarja : Raportteja

Julkaisut, C-sarja : Raportteja

C:72 Katsaus EduPark lentoon -hankkeen toimintaan ja tuloksiin. Ville Nivalainen, Liisa Timonen, Katja Väyrynen, Auli Leskinen.

Joensuussa ja Pohjois-Karja­lassa on luotu EAKR-rahoit­tei­sessa hankkeessa uuden­tyyp­pinen ja aktii­vinen kluste­ri­malli, Global Education Park Finland (lyhyemmin EduPark), jossa ovat olleet mukana alueen keskeiset toimijat varhais­kas­va­tuk­sesta yliopistoon sekä alueen yrityksiä. Koulu­tuse­ko­sys­teemi ja liike­toi­minta 2020-luvulle: EduPark lentoon -hankkeessa keski­tyttiin luotujen raken­teiden vahvis­ta­miseen ja uusien toimi­joiden liittä­miseen osaksi yhteistä verkostoa. Hankkeessa kehite­tettiin tukikeinoja koulu­tus­viennin ja myynnin edistä­mi­seksi sekä markkina-aseman kasvat­ta­mi­seksi erityi­sesti Latina­laisen Amerikan alueella.

2021. 978-952-275-321-2. Verkko­jul­kaisu.

C:71 Yrittä­jäksi Otsakorven tuella : Hankkeen loppu­ra­portti. Heikki Immonen.

Yrittä­jäksi Otsakorven tuella -hanke 2019-2020 on yksi esimerkki William ja Ester Otsakorven Säätiön ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun yhteis­työstä yrittä­jyyden edistä­mi­sessä. Hankkeessa kehitettiin mm. pääoma­lai­nain­stru­mentti osaksi Otsakorven säätiön palve­lu­tar­jontaa, ja rahoi­tettiin Draft-ohjelmaan osallis­tu­neita uusia yritystiimejä,

2021. 978-952-275-320-5. Verkko­jul­kaisu.

C:70 Korkeasti koulu­tet­tujen maahan­muut­tajien osaaminen näkyväksi : Osaamisen tunnis­ta­misen malleja Oulun ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Hannele Niskanen, Sini-Tuuli Saaristo, Eija Svanberg.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Oulun ammat­ti­kor­kea­koulu ovat maaha­muuton vastuu­kor­kea­kouluja ((SIMHE Supporting Immigrants in Higher Education in Finland) jotka tuottavat mm. ohjaus­pal­veluja korkeasti koulu­te­tuille maahan­muut­ta­jille. Tässä julkai­sussa kuvataan korkeasti koulu­tet­tujen maahan­muut­tajien osaamisen tunnis­ta­misen kehit­tä­mistä näissä kahdessa ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Julkaisu on toteu­tettu osana SIMHE polku -hankkeen toimintaa.

2020. 978-952-275-319-9. Verkko­jul­kaisu.

C:69 Katse tulevaan : Dialogia eetti­sessä virtu­aa­li­sessa fooru­missa 1. Päivi Sihvo, Arja Koski, Olli Veste­rinen,
Mikko Malka­vaara, Tiina Parviainen

Virtu­aa­linen eettinen foorumi toteu­tettiin osana SotePeda 24/7-hanketta, joka on Opetus- ja kulttuu­ri­mi­nis­teriön rahoittama sosiaali- ja tervey­salan digita­li­saation osaamisen kehit­tä­mis­hanke.
Virtu­aa­lisen eettisen foorumin tavoit­teena oli käydä yhteistä keskus­telua tulevai­suuden sote-alan digita­li­saa­tioon liitty­vistä eetti­sistä kysymyk­sistä, eettisen toimin­ta­mallin tarpeesta, eetti­sestä johta­mi­sesta sekä siitä miten digita­li­saation etiikkaan liittyviä teemoja tulisi korkea­kou­luissa ja työelä­mässä opettaa ja oppia.

2020. 978-952-275-311-3. Verkko­jul­kaisu.

C:68 Virtu­aa­linen eettinen foorumi 2 : Raportti foorumin toteu­tuk­sesta ja tulok­sista. Jaana Hallamaa, Jaana Leikas, Päivi Sihvo, Mikko Malka­vaara, Olli Veste­rinen, Tiina Parviainen, Arja Koski

Toisen virtu­aa­lisen eettisen foorumin tavoit­teena oli yhtei­sessä dialo­gissa pohtia tekoälyn hyödyn­tä­mistä digijoh­ta­mi­sessa ja eetti­sesti kestä­vässä päätök­sen­teossa sekä työstää sote-alan digita­li­saa­tioon liittyvää eettistä toimin­ta­mallia. Tässä rapor­tissa esitetään yhteenveto foorumin keskus­te­lusta työsken­telyn tuloksia.

2020. 978-952-275-310-6. Verkko­jul­kaisu.

C:67 SMErec – new generation recruiting skills for SMEs and workforce : Loppu­ra­portti. Marja-Liisa Ruotsa­lainen (toim.)

Karelia-amk:n, Turku AMK:n ja Business Joensuu Oy:n (aiemmin JOSEK Oy) yhteistä kehit­tä­mis­työtä rekry­tointien onnis­tu­mi­seksi tehtiin vuosien 2017–2019 aikana SMErec – new generation recruitment skills for SMEs and workforce –hankkeessa. Rahoit­tajina olivat Euroopan Sosiaa­li­ra­hasto, Etelä-Savon ELY-keskus sekä toteut­tajat itse omara­hoi­tuk­sillaan. Hankkeen tuloksina syntyi mm. digitaa­liset työkalut Rekry­toin­ti­työkalu mikro­y­ri­tyk­sille sekä virtu­aa­linen CV-alusta opiske­li­jao­saa­misen esille tuontiin. Tässä rapor­tissa kuvataan SMErec-hankkeen tavoit­teita ja toimintaa sekä arvioidaan hankkeen tavoit­teiden toteutumista

2020. 27 s. 978–952-275–304‑5 Verkko­jul­kaisu

C:66 Matalan kynnyksen opinnäy­te­työ­pajat ja urasuun­nit­telun tukeminen : Loppu­ra­portti. Satu Saarinen, Heidi Vartiainen.

Matalan kynnyksen opinnäy­te­työ­pajat ja urasuun­nit­telun tukeminen ‑hankkeen tavoit­teena oli kehittää Karelian opiske­li­joiden sujuvampaa etene­mistä opinnäy­te­työ­pro­ses­sissa ja saada opiske­lijat valmis­tumaan. Tavoit­teena oli rakentaa suunni­tel­mal­linen ja organi­soitu malli opinnäy­te­työ­pa­jasta, jossa opiske­lijan opinnäy­te­työ­pro­sessia ohjat­taisiin kokonais­val­tai­semmin. Haluttiin kehittää ns. matalan kynnyksen opinnäy­te­työ­pajoja, joihin opiske­li­joilla olisi helpompi osallistua. Hankkeen rahoit­tajana toimi William ja Ester Otsakorven Säätiö.
2019. 14 s. 978–952-275–293‑2 Verkko­jul­kaisu

C:65 Digioh­jauksen sovel­lus­ko­keilun tuloksia ja pohdintaa. Milla Järvi­petäjä, Sanna Kukkas­niemi, Joni Ranta Digioh­jauksen sovel­lus­ko­keilu toteu­tettiin osana eAMK-hankkeen “AMK-pedago­giikan digita­li­saatio” ‑teeman toimintaa. Tässä rapos­tissa kuvataan ammat­ti­kor­kea­kou­lujen opetta­jille sekä opiske­li­joille suunnat­tujen sovel­lus­ko­keiluun liittyvien kyselyjen tuloksia.

2019. 26 s. 978–952-275–292‑5 Verkko­jul­kaisu

C:64 Explo­rative Case Study on the Utilization of ERP Systems by SME Manufac­turing Industry and Educa­tional Sector in North Karelia. Seppo Nevalainen This study focused in finding existing practices related to ERP and production simula­tions both in small to medium-sized companies and in education. In this way it could be better understood what kind of pedago­gical solutions already exist and examine whether and to what extent approaches used in education support the needs of the industry. For NordErp project, the study provided valuable infor­mation when designing the steps that the project would then take when imple­menting intensive courses on production simulation and ERP.

2019. 28 pp. 978–952-275–291‑8 E‑publication

C:63 ECMT+: Entrepre­neurship and Commu­nication in Multicul­tural Teams : Learning Pathways for Students and Staff. Greg Bond, Sandrine Le Pointos, Liisa Timonen Erasmus+ Strategic Partnership project Entrepre­neurship and Commu­nication in Multicul­tural Teams (ECMT+) worked to find some concrete and learner-centred ways to create and develop entrepre­neurial pathways for the benefit of both students and teachers. The work of ECMT+ was divided into three main areas: development of learning, development of teachers’ expertise and reflective research, and aligning project outputs. This publication focuses on the impacts of ECMT+ both on faculty and students.

2019. 67 pp. 978–952-275–289‑5 E‑publication

C:62 Esitys Valtimon kohtaa­mis­paikan toimin­ta­mal­liksi. Tuomas Lappa­lainen & Kaisa Juvonen. Tämä julkaisu on case-esimerkki Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun alueke­hi­tys­teh­tä­västä ja työelä­mäyh­teis­työstä, jota on toteu­tettu palve­lu­lii­ke­toi­minnan keinoin. Julkai­sussa kuvataan Karelian Valtimon kunalle laatima kohtaa­mis­paikan toimin­ta­malli, jota varten Valtimon kunta­laisia on laajasti kuultu ja osallis­tettu. Toimin­ta­mal­lieh­do­tuk­sessa esitetään kohtaa­mis­paikan organi­soi­tu­mistapa, resurssi- ja tila-asiat sekä osallis­tuvat organisaatiot.

2019. 17 s. 978–952-275–289‑5 Verkko­jul­kaisu

C:61 Promoting Cross-Border Wood Construction Business : Final Report. Mikko Matveinen & Timo Pakarinen (Eds.) The Promoting Cross-Border Wood Construction Business (PROWO) project was to strengthen the business oppor­tu­nities, markets and expertise in wood construction businesses across the Finnish-Russian border. PROWO project conducted a thorough survey in the three cross-border regions including North Karelia, Petroza­vodsk (Russian Karelia) and Saint Petersburg area.The results of the survey are analysed in this repor

2019. 22 pp. 978–952-275–286‑4 E‑publication

C:60 Evaluation and Quality Assurance NordERP — Northern Embrace for Enterprise Resource Planning System. Vanessa Grace Booc & Liisa Timonen. NordERP project is designed under Nordplus Horizontal programme to foster graduate emplo­y­ability, industry invol­vement and regional development and to create more innovative and inter­na­tional multi-disciplinary education. It brings together higher education and business partners from Finland, Estonia and Norway. The goal of this report is to summarize the feedback received from the partners, coordi­nators and partici­pants of the three different intensive courses fulfilled within the duration of the project life, and evaluate the perfor­mance of the project concerning the work packages and activities set by the project team.

2019. 22 pp. 978–952-275–285‑7 E‑publication

C:58 Green Care — GREEN KARELIA — Green Care ‑laatu­jär­jes­tel­mällä uudis­tuvia ja kilpai­lu­ky­kyisiä hyvin­voin­ti­pal­ve­lualan yrityksiä. Katri Palpatzis. Green  Care  –  GREEN  KARELIA  ‑hankkeen  keskeinen  tavoite  oli  tehdä  Green  Care  ‑pohjaista liike­toi­mintaa tunne­tuksi Pohjois-Karjalan alueen yksityi­sille sekä julki­sille hyvin­voin­ti­pal­velun-tuotta­jille ja – maksa­ja­ta­hoille. Hanke järjesti yrityk­sille teema­työ­pajoja, valmen­nusta sekä tuki uusien palve­lu­mallien kehit­tä­mistä. Hankkeen  tuloksena  yritysten  muutos­valmius,  erottuvuus,  innova­tii­visuus  ja  kilpai­lukyky  on  kasvanut  sekä  alueen työllisyys lisääntynyt.

2019. 42 s. 978–952-275–274‑1 Verkko­jul­kaisu

C:56 Puu korkeassa kaupun­ki­ra­ken­ta­mi­sessa : Artik­ke­li­ko­koelma. Ville Mertanen (toim.) Tässä julkai­sussa tarkas­tellaan 14-kerrok­sisen Joensuu Ligthouse ‑puuker­ros­talon arkki­teh­ti­suun­nit­telua, raken­nut­ta­mista, raken­ne­suun­nit­telua, raken­nus­val­vontaa ja työmaan hallintaa.

2019. 23 s. 978–952-275–270‑3 Verkko­jul­kaisu

C:55 Kohti työelämää — Uudet työkalut käyttöön opiske­li­joiden metatai­tojen vahvis­ta­mi­seksi : Loppu­ra­portti. Olli Hatakka, Heikki Immonen, Satu Saarinen, Heidi Vartiainen. Kohti työelämää — Uudet työkalut käyttöön opiske­li­joiden metatai­tojen vahvis­ta­mi­seksi ‑hankkeen tavoit­teena oli metatai­tojen opiskelun nivominen osaksi opintoja uusien pedago­gisten ratkai­sujen avulla. Hankkeessa tuotiin myös työelä­mä­kump­pa­neita konkreet­ti­seksi osaksi opetusta, ja käyttöö­no­tettiin Karelia Showroom ‑toimin­ta­malli. Hankkeen rahoit­tajana toimi William ja Ester Otsakorven Säätiö.

2019. 9 s. 978–952-275–269‑7 Verkko­jul­kaisu

C:53 Karelian Yrittä­jyy­sa­ka­temia : Loppu­ra­portti. Seija Tolonen. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa käynnis­tettiin vuoden 2018 alussa yrittä­jyyden ja tiimiop­pi­misen oppimi­sym­pä­ristö Y‑akatemia William ja Ester Otsakorven säätiön tuella.

2018. 8 s. 978–952-275–266‑6 Verkko­jul­kaisu

C:52 MONI TOIMII – moninaisuus toimi­juuden ja osalli­suuden tukena : Loppu­ra­portti. Ulla Kallio, Anna-Riitta Mikkonen, Jaana Tolkki MONI TOIMII ‑hankkeessa nostettiin esille työyh­teisön moninaisus ja tuotettiin työkaluja esimie­hille ja työyh­teisön jäsenille. Työka­lujen tarkoi­tuksena on auttaa työyh­teisön moninai­suuden tunnis­ta­mi­sessa, osaamisen kehit­tä­mi­sessä  ja  toimin­ta­ta­pojen  uudis­ta­mi­sessa  jokaisen  työte­kijän  kohdalla.

2018. 8 s. 978–952-275–265‑9 Verkko­jul­kaisu

C:51 Vauhdilla yrittä­jä­mäi­seksi ammat­ti­kor­kea­kou­luksi : Loppu­ra­portti.  Daniel Bågeberg & Seija Tolonen Vauhdilla yrittä­jä­mäi­seksi ammat­ti­kor­kea­kou­luksi! ‑hankkeessa on toteu­tettu kolme pilottia: 1.Hologrammineuvottelu ja virtu­aa­liset HR-messut, 2. Vouche­ra­gentti – Opetta­jaTET ja 3. Karelia-Jousta­vaY­rit­täjyys ‑polku. Pilotit luovat vankan perustan kohti yrittä­jä­mäi­sesti toimivaa ammat­ti­kor­kea­koulua. Pilotit muodos­tavat uuden­laisen, vahvan vuoro­vai­ku­tukseen perus­tuvan toimin­ta­tavan niin opiskelija‑, yrittäjä- kuin opettajanäkökulmasta.

2018. 7 s. 978–952-275–264‑2 Verkko­jul­kaisu

C:50 Korkea­kou­luo­pis­ke­li­joiden mento­roin­tioh­jelma : Loppu­ra­portti. Tarmo Alastalo & Seija Tolonen Mento­roin­tioh­jelma on Pohjois-Karjalan kauppa­ka­marin hallin­noimaa toimintaa, johon osallis­tuvat Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu ja Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampus. Mento­reina toimivat pohjois­kar­ja­laiset yritysten ja organi­saa­tioiden esimies‑, johto- ja asian­tun­ti­ja­teh­tä­vissä toimivat henkilöt. Aktoreina ovat Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun sekä Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen opiskelijat.

2018. 7 s. 978–952-275–262‑8 Verkko­jul­kaisu

C:49 Jukajoen (Kontio­lahti) nykytila ja alustava kunnos­tus­suun­ni­telma. Tarmo Tossa­vainen. Raportin ensim­mäi­sessä osassa esitetään vuosina 2012–2017 suori­tet­tujen mittausten ja havain­tojen tulokset Jukajoen veden­laa­dusta, pohjae­läi­mis­töstä ja kuormi­tuk­sesta. Raportin toinen osa sisältää alustavan Jukajoen kalata­lou­del­lisen ja ekolo­gisen kunnostussuunnitelman.

2018. 165 s. 978–952-275–257‑4 Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:48 Puruveden Savon­lahden nykytila : Sedimentin laatu ja määrä, pohjae­läi­mistö, veden­laatu sekä kuormitus- ja fosfo­ri­mal­li­tar­kastelu. Tarmo Tossa­vainen. Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulu teki Puruveden Savon­lahden ja sen edustan ulappa-alueen pohjan tilan tutki­muksen kevät­tal­vella 2017 Pro Puruvesi ry.:n toimek­sian­nosta. Savon­lahden ja sen edustan sedimentin laatua ja määrää, pohjae­läi­mistöä ja veden­laatua selvi­tettiin yhteensä 20 havaintopaikalta.

2018. 107 s. 978–952-275–251‑2 Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:47 IkäOTe ‑hanke kehit­tä­mässä, oppimassa ja kokei­le­massa. Ari Tarkiainen, Päivi Sihvo, Janne Krohns. IkäOTe — Ikään­tyvien oppiminen ja hyvin­voin­ti­tek­no­logiat ‑hankkeessa on tutkittu ja kokeiltu tekno­lo­gisia ratkaisuja ikään­tyvien muisti­sai­raiden henki­löiden hyvin­voinnin ja kotona asumisen tukemi­seksi. Tämä julkaisu kokoaa yhteen eri toimi­joiden näkökulmia ja kokemuksia IkäOte-hankkeessa. Ääneen pääsevät työelä­mä­toi­mijat, opettajat ja tietysti opiskelijat. 

2017. 50 s. 978–952-275–232‑1 Verkko­jul­kaisu

C:46 Puuker­ros­talon palotek­niikka. Esko Mikkola & Satu Holopainen. Tämä asian­tun­ti­ja­sel­vitys on toteu­tettu Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun ja KK-Palokon­sultti Oy:n yhteis­työnä. Julkaisun tavoit­teena on auttaa lukijaa ymmär­tämään puura­ken­teiden palotek­nisiä ominai­suuksia sekä palosuo­jaukseen vaikut­tavia määräyksiä ja siten välttämään tyypil­lisiä suunnittelu- ja rakennusvirheitä.

2017. 65 s. 978–952-275–246‑8 Verkko­jul­kaisu

C:45 Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun yhteis­kun­nal­linen  ja alueel­linen vaikut­tavuus. Teppo Tarnanen ja Kim Wrange. Tässä selvi­tyk­sessä Karelia-amk:n yhteis­kun­nal­li­sesta ja alueel­li­sesta vaikut­ta­vuu­desta on määri­tetty ammat­ti­kor­kea­koulun vaikut­ta­vuuden kuvaa­miseen sovel­tuvia indikaat­to­reita sekä kartoi­tettu niitä varten tarvit­tavan pohja­tiedon kerää­miseen liittyviä kehit­tä­mis­tar­peita. Selvitys on päivitys vuonna 2007 tehdylle vastaa­valle selvitykselle.

2017. 50 s. 978–952-275–243‑7 Saatavana verkko­jul­kaisuna.

C:44 Puuker­ros­ta­lojen äänene­ristys : Asian­tun­ti­ja­sel­vitys. Mikko Kylliäinen, Pekka Latvanne, Antti Kuusinen, Toni Kekki Tämä asian­tun­ti­ja­sel­vitys on toteu­tettu Karelia ammat­ti­kor­kea­koulun ja A‑insinöörit suunnittelu Oy:n yhteis­työnä. Julkaisun tavoit­teena on auttaa lukijaa ymmär­tämään puura­ken­teiden akustisia ominai­suuksia ja siten välttämään tyypil­lisiä suunnittelu- ja raken­nus­vir­heitä. Julkai­sussa esitetään puuker­ros­ta­lo­hankkeen kannalta keskeiset akustiik­ka­suun­nit­te­lu­teh­tävät raken­nus­hankkeen eri vaiheissa.

2017. 77 s. 978–952-275–242‑0 Verkko­jul­kaisu

C:43 Maaseu­dulle elinvoimaa yhteis­kun­nal­li­sella yrittä­jyy­dellä : Selvi­tys­ra­portti yhteis­kun­nal­li­sesta yritys­toi­min­nasta Pohjois-Karja­lassa. Keijo Koskinen & Ari Tarkiainen
Mitä on yhteis­kun­nal­linen yrittäjyys? Miten voin perustaa yhteis­kun­nal­lisen yrityksen? Miten se eroaa normaa­lista yrityk­sestä? Julkaisu perustuu pohjois­kar­ja­lai­sille kylien aktii­veille kohden­nettuun kyselyyn sekä asian­tuntija- ja kylätoi­mi­ja­haas­tat­te­luihin, ja pyrkii vastaamaan näihin kysymyksiin. Julkaisu on Elinvoimaa maaseu­dulle ‑selvi­tys­hankkeen tuotantoa.

2017. 64 s. 978–952-275–240‑6 Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:42 Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun laatu­jär­jes­telmän sisäisen auditointi 2016. Mikko Penttinen, Marika Turkia, Anneli Pirttilä, Kim Wrange
Tässä rapor­tissa kuvataan Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa vuonna 2016 suori­tetun sisäisen auditoinnin toteutus ja tulokset. Auditoinnin tuloksena esitetään Karelian laatu­jär­jes­telmän vahvuudet, hyvät käytänteet ja kehittämiskohteet.

2017. 42 s. 978–952-275–237‑6 Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:41 Puruveden Savon­lahden kalas­to­ra­kenne 2016 ja alustavat kalas­ton­hoidon suosi­tukset Tarmo Tossa­vainen
Karelia-amk:n Luonnonvara- ja ympäris­töalan koulutus teki Puruveden Savon­lahden sekä Savon­lahden edustan ulappa-alueen kalas­to­ra­kenteen tutki­muksen elo-syyskuussa 2016 Pro Puruvesi ry.:n toimek­sian­nosta. Tässä rapor­tissa kuvataan koeka­las­tuksen tulokset.

2017. 60 s. 978–952-275–226‑0 Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:40 BINO – puheen­vuoroja puura­ken­ta­mi­sesta : Artik­ke­li­ko­koelma Mikko Matveinen (toim.) Julkaisun tarkoi­tuksena on antaa lukijalleen realis­tinen mielikuva puura­ken­ta­misen nykyti­lasta Suomessa, ja varsinkin Joensuussa. Julkaisuun on koottu erilaisia näkökulmia liittyen puura­ken­ta­miseen ja sen kehittämiseen. 

2016. 19 s. 978–952-275–218‑5 Verkkojulkaisu.

C:39 Kokemuksia tulevai­suuden osaamis­tar­peiden luotaa­mi­sesta : Sosiaali‑, terveys‑, liikunta- ja kauneu­den­hoi­toa­lojen erikois­tu­mis­kou­lu­tus­tar­peiden kartoit­ta­minen 2016  Kukkonen, Tuula; Sihvo, Päivi; Helminen, Jari; Immonen, Mirja; Moisio, Eeva-Liisa; Poutanen, Marjo; Tiikkaja, Jukka Tämä selvitys on syntynyt Sosiaali‑, terveys‑, liikunta- ja kauneu­den­hoi­toalan (Sotelika-alan) erikois­tu­mis­kou­lu­tus­tar­peiden kartoit­ta­minen ‑hankkeessa. Hankkeessa toteu­tettu osaamis­tar­ve­kar­toi­tustyö rapor­toidaan tässä verkko­jul­kai­sussa. Julkai­sussa keski­tytään valta­kun­nal­lisen osaamis­tar­ve­kar­toi­tuksen toteu­tukseen, johon on sisäl­tynyt sähköinen osaamis­tar­ve­kysely sekä alueel­liset työelämätapaamiset.

2016. 38 s. 978–952-275–217‑8. Verkko­jul­kaisu.

C:38 Avoimen ammat­ti­kor­kea­koulun opiske­lijan ohjaus — ohjauksen mallit ja hyvät käytännöt. Mervi Lätti & Jonna Löf (toim.) Tässä rapor­tissa selvi­tetään avoimen AMK:n opiske­li­joiden ohjauksen nykytilaa ja kehit­tä­mis­koh­teita sekä  tuodaan esille niitä hyviä käytäntöjä, joita ammat­ti­kor­kea­kou­luilla on jo käytössään avoimen AMK:n opiske­li­joiden ohjaa­mi­sessa. Raportti on syntynyt avoimen AMK:n kehit­tä­mis­ver­koston työryhmän selvi­tystyön tuloksena. 

2016. 55 s. 978–952-275–216‑1 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:37 Jukajärven pinta­va­lu­tus­kentän ja kosteikon toimivuus hajakuor­mi­tuksen pidät­täjänä. Tarmo Tossa­vainen. Karelian Luonnonvara- ja ympäris­töalan koulutus selvitti Selkien kyläyh­distys ry.:n toimek­sian­nosta  Jukajärven valumaa­lu­eelle raken­netun Ruukkisuon kosteikon ja  Ruukki­lahden pinta­va­lu­tus­kentän kykyä pidättää hajakuor­mi­tusta. Tässä rapor­tissa esitetään näiden vesien­suo­je­lu­tek­nisten raken­teiden toimi­vuuden tutki­muksen tulokset.

2016. 56 s. 978–952-275–214‑7 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:36 Ruukkisuon kosteikon toimivuus hajakuor­mi­tuksen pidät­täjänä 2–3 vuotta raken­ta­misen jälkeen : Tutki­mus­ra­portti. Tarmo Tossa­vainen. Tutkimus tehtiin Selkien kyläyh­dis­tyksen toimek­sian­nosta 2014–2015. Kosteikkoon tulevaa ja lähtevää veden­laatua sekä vesimääriä tarkkailtiin ja lisäksi tutkittiin kosteikon veden­laatu, pohjae­läi­mistö sekä vesi- ja rantamakrofyytit.

2016. 72 s. 978–952-275–204‑8 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:35 Puruveden Risti­lahden pohjan nykyinen tila — sedimentin laatu ja määrä sekä pohjae­läi­mistö : Tutki­mus­ra­portti. Tarmo Tossa­vainen. Karelia teki Puruveden Risti­lahden pohjan tilan tutki­muksen vuonna 2015 Pro Puruvesi ry.:n toimeksiannosta.Tässä tutki­mus­ra­por­tissa kuvataan tutki­musa­lueen nykyti­lanne ja tutki­musten suorit­ta­minen, esitetään tulokset sekä toimen­pi­de­suo­si­tuksia Risti­lahden tilan kohentamiseksi.

2016. 52 s. 978–952-275–202‑4 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:34 Matkalla unelmien työyh­teisöön. Mika Pasanen & Pilvi Purmonen (toim.) Julkaisu sisältää Karelian liike­ta­louden monimuoto-opiske­li­joiden kirjoit­tamia artik­ke­leita työyh­teisön kehit­tä­mi­sestä. Teemoja ovat mm. työyh­tei­sö­taidot, osaamisen johta­minen ja kehit­tä­minen sekä työssä jaksaminen.

2016. 89 s. 978–952-275–201‑7 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:33 Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun koulu­tus­toi­minnan sisäinen auditointi Auditointi kohdistui Karelian yleiseen kuvauksen tutkin­to­ta­voit­teisen koulu­tuksen laadun­hal­lin­nasta, koulu­tus­vas­tuiden tekemiin itsear­vioin­ti­ra­port­teihin koulu­tuksen suunnit­te­lusta, toteu­tuk­sesta ja vaikut­ta­vuu­desta sekä auditointihaastatteluihin.

2015. 22 s. 978–952-275–200‑0 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna.

C:32 Monime­diaisia palve­luita mobii­lissa. Timo Rui (toim.) Julkaisu on Mobi€ — perso­noitu mobii­li­laite ‑projektin tuottama. Projek­tissa keski­tyttiin kahteen mobii­li­lait­teiden uuteen ominai­suuteen, mobii­li­mak­sa­miseen ja visuaa­lisen palautteen käyttöön. 

2015. 58 s. 978–952-275–195‑9 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna.

C:31 Puruveden Risti­lahden kalas­to­ra­kenne syksyllä 2014 sekä alustavat kalas­ton­hoi­to­toimien suosi­tukset. Tarmo Tossa­vainen Karelia-amk:n Luonnonvara- ja ympäris­töalan koulutus teki Puruveden Risti­lahden kalas­to­ra­kenteen tutki­muksen Pro Puruvesi ry.:n toimek­sian­nosta.  Rapor­tissa kuvataan tutki­musa­lueen nykyti­lanne ja koeka­las­tuksen suorit­ta­minen, esitetään koeka­las­tuksen tulokset sekä toimen­pi­de­suo­si­tuksia Risti­lahden tilan kohentamiseksi.

2015. 26 s. 978–952-275–191‑1 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:30 Puruveden Mehto­lan­lahden kalas­to­ra­kenne syksyllä 2015 sekä alustavat kalas­ton­hoidon suosi­tukset. Tarmo Tossa­vainen Karelia-amk:n Luonnonvara- ja ympäris­töalan koulutus teki Puruveden Mehto­lan­lahden kalas­to­ra­kenteen tutki­muksen Pro Puruvesi ry.:n toimek­sian­nosta 2015.  Rapor­tissa kuvataan tutki­musa­lueen nykyti­lanne ja koeka­las­tuksen suorit­ta­minen, esitetään koeka­las­tuksen tulokset sekä toimen­pi­de­suo­si­tuksia Mehto­lan­lahden tilan kohentamiseksi.

2015. 35 s. 978–952-275–189‑8 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:29 Valmen­nus­kou­lu­tuksen vaikutus sähkö­tur­val­li­suus­tut­kinnon läpäisyyn. Tarmo Makkonen Selvi­tyk­sessä kuvataan vuonna 2013 Kareliassa järjes­tetyn sähkö­tur­val­li­suus­tut­kinnon läpäisyyn tähtäävän valmen­nus­kou­lu­tuksen järjes­telyjä sekä koulu­tuksen sisältöjä. Opiske­li­joilta kerätyn palautteen perus­teella arvioidaan koulu­tuksen onnis­tu­mista sekä sen  vaiku­tusta sähkö­tur­val­li­suus­tut­kin­nossa menestymiseen.

2015. 45 s. 978–952-275–188‑1 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna.

C:28 Biota­lou­desta työtä tasa-arvoi­sesti : Naistoi­mi­joiden roolin kasvat­ta­minen Pohjois-Karjalan biota­lous­bis­nek­sessä ‑hankkeen loppu­ra­portti. Helena Puhakka-Tarvainen, Veli-Pekka Korhonen, Riina Siikanen, Pentti Ojajärvi, Ari Talkkari Julkai­sussa on esitelty biota­louden eri toimialoja sekä niiden tarjoamia mahdol­li­suuksia osaamisen hyödyn­tä­mi­selle ja uuden­lai­selle yritys­toi­min­nalle. Julkai­sussa tuodaan myös esille kehit­tä­mis­suo­si­tuksia työelämän sukupuo­lisen segre­gaation vähentämiseksi.

2015. 55 s. 978–952-275–187‑4 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna.

C:27 Painoa­lojen sisäinen auditointi. Petri Raivo, Susanna Rosell, Kim Wrange, Kari Tiainen, Tanja Matikainen, Kaisu Laasonen, Mari Härkönen, Mikko Penttinen Rapor­tissa kuvataan Karelia-amk:n painoa­lojen sisäisen auditoinnin tuloksia. Auditointi kohdistui Karelin painoa­lojen (uusiutuva energia, ikäosaa­minen, Venäjä-osaaminen, tarkkuus­tek­niikka, monime­diaiset palvelut ja puura­ken­ta­minen) tekemiin itsear­vioin­ti­ra­port­teihin, kahteen näyttöön sekä auditointihaastatteluun. 

2015. 26 s. 978–952-275–180‑5 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna.

C:26 Sujuva väylä ammatil­li­sesta koulu­tuk­sesta ammat­ti­kor­kea­kouluun. Arja Aalto & Kaisa Varis (toim.) Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayh­tymän ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun Sujuva väylä ammatil­li­sesta koulu­tuk­sesta ammat­ti­kor­kea­kouluun ‑hankkeessa kehitettiin uraoh­jausta ja innos­tettiin ammat­tio­piston opiske­li­joita hakeu­tumaan jatko-opintoihin ammat­ti­kor­kea­kouluun. Tässä julkai­sussa esitellään hankkeessa mukana olleiden kokemuksia, hankkeen kehit­tä­mis­työtä ja tuloksia.

2015. 42 s. 978–952-275–176‑8 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:25 Ajan hermolla hallin­nossa ihmisyyttä kunnioittaen. Anna Liisa Westman & Tuija Kuusisto (toim.) Julkaisun artik­kelit ovat Karelia-amk:n liike­ta­louden opiske­li­joiden hallinnon opinto­jak­sossa tuottamia. Artik­ke­leissa käsiteltyjä teemoja ovat mm. esimiestyö, onnis­tunut rekry­tointi, projek­ti­työs­kentely ja monikulttuurisuus. 

2015. 92 s. 978–952-275–175‑1 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna.

C:24 Oppiso­pi­muk­sella pallia­tii­visen hoitotyön kehit­tä­jäksi. Irja Väisänen (toim.) Karelia-amk toteutti yhteis­työssä Turun ja Satakunnan ammat­ti­kor­kea­kou­lujen kanssa Pallia­tii­visen hoitotyön oppiso­pi­mus­tyyp­piseen täyden­nys­kou­lu­tuksen vuonna 2014. Tämä  julkaisu koostuu koulu­tukseen osallis­tu­neiden opiske­li­joiden omista kehit­tä­mis­töistään kirjoit­ta­mista artikkeleista.

2015. 100 s. 978–952-275–167‑6 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:23 Liikkuvien palve­lujen mahdol­li­suudet Pohjois-Karja­lassa. Ari Tarkiainen & Virve Valoheimo Tähän selvi­tys­ra­porttiin on koottu tietoa liikkuvien ja kotiin vietävien palve­lujen tilan­teesta maakun­nassa sekä tuottajien ja asiak­kaiden näkemyksiä niiden kehit­tä­mi­sestä. Lisäksi rapor­tissa kuvataan muualla Suomessa kehiteltyjä hyviä käytän­teitä ja ratkaisuja.

2015. 69 s. 978–952-275–164‑5 Saatavana verkkojulkaisuna.

C:22 Prospects for cross-border coope­ration in the Republic of Karelia. From borders tho shared space — BOSS report. Yuri Saveliev, Nikolay Koles­nikov, Egor Mikhel.  This report presents the modern and future trends of social and economic development of the Republic of Karelia. Report is part of the From Borders to Shared Space – BOSS ‑project. The project strengthens co-operation between univer­sities of applied sciences and the working life in the border districts. 

2015. 52 s. 978–952-275–159‑1 E‑publication

C:21 Pelil­li­syyden hyödyn­tä­minen matkai­lu­mark­ki­noin­nissa ja sitä tukevat kehitys­me­ne­telmät ja tieto­va­rannot : Loppu­ra­portti.  Timo Rui (toim.) Pelil­li­syyden hyödyn­tä­minen matkai­lu­mark­ki­noin­nissa ja sitä tukevat kehitys­me­ne­telmät ja tieto­va­rannot ‑hankkeessa keski­tyttiin selvit­tämään kolmea osa-aluetta, joiden merkitys matkailua edistävien mobii­li­so­vel­lusten tekemi­sessä on kasva­massa: hajau­tetun ohjel­mis­to­ke­hi­tyksen toimin­ta­malleja, avoimia tieto­va­rantoja ja avointa dataa sekä pelil­li­syyttä osana matkailumarkkinointia. 

2014. 69 s. 978–952-275–151‑5 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:20 Bioenergy feasi­bility study — Berzasca, Romania.  Markus Hirvonen (ed.) As a part of KIEMET (Central and Eastern Europe Infor­mation Service) -project University of Eastern Finland, Finnish Forest Research Institute and Karelia UAS  conducted a case study on the feasi­bility of centra­lized heat production from biomass in Berzasca commune in Romania. KIEMET-project was funded by the European Social Fund 2010–2012.

2014. 55 s. 978–952-275–137‑9 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:19 Arvoja, sitou­tu­mista ja oppimista. Anna Liisa Westman & Tuija Kuusisto (toim.) Karelia-amk:n liike­ta­louden aikuis­opis­ke­lijat ovat tuottaneet tämän julkaisun osana henki­lös­tö­hal­linnon opinto­jak­soaan vuoden­vaih­teessa 2013–2014. Julkaisuun on koottu opiske­li­joiden omia kokemuksia henki­lös­tö­hal­lin­nosta ja ‑johta­mi­sesta alan kirjal­li­suuteen pohjautuen. Keskeisiä kysymyksiä ovat, mitä työn tekeminen, hyvä työkyky, työhy­vin­vointi, hyvä henki­lös­tö­hal­linto ja henki­löstön johtajuus merkit­sevät työn tuloksellisuudelle. 

2014. 161 s. 978–952-275–133‑1 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:18 Biota­louden innovaa­tio­ym­pä­ristöt — Puura­ken­ta­minen. Mikko Matveinen Julkai­sussa on kuvattu puura­ken­ta­miseen liittyviä mahdol­li­suuksia ja kehit­tä­misen kohteita Suomessa sekä Pohjois-Karja­lassa. Lisäksi tarkas­te­lussa on Karelia-amk:n  rooli puura­ken­ta­misen edistä­mi­sessä. Julkaisu on osa BiNo – Puura­ken­ta­misen ja talotek­niikan innovaa­tio­ym­pä­ristöt ‑projektin toimen­pi­teitä. Projektin rahoi­tuk­sesta on vastannut Etelä- Savon elinkeino‑, liikenne- ja ympäris­tö­keskus Euroopan sosiaa­li­ra­has­tosta (ESR).

2014. 37 s. 978–952-275–132‑4 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:17 LedTrix — Led-tekno­logian osaamis­pankki : Loppu­ra­portti. Lauri Turunen & Kari Mönkkönen (toim.) Julkai­sussa esitellään Ledtrix – Led-tekno­logian osaamis­pankki ‑hankkeen toimintaa ja tuloksia, esim. ledien kiihdy­tetyn elini­kä­tes­tauksen testiym­pä­ristön suunnit­telua, ledien lämmön­hal­lintaa, pinnoit­teiden olosuh­de­tes­tausta ja häiriö­mit­tauksia. Hanke toteu­tettiin v. 2010–2014 kolmena rinnak­kais­hank­keena, joissa tutki­mus­os­a­puolina olivat Karelia-amk:n Liike­ta­louden ja tekniikan keskus, Itä-Suomen yliopiston fysiikan ja matema­tiikan laitos sekä Mikkelin ammattikorkeakoulu.

2014. 67 s. 978–952-275–128‑7 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:16 TONAVA — Toimin­nal­listen mikro- ja nanora­ken­teiden valmistus : Loppu­ra­portti. Juha Väyrynen & Kari Mönkkönen, Fotoniikan ja tarkkuus­tek­no­logian alan Tonava-hankkeessa tutkittiin toimin­nal­listen mikro- ja nanora­ken­teiden ja fotoniikan uusia sovel­lusa­lueita. Hankkeessa luotiin myös liike-elämää hyödyn­tävää palve­lu­toi­mintaa, lujitettiin kansain­vä­lisiä verkostoja sekä tuotettiin tieteel­lisiä julkaisuja. Tässä rapor­tissa kuvataan hankkeen aikana tehtyä tutkimus- ja kehitys­työtä sekä hankkeen tuloksia.

2014. 35 s. 978–952-275–119‑5 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:14 Ikään­ty­neiden asiakas­pal­velun erityis­piirteet ja haasteet sekä henki­löstön osaamis­tarpeet. Liisa Ryhänen Tässä rapor­tissa esitellään kaksi tutki­musta jotka liittyvät Ikäosaa­mista pohjois­kar­ja­laiseen asiakas­pal­veluun ‑hankkeen selvi­tys­työhön. Hankkeessa tutkittiin sekä haastat­telun (15) että kyselyn (55) avulla ikäih­misten palvelua osana yritysten asiakas­pal­velua. Tutki­musten tarkoi­tuksena oli selvittää, mitkä ovat ikään­ty­neiden asiakas­pal­velun erityis­piirteet ja haasteet sekä selvittää asiakas­pal­ve­lu­hen­ki­löstön osaamistarpeita.

2014. 34 s. 978–952-275–117‑1 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:13 Polvi­järven Viinijoen veden­laatu- ja kuormi­tus­tut­kimus vuonna 2012 vesis­tö­alueen kunnos­tus­suun­nit­telun perus­taksi. Tarmo Tossa­vainen Tämä Polvi­järven Viinijoen veden­laatu- ja kuormi­tus­tut­kimus on tehty Sotkuman kalaveden osakas­kunnan ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen toimek­sian­nosta. Tutki­muk­sessa osoitetaan ne valuma-alueen osat, joiden kuormitus rasittaa merkit­tä­västi Viini­jokea. Tietojen perus­teella voidaan kohdentaa mahdol­liset vesien­suo­je­lu­tek­niset rakenteet sekä virta­vesien kunnos­tustyöt Viini­jokeen tulevan hajakuor­mi­tuksen vähentämiseksi.

2014. 34 s. 978–952-275–107‑2 Saatavana verkkojulkaisuna

C:12 Jukajärven nykytila sekä alustava kunnostus- ja hoito­toimien pohdinta. Tarmo Tossa­vainen Ympäris­tö­tek­no­logian koulu­tus­oh­jelma selvitti ja tutki Pohjois-Karja­lassa Kontio­lahden kunnan ja Joensuun kaupungin alueilla sijait­sevan Jukajärven ja sen lasku-uoman Jukajoen tilaa vuonna 2012 Selkien kyläyh­distys ry.:n toimek­sian­nosta. Tässä rapor­tissa esitellään selvi­tystyön tulokset, mm. Jukajärven veden laatu, pohjae­li­mistö ja kalas­to­ra­kenne. Lopuksi  esitetään vaihtoehtoja Jukajärven mahdol­li­siksi kunnostustoimenpiteiksi.

2014. 97 s. 978–952-275–103‑4 Saatavana verkkojulkaisuna

C:11 Lieksan Vuonis­järven veden­laatu, kuormitus, pohja­se­di­mentti, pohjae­lä­mistö, kalasto ja makro­fyytit. Tarmo Tossa­vainen Julkaisu koostuu kolmesta tutki­mus­ra­po­rista: 1) Vuonis­järven veden­laatu, pohja­se­di­mentin laatu ja määrä, pohjae­läi­mistö sekä kuormitus ja fosfo­ri­mal­li­tar­kastelu vuoden 2012 havain­tojen perus­teella, 2) Vuonis­järven kalas­to­ra­kenteen tutkimus syksyllä 2013 ja 3) Vuonis­järven vesi- ja ranta­mak­ro­fyyt­ti­tut­kimus syksyllä 2013. Raporttien tulokset toimivat Vuonis­järven nykytilan diagnoosina ja siten järven ja sen valuma-alueen kunnos­tus­suun­nit­telun perustana.

2014. 110 s. 978–952-275–101‑0 Saatavana verkkojulkaisuna

C:10 Jänni­te­kuoppien vaikutus oikosul­ku­moot­torien käyttäy­ty­miseen. Tarmo Makkonen. Jänni­te­kuo­paksi kutsutaan tilan­netta, jossa jännite äkilli­sesti alenee yli 10 % kuoppaa edeltä­västä jänni­te­ta­sosta ja palautuu ennalleen lyhyen ajan kuluttua. Jänni­te­kuoppien vaiku­tuk­sille herkkiä laitteita ovat monet mm. teolli­suu­dessa käytetyt laitteet. Jänni­te­kuopat aiheut­tavat mootto­reissa mm. virta- ja jänni­te­huippuja sekä pyöri­mis­no­peuden alentu­mista.  Julkai­sussa esitellään erilaiset jänni­te­kuop­pa­tyypit, jänni­te­kuoppien vaiku­tukset oikosul­ku­moot­to­reihin sekä  jänni­te­kuo­pilta suojautuminen.

2014. 26 s. 978–952-275–100‑3 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:9 Effects of electric vehicles charging on the power system. Tarmo Makkonen. Remar­kable reducing of green­house gas emissions in the world level require that the majority of all cars should be electric cars. Large-scale charging of different EVs cause problems on power system peak load and charging methods are very important part of solving this problem. Advanced charging techno­logies such as smart charging could be an interesting method to control EVs charging during hours when elect­ricity is cheaper and/or demand is lowest.

2013. 17 s. 978–952-275–097‑6 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:8 Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun opetus‑, TKI- ja palve­lu­toi­minnan integraation sisäinen auditointi Rapor­tissa kuvataan Karelia-amk:n opetus‑, TKI-toiminnan ja palve­lu­toi­minnan integraation sisäistä auditointia. Auditointi kohdistui Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun keskusten tekemiin itsear­vioin­ti­ra­port­teihin opetuksen, TKI:n ja palve­lu­toi­minnan integraa­tiosta, kahteen erilliseen näyttöön integraation sovel­ta­mi­sesta käytäntöön sekä auditoin­ti­haas­tat­te­lusta. Auditoinnin pohjalta määri­teltiin toiminnan vahvuudet ja kehittämiskoteet.

2013. 31 s. 978–952-275–094‑5 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:7 Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun kumppanuus‑, sidos­ryh­mäyh­teistyön ja alumni­toi­minnan sisäinen auditointi Rapor­tissa kuvataan Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun kumppanuus‑, sidos­ryh­mäyh­teistyön sekä alumni­toi­minnan sisäistä auditointia. Auditointi kohdistui Karelia-amk:n  keskusten tekemiin itsear­vioin­ti­ra­port­teihin, kahteen erilliseen näyttöön kumppanuus‑, sidos­ryh­mäyh­teistyön ja alumni­toi­minnan sovel­ta­mi­sesta käytäntöön sekä auditoin­ti­haas­tat­te­luihin.  Rapor­tissa tuodaan esille auditoinnin pohjalta määri­teltyjä toiminnan vahvuuksia ja kehittämiskohteita.

2013. 27 s. 978–952-275–093‑8 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:6 Puun käyttö silta­ra­ken­teissa : Tekninen selvitys
Toni Kekki Puun käyttöä raken­ta­mi­sessa pyritään lisäämään lähes kaikkialla maail­massa. Puun käytön lisää­minen avaa mahdol­li­suuksia tehostaa raken­ta­misen prosessia sekä parantaa kustan­nus­te­hok­kuutta.  Tässä julkai­sussa tarkas­tellaan puun käyttöä silta­ra­ken­teissa tekni­sestä näkökul­masta, esitellen käyttö­koh­teita, raken­ne­tyyppejä sekä puun teknisiä ominai­suuksia. Selvitys on syntynyt Pohjois-Karja­lasta energia­te­hokkaan puura­ken­ta­misen edellä­kävijä ‑hankkeessa. Hankkeen tavoit­teena on puura­ken­ta­misen innovaa­tio­kes­kit­tymän synnyt­tä­minen Pohjois-Karjalaan. Hankkeen päära­hoittaja on Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto (Euroopan alueke­hi­tys­ra­hasto). Hankkeen toteu­tuk­sesta vastaavat Joensuun Tiede­puisto Oy ja Karelia-ammattikorkeakoulu.

2013. 23 s. 978–952-275–070‑9 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:4 Tuotteis­ta­mallako ne venäläiset tulee? Kulttuu­ri­mat­kai­lul­linen Venäjä-pilotti
Niina Hattunen & Rosa Oikarinen Selvitys on toteu­tettu Karelia-amk:n hallin­noi­massa ESR-rahoit­tei­sessa Kulttuu­ri­mat­kai­lul­linen Venäjä-pilotti ‑hankkeessa, joka toteu­tettiin Pohjois-Karja­lassa 1.6.2012–31.3.2013. Selvi­tyk­sessä pereh­dytään venäläisiin asiak­kaina ja matkai­lu­pal­ve­lujen kulut­tajina, hankkeen matkai­lu­pa­kettien tuotteis­ta­mis­pro­sessiin sekä monis­tet­tavan kulttuu­ri­mat­kai­lu­kon­septin tekemiseen. Selvitys on tarkoi­tettu avustuk­seksi ja esimer­kiksi kulttuu­ri­mat­kai­lul­lisen matkai­lu­pa­ketin tuotteis­ta­miseen. Selvi­tyk­sessä esitellään hankkeessa tehtyjen matkai­lu­pa­kettien tuotteis­ta­mis­pro­sessi sekä matkai­lu­pa­kettien pohjalta syntynyt monis­tettava kulttuurimatkailukonsepti.

2013. 84 s. 978–952-275–060‑0 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:3 Kulttuu­ri­mat­kai­lul­linen Venäjä-pilotti : Loppu­ra­portti
Niina Hattunen & Rosa Oikarinen Kulttuu­ri­mat­kai­lul­linen Venäjä-pilotti oli ESR-rahoit­teinen hanke, joka toteu­tettiin Pohjois-Karja­lassa 1.6.2012–31.3.2013 yhteis­työssä Karelia Expert Matkai­lu­palvelu Oy:n ja Joensuun Popmuusikot ry:n kanssa. Hankkeen toimen­piteet kytkey­tyivät Pohjois Karjalan alueke­hi­tys­stra­te­gioihin ja projektia toteut­tavien organi­saa­tioiden omiin strate­gioihin. Hankkeen kohde­ryhmään kuuluivat pohjois­kar­ja­laiset tapahtuma- ja matkai­lu­pal­ve­lu­tuot­tajat sekä venäläiset asiakkaat. Hankkeen keskeisinä toimen­pi­teinä olivat kulttuu­ri­mat­kai­lu­pa­kettien ja palve­lu­tuo­tannon koosta­minen ja proses­si­ku­vausten laati­minen, arvioinnin toteut­ta­minen sekä rapor­tointi ja tiedon siirtä­minen Karelia Expertin ja matkai­lu­pal­ve­lu­yri­tysten käyttöön.

2013. 74 s. 978–952-275–059‑4 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:2 Kirkas­ta­molla kohti luovien alojen parempaa ja kannat­ta­vampaa liike­toi­mintaa
Niina Hattunen (toim.) Kirkastamo oli saman­ai­kai­sesti ESR-hanke (1.9.2012–31.3.2013), kulttuuri- ja luovien alojen yrityk­sille, yrittä­jille ja yrittä­jiksi aikoville tarkoi­tettu sparrauskli­nikka sekä toimin­tatapa, jonka tarkoi­tuksena oli antaa eväitä pohjois­kar­ja­lai­sille yritys­neu­vo­jille kulttuuri- ja luovan alan toimi­joiden kohtaa­miseen ja neuvontaan. Tässä selvi­tyk­sessä kuvataan Kirkastamo-toimin­ta­mallia ja sen vakinais­ta­misen prosessia pilot­ti­toi­min­nasta kohti verkos­to­neuvoja-mallia. Selvitys on tarkoi­tettu työkir­jaksi luovien alojen toimi­joille, jotka etsivät polkuaan kohti yrittä­jyyttä. Selvitys on tarkoi­tettu myös yritys­neu­vo­jille ja ‑kehit­tä­jille oppaaksi, jonka avulla he pystyvät paremmin ymmär­tämään luovien alojen asiak­kaiden erityistarpeita.

2013. 66 s. 978–952-275–058‑7 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:1  Kirkastamo : Loppu­ra­portti
Niina Hattunen  Kirkastamo oli ESR-rahoit­teinen hanke, jota toteu­tettiin 1.9.2012–31.3.2013.  Hankkeessa kehitettiin luovien alojen yritys­pal­ve­lu­jär­jes­telmää sekä luovia aloja tukevia raken­teita ja verkostoja. Hankkeessa kehitettiin yritys­neu­vojien osaamista sekä kytkettiin eri organi­saa­tioiden neuvojat verkos­toksi luovien alojen yrittä­jyyden ympärille. Tässä rapor­tissa kuvataan hankkeen tavoit­teita, keskeisiä toimen­pi­teitä ja tuloksia, sekä esitetään ehdotuksia jatkotoimenpiteiksi.

2013. 52 s. 978–952-275–057‑0 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun julkaisut

C:70 KORAK — Korjaus­ra­ken­ta­misen kehitys­pro­jekti Juuso Kuusela (toim.)

Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulu yhdessä Savonia-ammat­ti­kor­kea­koulun ja Savon ammatti- ja aikuis­opiston kanssa toteut­tivat Korjaus­ra­ken­ta­misen kehitys­pro­jektin (KORAK) osana Talon­ra­ken­nus­teol­li­suuden Itä-Suomen piiri ry:n hallin­noimaa Itä-Suomen raken­nusalan kehit­tä­mis­han­ketta (ISKE). KORAK-projektin kohde­ryhmänä olivat raken­nut­ta­jaor­ga­ni­saatiot, suunnit­te­lijat, isännöit­sijät, korjaus­ra­ken­ta­mista harjoit­tavien yritysten henki­löstö sekä koulu­tusta antavien oppilai­tosten opettajat ja opiske­lijat. KORAK-projektin pääta­voitteet ja ‑tehtävät olivat korjaus­ra­ken­ta­misen aihea­lueiden asian­tun­ti­ja­kou­lu­tusten järjes­tä­minen, korjaus­ra­ken­ta­misen kokonai­suuden proses­si­mal­lin­ta­minen ja oppilai­to­syh­teistyön kehit­tä­minen todel­li­sessa korjausrakentamiskohteessa.

2012. 59 s. 978–952-275–048‑8 Saatavana  verkko­jul­kaisuna

C:69 Innovaa­tio­as­sis­tentti — Innovation assistant Milena Fayt (toim.)

Julkaisu on Innovaa­tio­as­sis­tentti-projektin loppu­ra­portti, jossa kuvataan hankkeen tavoitteet, toiminta ja tulokset kolmen toimin­ta­vuoden ajalta. Projektia hallinnoin Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulu 1.11.2009−31.12.2012 yhteis­työssä Joensuun seudun työ- ja elinkei­no­toi­miston kanssa. Julkaisu on kolmio­sainen. Julkaisun ensim­mäi­sessä osassa esitellään Innovaa­tio­as­sis­tent­ti­pro­jektin toteu­tus­malli ja hankkeen tärkeimmät saavu­tukset. Julkaisun toisena osana on englan­nin­kie­linen käännös loppu­ra­por­tista. Kolmannen osan muodostaa IA-projektin ulkoinen arvioin­ti­ra­portti jonka on laatinut Kuntoutussäätiö.

2012. 55 s. 978–952-275–044‑0 Saatavana  verkko­jul­kaisuna

C:68 Hyvän ikäasu­misen innovaa­tio­alusta : Kehity­sym­pä­ristöjä ja käyttä­jä­tietoa hyödyn­tä­mällä
Mirja Kälviäinen

Hyvän ikäasu­misen monituot­ta­jaisia liike­toi­min­ta­malleja on kehitetty yhdessä kahden­toista yrityksen ja eläke­läis­jär­jestön kanssa. Yhteis­ke­hit­tä­minen toteutui Tekesin Raken­nettu ympäristö –ohjelman erillishaun rahoi­tuk­sella, jossa tutkimus kohdistui siihen, miten testiym­pä­ris­töjen avulla voidaan tuottaa käytännön konsepteja. Tämä julkaisu raportoi ja analysoi sellaista ikäasu­misen liike­toi­min­ta­mallien kehit­tä­mistä, jossa yhteis­ke­hit­tä­miseen sovel­lettiin monia­laisen, etupai­not­teisen innovaa­tio­toi­minnan periaat­teita ja käyttä­jä­läh­töistä, Living Lab ja Test Bed ‑tyyppistä toimin­ta­tapaa. Ikäasu­misen liike­toi­min­ta­mallin ratkaisuja löydettiin usean yrityksen tarjontaa kokoa­vista koordi­naatio- ja demon­straa­tio­mal­leista sekä loppu­käyt­täjiä hyödyn­tä­västä lead user ‑mallista.

2012. 107s. 978–952-275–043‑3 Saatavana  ainoastaan verkkojulkaisuna

C:67 Komee — Kone- ja metal­li­tek­niikan osaamis­ver­kosto : Loppu­ra­portti Jyri Pötry (toim.)

Kone- ja metal­li­tek­niikan osaamis- ja koulu­tus­ver­kosto-hankkeen (Komee-hanke) tarkoi­tuksena oli hiukan yksin­ker­taistaen sanottuna alan koulu­tuksen moder­ni­sointi. Kysymys oli tieto­taidon päivit­tä­mi­sestä, pulpettien hylkää­mi­sestä ja ikkunoiden avaami­sesta ympäröivään maailmaan. Hanke toteu­tettiin Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun sekä Pohjois-Karjalan koulu­tus­kun­tayh­tymän ammat­tio­piston yhteis­työnä. Toteu­tukseen osallistui myös suuri joukko teolli­suus­yri­tyksiä sekä muita oppi- ja tutki­mus­lai­toksia. Tärkeimpänä tuloksena voidaan pitää yritysten, ammat­tio­piston sekä ammat­ti­kor­kea­koulun yhteisiä oppimis­pro­jekteja. Tämä uusi, pohjois­kar­ja­lainen oppimis­malli osoit­tautui toimi­vaksi ja uraauur­ta­vaksi. Tässä julkai­sussa esitellään hankkeen tärkeimpiä oppeja monen eri kirjoit­tajan näkökulmasta.

2012. 58 s. 978–952-275–037‑2 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:66 VASKE : Väljästi asuttujen alueiden sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden kehit­tä­minen Pielisen Karja­lassa ja Ylä-Savossa Katja Isoaho & Markku Viita (toim.)

VASKE — Väljästi asuttujen alueiden palve­luiden kehit­tä­minen – hankkeen toteu­tusa­lueena oli kaksi laajaa väljästi asuttua aluetta Itä-Suomessa – Ylä-Savo ja Pielisen Karja­lasta Lieksan kaupunki. Hankkeen tavoit­teena oli paitsi löytää keinoja vastata väljästi asuttujen kuntien vanhus­pal­ve­lujen kasvavaan palve­lu­tar­peeseen, myös lisätä hoitajien jaksa­mista ja viihty­vyyttä työssään. Hanke­kuntien kotihoidon nyky- ja tavoi­te­tilan sekä tulevai­suuden määrit­te­lyssä kokeiltiin tieto­ko­ne­poh­jaista automaat­tista suunnit­telua, optimointia. Kokei­lulla haettiin uuden­laisia ratkaisuja tuottaa samalla resurs­silla enemmän sosiaali- ja tervey­den­huollon palveluja. Julkaisun kirjoit­tajat kuvaavat eri näkökul­mista uudena­laista sosiaali- ja terveys­pal­ve­luiden arviointi- ja kehittämismallia.

2012. 71 s. 978–952-275–035‑8 Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:65 Osaamisen kehit­tä­minen Keski-Karja­lassa seudul­lisen koulu­tus­neu­vojan toimin­nalla
Niina Hattunen (toim.)

Selvi­tystä varten on haasta­teltu 16 Keski-Karjalan ja Joensuun seudun koulutus‑, kunta ja asian­tun­ti­jaor­ga­ni­saa­tioita ja heidän yhteys­hen­ki­löään. Selvi­tyksen mukaan seutu­kunnan osaamisen kehit­tä­mistä tukevan koulu­tus­neu­vojan tehtävä nähdään tärkeänä. Selvitys toteu­tettiin osana Korkea­kou­luista uutta osaamista Keski-Karjalaan (KUOKKA) ‑hanketta. Hankkeen lähtö­kohtana oli Keski-Karjalan raken­ne­muutos ja sen asettamat haasteet osaamisen kehit­tä­mi­selle. Hankkeen tavoit­teena oli tuoda koulu­tusta seudulle ja tiivistää yrittäjien ja opiske­li­joiden yhteistyötä. 

2012. 18 s. 978–952-275–032‑7 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:64 Kuokka — Korkea­kou­luista uutta osaamista Keski-Karjalaan : Loppu­ra­portti
Niina Hattunen, Tiina Hyvärinen, Katja Hirvonen

Korkea­kou­luista uutta osaamista Keski-Karjalaan (KUOKKA) oli Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun hallin­noima ESR-rahoit­teinen hanke, jonka osato­teut­tajana toimi Keski-Karjalan kehitys­yhtiö Oy KETI. Hankkeen toteu­tusaika oli 1.9.2009–31.8.2012. Hankkeen lähtö­kohtana oli Keski-Karjalan raken­ne­muutos ja sen asettamat haasteet osaamisen kehit­tä­mi­selle. Keski-Karjala hyväk­syttiin raken­ne­muu­to­sa­lu­eeksi vuonna 2009–2010. Hankkeen kohde­ryhmään kuuluivat Keski-Karjalan työikäinen väestö, elinkei­noelämä, julkinen ja kolmas sektori sekä korkea­kou­luo­pis­ke­lijat. Hankkeen tavoit­teena on tuoda koulu­tusta seudulle ja tiivistää yrittäjien ja opiske­li­joiden yhteis­työtä. Lähtö­kohtana on nostaa osaamis­tasoa todel­li­sista tarpeista synty­neellä koulu­tuk­sella. Hankkeen tavoit­teena on myös vakiin­nuttaa Pohjois-Karjalan maakun­ta­kor­kea­koulun toimintaa Keski-Karja­lassa. Tässä rapor­tissa kuvaan hankkeen tavoit­teita ja toimen­pi­teitä sekä arvioidaan hankkeen tuloksia.

2012. 25 s. 978–952-275–026‑6 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:63 Creative Managers – luovan talouden kansain­vä­linen erikois­osaaja- ja tuotta­ja­val­mennus : Loppu­ra­portti Marja-Liisa Ruotsalainen

Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulu hallinnoi ja toteutti Creative Managers – luovan talouden kansain­vä­linen erikois­osaaja- ja tuotta­ja­val­mennus ‑ESR-projektin vuosina 2009–2012 Pohjois-Karja­lassa. Projekin tarkoi­tuksena oli lisätä luovilla aloilla työsken­te­levien henki­löiden osaamista kansain­vä­lisen tuotanto- ja palve­lu­toi­minnan tarpeisiin sekä kehittää digitaa­liseen tekno­lo­giaan liittyvää osaamista. Projek­tissa edistettiin osaamis- ja asian­tun­ti­ja­kou­lu­tuksen ja yrityk­sille suunnatun täyden­nys­kou­lu­tuksen avulla alueen luovan alan ja elämys­teol­li­suuden asian­tun­ti­juutta, innovaa­tio­toi­mintaa, pysyvää alaan liittyvää koulu­tusta sekä yrittäjyyttä

2012. 53 s. 978–952-275–024‑2 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:62 Luovien alojen manage­rointi ja alueel­linen kehitys : Kokemuksia Pohjois-Karja­lasta
Jari Kupiainen & Marja-Liisa Ruotsa­lainen (toim.)

Creative Managers – luovan talouden kansain­vä­linen erikois­osaaja- ja tuotta­ja­val­mennus ‑hanke rakensi vuosina 2009–2012  Pohjois-Karjalaan uuden­laista koulu­tus­osaa­misen kehit­tä­mis­me­todia, jolla mahdol­lis­tetaan luovien alojen yrittäjien ja toimi­joiden ammatil­linen täyden­nys­kou­lutus. Tämä julkaisu kokoaa Creative Managers ‑koulut­tajien ja koulu­tet­tavien näkemyksiä ja kokemuksia, jotka auttavat lukijaa jäsen­tämään luovien alojen myötä käynnissä olevaa kulttuu­rialan ja kulttuu­ri­tuot­ta­misen merkit­tävää raken­ne­muu­tosta sekä Pohjois-Karja­lassa että kansainvälisesti.

2012. 158 s. 978–952-275–025‑9 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:61 Kortteli 48 — luova osaami­syh­teisö 2011–2012 : Loppu­ra­portti
Niina Hattunen, Jouni Erola, Sirpa Hyttinen

Julkaisu on Kortteli 48 – luova osaami­syh­teisö ‑hankkeen loppu­ra­portti ja siinä kuvataan hankkeen toiminta yhden vuoden toimin­ta­kauden ajalta. Kortteli 48 oli Joensuun kaupungin nuori­so­toimen hallin­noima ja Joensuun seudun ja Keski-Karjalan alueel­lisen Koheesio- ja kilpai­lu­ky­ky­oh­jelman rahoittama KOKO-hanke. Hankkeen ensisi­jaisena kohde­ryhmänä olivat Joensuun seudun kulttuuri- ja nuori­soa­lojen toimijat sekä näiden muodos­tamat miniklus­terit. Hankkeen tarkoi­tuksena oli käynnistää prosessi, jonka loppu­tu­loksena Kortteli 48:ssa sijaitsee vahva luovien toimia­lojen sekä nuoriso- ja kulttuu­ri­pal­ve­luiden keskittymä.

2012. 42 s. 978–952-275–023‑5 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:60 KuTu — Kulttuu­rista tulevai­suutta : Loppu­ra­portti Niina Hattunen

KuTu — kulttuu­rista tulevai­suutta ‑hanke oli PKAMK:n hallin­noima ja Joensuun seudun ja Keski-Karjalan alueel­lisen Koheesio- ja kilpai­lu­ky­ky­oh­jelman rahoittama KOKO-hanke, joka toteu­tettiin yhteis­työssä Joensuun kaupungin nuori­so­toimen, Itä-Suomen yliopiston ja PKAMK:n Kortteli 48 – luova osaami­syh­teisö ja Joensuun Popmuusi­koiden Elävä Ilosaari ‑hankkeiden kanssa. Hankkeiden keskiössä oli Joensuun keskustan kehit­tä­minen eläväksi toimin­ta­ko­ko­nai­suu­deksi. KuTu – kulttuu­rista tulevai­suutta ‑hanke keskittyi Pohjois-Karjalan luovien alojen monipuo­liseen kehit­tä­miseen. Hankkeen aikana osallis­tuttiin valta­kun­nal­liseen luovien alojen kehit­tä­mis­työhön, Joensuun seudun kulttuuri‑, nuoriso ja luovien alojen kehit­tä­mis­toi­minnan koordi­noi­miseen ja Itä-Suomi yhteistyön tiivis­tä­miseen. Tässä julkai­sussa esitellään hankkeen toimen­pi­teitä ja tuloksia.

2012. 27 s. 978–952-275–022‑8 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:59 Luova Pohjois-Karjala II : Loppu­ra­portti Niina Hattunen

Luova Pohjois-Karjala II ‑hanke oli PKAMK:n hallin­noima ja Joensuun seudun ja Keski-Karjalan alueel­lisen koheesio- ja kilpai­lu­ky­ky­oh­jelman rahoittama KOKO-hanke, jonka tavoit­teena oli luovien alojen kokonais­val­tainen kehit­tä­minen sekä aluevai­kut­ta­vuuden lisää­minen. Hankkeen toteut­tajina olivat Itä-Suomen yliopiston Koulutus- ja kehit­tä­mis­palvelu Aducate, Stone Pole Oy:n Suomen Kivikeskus ja Outokummun kaupungin Vanha Kaivos. PKAMK:n hallin­noiman toimen­piteen pääta­voit­teena oli valta­kun­nal­lisen KOKO Luovien alojen teema­ver­koston tuottamien toimen­pi­teiden alueel­linen koordi­nointi, osallis­tu­minen ja tiedot­ta­minen valta­kun­nal­lisen verkoston toimin­nasta sekä kansal­li­sista ja kansain­vä­li­sistä luovien alojen kehittämis‑, koordi­nointi- ja koulu­tus­ti­lai­suuk­sista. Julkai­sussa kuvataan hankkeen toimen­pi­teitä ja tuloksia.

2012. 24 s. 978–952-275–021‑1 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:58 Enterprise portals in e‑learning Jari Järvelä, Juha Kareinen, Jyri Pötry, Stanley Fobugwe

This report describes a new e‑learning concept based on open-source enterprise portal technology with web 2.0 features. As web technology has evolved rapidly in the last decade bringing different kinds of social applica­tions and colla­bo­rative tools, those features have been only loosely adopted for online learning purposes. New techno­logies allow users flexible ways of commu­nication and data distri­bution through the internet. These web 2.0 tools are already absorbed by large audiences, providing a great oppor­tunity for utili­sation in online learning. There is a need for online learning material for opera­tions management. As a result an operation management themed e‑learning environment was built in co-operation between NKUAS and Arcusys Ltd.

2012. 27 s. 978–952-275–016‑7 Saatavana verkko­jul­kaisunaE‑publication

C:57 Klaavi-hanke. Musiikin perus­teiden verkos­to­poh­jainen kehit­tä­minen. Raija Pesonen-Leinonen (toim.)

Klaavi-hanke on Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan ja Kuhmon musiik­kio­pis­tojen sekä Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun hanke musiikin perus­teiden opetuksen kehit­tä­mi­seksi taiteen perus­o­pe­tusta laajan oppimäärän mukaan antavissa musiik­kiop­pi­lai­tok­sissa. Hankkeen tavoit­teena on ollut opetuksen kehit­tä­minen laajasti: kehit­tä­mis­koh­teina ovat opetus­me­ne­telmät, oppima­te­ri­aalit ja arviointi.
Julkaisu on kuvas hankkeen etene­mi­sestä ja tuloksista.

2012. 85 s. 978–952-275–012‑9 Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:56 Käytän­tö­läh­töisen innovaa­tio­toi­minnan edistä­minen Pielisen Karja­lassa Minna Sarkkinen

Julkaisu on kooste hankkeen ”Käytän­tö­läh­töisen innovaa­tio­toi­minnan edistä­minen Pielisen Karja­lassa” toteu­tuk­sesta vuonna 2011. Hankkeessa pyrittiin hahmot­tamaan inovaa­tio­toi­mintaa ja jäsen­tämään yritysten innovointia tukevaa palve­lu­tar­jontaa kehit­tä­mällä niitä kuvaavia toimin­ta­malleja. Hankkeessa kartoi­tettiin 50 yrityksen innovaa­tio­toi­minnan edistä­misen kehitys- ja palve­lu­tar­peita, joista suurin osa edusti tuotan­nol­lisia aloja ja pieniä yrityksiä. Hankkeessa pyrittiin aktivoimaan yritysten innovaa­tio­toi­mintaa ja edistämään ideoiden esille­tuloa ja niiden kehit­tä­mistä innovaa­tioiksi. Julkai­sussa esitellään kolme yrity­se­si­merkkiä, jotka edustavat innovaa­tio­toi­minnan edistä­misen eri kehitys­tar­peita, menetelmiä ja näkökulmia.

2011. 91 s. 978–952-275–011‑2 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:55 Outdoors Finland ‑strategian mukainen matkai­luak­ti­vi­teettien kehit­tä­minen ja imago­mark­ki­nointi Pohjois-Karja­lassa Raija Ruusunen & Tero Taatinen (toim.)

Matkailun edistä­mis­kes­kuksen ja Maaseu­tu­po­li­tiikan yhteis­työ­ryhmän matkailun teema­ryhmän käynnistämä Outdoors Finland ‑ohjelma tavoit­telee matkailun kesäak­ti­vi­teettien kehit­tä­mistä kansain­vä­li­sille markki­noille. Ohjelman mukainen OF Pohjois-Karjala ‑hanke keskittyi matkai­luak­ti­vi­teettien kehit­tä­miseen Pohjois-Karja­lassa. Hankkeen keskeisinä tehtävinä oli tuottaa Pohjois-Karjalaan kehit­tä­mis­suun­ni­telmat vaelluk­selle, melon­nalle, kalas­tuk­selle ja venei­lylle, tuottaa imago­mark­ki­noin­ti­ma­te­ri­aalia, välittää tietoa aktivi­teettien kehit­tä­mi­sestä kansain­vä­li­sille markki­noille sekä mallintaa yritys­ryhmien kehit­tä­mis­suun­nit­telua. Julkai­sussa kuvataan hankkeen tavoitteet, toiminta ja tulokset sekä esitellään hankkeessa tuotetut kehit­tä­mis­suun­ni­telmat em. aktiviteeteille.

2011. 81 s. 978–952-275–002‑0 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:54 Kurkistus kulis­seihin : Näkökulmia Pohjois-Karjalan eloku­va­maa­kunnan raken­tu­miseen. Petri Raivo (toim.)

Julkaisun artik­ke­leissa esitellään näkökulmia Pohjois-Karjalan mediaym­pä­ristön syntyyn,
kehit­ty­miseen ja siihen liittyviin kulttuuri-ilmiöihin. Alueel­li­sista elokuva- ja tv-tuotan­noista on viime vuosina tullut merkittävä osa joidenkin alueiden elämys­ta­loutta. Pohjois-Karjala on profi­loi­tunut lukuisten media­tuo­tan­tojen alueena, jonne on syntynyt paitsi koko tuotan­to­ketjun kattavaa elokuva- ja tv-alan ammat­tio­saa­mista myös tuotantoja tukevaa festi­vaali- ja matkai­lu­toi­mintaa. Kyseessä ei ole ollut pelkkä onnel­linen sattu­musten sarja vaan taustalla on ollut syste­maat­tinen ja määrä­tie­toinen kehitystyö, jonka tavoit­teena on ollut rakentaa Pohjois-Karjalaan tuotantoja tukeva laite- ja koulu­tusin­fra­struk­tuuri, kehittää tuotan­to­yh­tiöiden tarpeet huomioivaa palve­lu­toi­mintaa sekä tukea erilaisten kehitys­hank­keiden kautta eloku­va­maa­kunnan rakentumista.

2011. 89 s. 978–952-275–000‑6. Hinta 20 € (sis. alv) Saatavana verkko­jul­kaisuna.

C:53 Kallio­järven vesis­tö­alueen järvial­taiden veden­laatu ja fosfo­ri­kuor­mitus vuonna 2010 sekä fosfo­ri­mal­li­tar­kastelu kunnos­tus­suun­nit­telun lähtö­koh­daksi : Tutki­mus­ra­portti. Tarmo Tossavainen

Tutki­muk­sessa selvi­tettiin Valtimon kunnassa Ylä-Karja­lassa sijait­sevan Kallio­järven vesis­tö­alueen veden­laatua kokonais­fos­fo­ri­kuor­mi­tusta. Tutkimus on osa Kallio­järven vesis­tö­alueen kunnos­tus­suun­nit­telua, jonka aloite on tullut Kallio­järven kylän asukkailta. Tutki­muksen tekoon osallistui Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun ympäri­sö­tek­no­logian koulu­tus­oh­jelman opiskelijoita.

2011. 37 s. 978–951-604–152‑3. Hinta 15 € (sis. alv) Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:52 Kolin Purnu­lammen limno­lo­ginen tila vuonna 2010. Tarmo Tossa­vainen

Kolin kansal­lis­puiston välit­tö­mässä lähei­syy­dessä sijait­sevan, pahoin rehevöi­tyneen Purnu­lammen tila selvi­tettiin Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun ympäris­tö­tek­no­logian opiske­li­joiden kurssi­työnä. Selvi­tyk­sessä esitellään Purnu­lammen ja sen lasku-uoman sekä valuma-alueen fysikaa­liset, kemial­liset ja biolo­giset ominai­suudet. Selvi­tyksen pohjalta on laadittu diagnoosi lammen ja sen valuma-alueen kunnos­tus­suun­nit­telua varten.

2011. 67 s. 978–951-604–149‑3 Hinta 15 € (sis. alv) Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:51 Juuret Wärtsilän raudassa

Wärtsilän Teknil­lisen oppilai­toksen perus­ta­mi­sesta v. 1961 alkanut insinöö­ri­kou­lutus Joensuussa on kokenut monia vaiheita. WTOL on jo historiaa ja insinöö­ri­kouklutus on nyt osa Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun toimintaa. 50 vuoden aikana oppilai­tok­sesta on valmis­tunut n. 4500 insinööriä ja teknikkoa. Tässä juhla­kir­jassa tuodaan esille joensuu­laisen insinöö­ri­kou­lu­tuksen vaiheita. Kirjassa kuvataan myös ammat­ti­kor­kea­koulun tutkimus‑, kehitys- ja innovaa­tio­toi­mintaa. Lisäksi kirja sisältää oppilai­tok­sesta valmis­tu­neiden, lähinnä Joensuun seudun elinkei­noe­lämän palve­luk­sessa olevien insinöörien haastatteluja.

2011. 122 s. 978–951-604–145‑3 Hinta 25 € (sis. alv)

C:50 Esisel­vitys harjoittelu- ja työti­la­ho­tellin toteut­ta­mi­sesta Joensuun seudulla. Teemu Turunen, Tuomas Turunen, Niina Hattunen (toim.)

Rapor­tissa kuvataan joensuun seudulla talvella 2011 toteu­tetun muusi­koiden ja yhtyeiden harjoit­te­lu­ti­loihin sekä taite­li­joiden ja muiden luovan työn tekijöiden työti­loihin liittyvän esisel­vi­tyksen tulokset. Esisel­vi­tyksen ensisi­jaisena tavoit­teena oli määri­tellä uuden­lainen taitei­li­joiden ja muusi­koiden työ- ja harjoit­te­lu­ti­la­kon­septi, joka olisi talou­del­li­sesti toteu­tet­ta­vissa Joensuun keskustan tuntu­massa, ja joka tukisi myös luoviin aloihin liittyvää muuta liiketoimintaa.

2011. 45 s. 978–951-604–134‑9 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:50 Esisel­vitys harjoittelu- ja työti­la­ho­tellin toteut­ta­mi­sesta Joensuun seudulla. Teemu Turunen, Tuomas Turunen, Niina Hattunen (toim.)

Rapor­tissa kuvataan joensuun seudulla talvella 2011 toteu­tetun muusi­koiden ja yhtyeiden harjoit­te­lu­ti­loihin sekä taite­li­joiden ja muiden luovan työn tekijöiden työti­loihin liittyvän esisel­vi­tyksen tulokset. Esisel­vi­tyksen ensisi­jaisena tavoit­teena oli määri­tellä uuden­lainen taitei­li­joiden ja muusi­koiden työ- ja harjoit­te­lu­ti­la­kon­septi, joka olisi talou­del­li­sesti toteu­tet­ta­vissa Joensuun keskustan tuntu­massa, ja joka tukisi myös luoviin aloihin liittyvää muuta liiketoimintaa.

2011. 45 s. 978–951-604–134‑9 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:49 Ageing in Working Life. Pertti Laitinen (Ed.)

This publication has been written by the Finnish student group that partici­pated in an Erasmus funded intensive program, Multi­disciplinary European Program, in Lille, France in spring 2011 with the guidance of lecturer Pertti Laitinen. The book includes the main issues of the program, ageing, from the perspective of the Finnish economy and working life from a wide perspective.

2012. 39 s. 978–951-604–133‑2 Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:48 Luovat alat Pohjois-Karja­lassa. Henna Liiri, Niina Hattunen ja Maria Kahreman (toim.)

Rapor­tissa avataan luovien toimia­lojen tunnus­lukuja Tilas­to­kes­kuksen yritys­tie­tojen ja tilas­tojen sekä alan tutki­muksen kautta. Rapor­tissa on käytetty myös yhdis­tys­toi­mintaa maakun­nassa avaavia tilastoja sekä raporttia varten tuotettua kysely­ai­neistoa. Pohjois-Karjalan luovien alojen yrityk­sistä ei aiemmin ole tehty koontia ja tämän raportin tarkoi­tuksena on avata luovien alojen nykytilaa Pohjois-Karja­lassa ja antaa eväitä luovien alojen jatko­tut­ki­muk­selle. Selvi­tyksen tuloksia hyödyn­netään Pohjois-Karjalan luovien alojen alueke­hi­tys­työssä ja jatko­tut­ki­muk­sessa. Lisäksi tulosten toivotaan hyödyt­tävän laajemmin muita luovien alojen toimi­joita ja niiden parissa työsken­te­leviä organi­saa­tioita. Raportti on osa Luova Pohjois-Karjala II ‑hanketta.

2011. 124 s. 978–951-604–136‑3. Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:47 Kokemuksia mobii­lioh­jauk­sesta ammat­ti­kor­kea­kou­luissa. Anna-Leena Ruotsa­lainen ja Airi Laitinen (toim.).

Savonia-ammat­ti­kor­kea­koulun ja Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun yhteisen Mottu-projektin raportti. Julkaisun aiheina ovat mobii­liohjaus opetuk­sessa, harjoit­te­lussa ja opiske­lijan henki­lö­koh­taisen opiske­lu­pro­sessin tukemi­sessa opiske­lijan opinto­polun eri vaiheissa.

2011. 78 s. 978–952-203–140‑2. Saatavana Savonia-ammat­ti­kor­kea­koulun sivuilla

C:46 Home Care 24h : strengt­hening compe­tences and renewing opera­tions models. Henna Myller (ed.).

The Developing Round-the-Clock Home Care as a Regional Network Co-operation project was imple­mented in 2008–2011. It is funded by the European Regional Development Fund through the Regional Council of North Karelia. The munici­pa­lities, joint munici­pality, businesses, organi­sa­tions, and North Karelia University of Applied Sciences funded the project with their self-financing shares. The project is admini­strated by North Karelia University of Applied Sciences.

2011. 92 s. 978–951-604–131‑8. Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:45 Kansain­vä­listyvä Pohjois-Karjala : näkökulmia kansain­vä­lis­ty­miseen pohjois­kar­ja­lai­sissa yrityk­sissä ja Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­kou­lussa.
Anneli Airola.

Kansain­vä­lis­ty­mi­sestä on tullut tärkeä osa toimintaa yhä useam­malle pohjois­kar­ja­lai­selle yrityk­selle ja työpai­kalle. Kansain­vä­lis­ty­minen on myös kiinteä osa korkea­kou­lujen toimintaa. Yritysten kansain­vä­lis­ty­misen tilaa, ts. osaamista, tulevai­suuden tavoit­teita sekä yritysten ja oppilai­tosten yhteis­työtä on julkai­sussa kartoi­tettu yhteis­työssä Pohjois-Karjalan kauppa­ka­marin kanssa. Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­kou­lussa on kartoi­tettu henki­löstön ja opiske­li­joiden käsityksiä kansain­vä­lis­ty­misen merki­tyk­sestä. Kartoi­tukset toteu­tettiin www-kyselyinä sekä haastat­teluin. Yritysten osalta tarkas­teltiin erityi­sesti kansain­vä­listä liike­toi­min­tao­saa­mista, tulevai­suuden kansain­vä­lis­ty­misen tavoit­teita sekä yritysten ja oppilai­tosten välistä yhteis­työtä. Ammat­ti­kor­kea­koulun kansain­vä­lis­ty­misen keskei­siksi painopis­tea­lueiksi nousivat koulu­tuksen kansain­vä­lis­tä­minen, kansain­vä­liset tutkinto-opiske­lijat, henki­löstön kansain­vä­li­syys­osaa­minen, kansain­vä­linen tutkimus‑, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­minta (TKI) sekä maakunnan kansain­vä­lis­ty­misen tukeminen.

2011. 113 s. 978–951-604–123‑3. Hinta 25 € (sis. alv)

C:44 Työhy­vin­voinnin ja ergonomian kehit­tä­minen yhteys- ja palve­lu­kes­kusa­lalla. Pilvi Purmonen ja Riitta Makkonen(toim.)

Julkaisu on syntynyt yhteis­työssä työter­veys­lai­toksen kanssa, ja se paneutuu toimialan työhy­vin­voinnin ja ergonomian haasteisiin. Tutki­mukseen on osallis­tunut kuusi yhteys- ja palve­lu­kes­kusalan organi­saa­tiota. tiedon­keruu on kohdis­tettu laajasti eri henki­lös­tö­ta­soille siten, että sekä ylimmän johdon, esimiesten että työnte­ki­jöiden näkemykset on saatu kuuluviin. Julkaisu on syntynyt osana osaamisen kehit­tä­minen sähköi­sessä liike­toi­min­nassa ‑hankkeen toimintaa. Hanke on Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun hallin­noima ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen rahoittama ESR-hanke, joka on toiminut 1.8.2008–31.12.2010.

2011. s. 978–951-604–122‑6. Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna.

C:43 Kotihoito24h : osaamisen vahvis­tu­mista ja toimin­ta­mallien uudis­tu­mista. Henna Myller (toim.)

Ympäri­vuo­ro­kau­tisen kotihoidon kehit­tä­minen seudul­lisena verkos­to­yh­teis­työnä ‑hanke toteutui vuosina 2008 — 2011. Hanke oli Euroopan alueke­hi­tys­ra­haston (EAKR) rahoit­tamaa ja rahoitus tuli Pohjois-Karjalan maakun­ta­liiton kautta.  Tämän julkaisun artik­ke­leissa kuvataan eri näkökul­mista hankkeessa mukana olleiden kokemuksia ympäri­vuo­ro­kau­tisen kotihoidon kehit­tä­mi­sestä Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Sisäl­töinä ovat muun muassa sosiaali- ja tervey­den­huollon palve­lu­ra­kenteen muutos ja sen merkitys kehit­tä­mis­työhön, kotisai­raa­la­ta­soinen hoito ja tehos­tetun kotihoidon käynnis­tä­minen, kuntou­tuksen asema nyt ja tulevai­suu­dessa, saatto­hoito kotona, tekno­logia kotihoi­dossa sekä yksityis­yri­tyksen ja järjes­töjen merkitys ympäri­vuo­ro­kau­ti­sessa kotihoidossa.

2011. 92 s. 978–951-604–119‑6. Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:42 Muutos­joh­ta­minen, osaamisen johta­minen ja esimiestyö yhteys- ja palve­lu­kes­kusa­lalla. Pilvi Purmonen ja Riitta Makkonen (toim.)

Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun hallin­noima ESR-rahoit­teinen Osaamisen kehit­tä­minen sähköi­sessä liike­toi­min­nassa ‑hanke 2008–2010 kehitti yhteys- ja palve­lu­kes­kusa­lalle suunnattua koulu­tus­tar­jontaa. Hankkeen tavoit­teena on ollut vastata kasvavan yhteys­kes­kus­toi­mialan liike­toi­minnan haasteisiin paran­ta­malla esimies­työs­ken­telyä ja henki­löstön ammat­til­lista osaamista.  Julkai­sussa tarkas­tellaan osaamisen johta­misen, muutos­joh­ta­misen ja esimiestyön tilaa sekä kehit­tä­mis­haas­teita yhteys- ja palve­lu­kes­kusa­lalla. Julkaisu on syntynyt yhteis­työssä Net Effect Oyn: kanssa. 

2011. 69 s. 978–951-604–117‑2. Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:41 Monikult­tuu­ri­sista kohtaa­mi­sista innos­tavaan ikäosaa­miseen. Ritva Väistö (toim.).

Monikult­tuu­ri­sista kohtaa­mi­sista innos­tavaan ikäosaa­miseen ‑julkai­susssa kuvataan edistyk­sel­listä ja innova­tii­vista kehit­tä­mis­työtä, jota on tehty Hyvin­voin­tialan oppimis- ja kehitys­ver­kosto ‑hankkeessa Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun sosiaali- ja tervey­sa­lalla. Kirja kertoo hankkeen menes­tys­ta­ri­noita, jotka liittyivät erityi­sesti monikult­tuu­ri­suuden vahvis­ta­miseen ja ikäosaa­miseen. Lisäksi kirjassa pohditaan tutkimus‑, kehit­tämis- ja innovaa­tio­toi­minnan toteu­tu­mista ammat­ti­kor­kea­koulun arjessa. 

2010. 66 s. 978–951-604–116‑5. Hinta 20 € (sis. alv).
Saatavana myös verkkojulkaisuna

C:40 Tuotteen elinkaaren hallinnan palve­lu­kon­septi. Juha Kareinen ja Jyri Pötry.
Tuotteiden ja tuote­tie­tojen tehokas hallinta ja hyödyn­tä­minen ovat elintär­keitä muun muassa tuotteiden laadun, tuotannon ohjat­ta­vuuden, muuttuvien asiakas­tar­peiden sekä hyvän asiakas­tyy­ty­väi­syyden takaa­mi­seksi. Näiden tarpeiden täyttä­miseen ja hallintaan oleel­li­sesti vaikuttava tekno­logia on nimeltään tuotteen elinkaaren hallinta (PLM). Nimensä mukai­sesti elinkaaren hallinta käsittää kaikki vaiheet tuotteen synnystä sen lopul­liseen hävit­tä­miseen. PKAMK:n hallin­noi­massa tuotteen elinkaaren hallinnan palve­lu­kon­septi –hankkeessa (PLM-hanke) kehitettiin palve­luista ja kehity­sym­pä­ris­töstä muodostuva kokonaisuus, joka tukee mahdol­li­simman hyvin tuotan­nol­listen pk-yritysten tuotteiden elinkaaren hallintaa.

2010. 47 s. 978–951-604–115‑8.
Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:39 Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun laadun­var­mis­tus­jär­jes­telmän sisäinen auditointi. Mervi Vidgrén, Pekka Auvinen, Lauri Hirvonen, Susanna Hukka, Anne Ilvonen, Jaakko Meriläinen, Mikko Penttinen, Jarmo Renvall, Raimo Saare­lainen, Vesa Saari­koski, Asko Saatsi.
Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­kou­lussa toteu­tettiin syksyllä 2011 Korkea­kou­lujen arvioin­ti­neu­voston (KKA) toteuttama laadun­var­mis­tus­jär­jes­telmän auditointi. Auditointien tarkoi­tuksena on tukea korkea­kou­lujen laatu­työtä ja osoittaa korkea­kou­lujen laadun­var­mis­tuksen taso. Ulkoisen auditoinnin valmis­tau­tu­misen tueksi ammat­ti­kor­kea­kou­lussa toteu­tettiin sisäinen auditointi syksyllä 2010. Rapor­tissa esitellään Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun sisäinen auditoin­ti­pro­sessi ja sisäi­sessä auditoin­nissa havaitut laadun­var­mis­tus­jär­jes­telmän vahvuudet ja kehittämiskohteet.

2010. 42 s. 978–951-604–114‑1.
Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:38 Tervey­salan kansain­vä­li­syys­viikkoja 10 vuotta : muistoja vuosien varrelta = The Inter­na­tional Weeks in Health Care : Reminiscing Past Ten Years. Tiina Halonen, Marjo Piironen, Minna Rokkila (toim.)
Julkaisu tarjoaa näyteik­kunan Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun kansain­vä­li­syys­vii­koille ja samalla myös laajemmin kansain­vä­li­syys­toi­mintaan. Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun tervey­sa­lalla on kansain­vä­li­syys­viikkoja toteu­tettu jo kymmenen vuoden ajan. Alkuvuosien jälkeen mukaan tulivat myös muut koulu­tusalat. Vuosit­tainen kansain­vä­li­syys­viikko on esimerkki moniam­ma­til­li­sesta ja monia­lai­sesta toimin­nasta parhaimmillaan. 

2010. 72 s. 978–951-604–107‑3.
Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:37 Maakun­ta­kor­kea­koulun monet muodot. Kari Kallberg & Pia-Riitta Pekkanen (toim.)
Toimin­taym­pä­ristön muutokset, raken­teel­linen kehit­tä­minen, alueke­hi­tys­tehtävä ja yhteis­työ­vel­voitteet asettavat korkea­kou­luille haasteita, joihin maakun­ta­kor­kea­kou­lu­toi­minta tarjoaa toimivia malleja. Yhteis­työhön ja kumppa­nuuteen perus­tu­valla maakun­ta­kor­kea­kou­lu­toi­min­nalla voidaan parantaa koulu­tuk­sel­lista tasa-arvoa ja tuoda korkea­kou­lujen osaaminen tukemaan kampus­paik­ka­kuntien ulkopuo­lisia alueita.  Julkaisun artik­kelien kirjoit­tajat kuvaavat eri näkökul­mista lähtö­kohtia, kokemuksia, toimin­ta­tapoja ja –malleja, joilla korkea­koulut ovat 2000-luvulla toteut­taneet alueke­hi­tys­teh­tä­väänsä maakun­ta­kor­kea­kou­lu­toi­minnan avulla.

2009. 176 s. 978–951-604–102‑8. Hinta 30 € (sis. alv).
Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:36 Opiske­li­joiden työllis­ty­minen Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun viestinnän koulu­tus­oh­jel­masta vuosina 2001–2006. Irinja Pänttönen.
Julkai­sussa käsitellään Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­kou­lusta valmis­tu­neiden media­nomien työllis­ty­mistä vuosina 2001–2006.  Selvi­tyksen mukaan PKAMK:n viestinnän koulu­tus­oh­jel­masta valmis­tuneet työllis­tyivät hyvin oman alansa töihin. 

2009. 35 s. 978–951-604–098‑4.
Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:35 Debate: Development of the European Business Adviser Training and Exchange. Anna Liisa Westman, Kirsi-Marja Toivanen-Sevrjukova, Ulla Asikainen, Liisa Timonen.
This publication highlights the most important functions and outcomes of the Debate project. Debate, the short for the Development of the European Business Adviser Training and Exchange Project, was imple­mented in 2005–2007 with the financial support from INTERREG IIIC North Zone and the Finnish Ministry of Interior. It was carried out by a consortium of nine (9) regions and 16 business advisory agencies and univer­sities in Estonia, Greece, Hungary, Italy, Latvia, Sweden and Finland. The project was coordi­nated by North Karelia University of Applied Sciences, Finland.The main outcomes of the Project included the enhancement of networking and expertise of business advisors and educators, the development of entrepre­neurship training and the establishment of the Association of European Business Advisers, AEBA. 

2009. 86 s. 978–951-604–097‑7.
Saatavana ainoastaan verkkojulkaisuna

C:34 Ulkomaa­lais­taus­taiset palve­lua­lalla : koulu­tukseen hakeu­tu­misen ja työllis­ty­misen esteet. Irma Tikkanen, Maija-Leena Rautiainen, Eliisa Kotro, Mailis Korkia­kangas, Marja Nives.
Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­kou­lussa toteu­tettiin OPM:n tuella Ulkomaa­lais­taus­taisten työnte­ki­jöiden koulu­tukseen hakeu­tu­misen ja työllis­ty­misen esteet palve­lua­lalla ‑hanke. Hankkeen tavoit­teena oli selvittää ulkomaa­lais­taus­taisten henki­löiden työllis­ty­misen ja koulu­tukseen hakeu­tu­misen esteitä matkailu‑, ravit­semis- ja talous­a­lalla. Suurim­maksi esteeksi selvi­tyk­sessä todettiin puutteel­linen kieli­taito, mutta myös monet tekijät suoma­lai­sessa työkult­tuu­rissa. Raporttia voidaan hyödyntää suunni­tel­taessa ulkomaa­lais­taus­taisten henki­löiden koulu­tusta erityi­sesti matkailu‑, ravit­semis- ja talousalalla. 

2008. 69 s. 978–951-604–094‑6. Hinta 20 € (sis. alv).
Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:33 Aikuis­kou­lu­tuksen toteut­ta­jasta työyh­tei­söjen osaamisen kehit­tä­jäksi : Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun aikuis­kou­lu­tuksen opetus­suun­ni­telmien arviointi. Pekka Auvinen, Anita Malinen, Harri Mikkonen.
Julkai­sussa esitellään malli aikuisten opetus­suun­ni­telmien analy­soin­nille ja kehit­tä­mi­selle ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Tutkintoon johtavan aikuis­kou­lu­tuksen opetus­suun­ni­telmien arviointi on ensim­mäinen vaihe Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun aikuis­kou­lu­tuksen kehit­tä­mis­oh­jel­massa 2007–2012. Tavoit­teena oli selvittää palve­lujen nykytila suhteessa ammat­ti­kor­kea­koulun strate­gisiin linjauksiin ja aikuis­kou­lu­tuksen ennakoi­tuihin haasteisiin sekä etsiä aikuis­kou­lu­tuksen uusia mahdol­li­suuksia. Arviointi toteu­tettiin kehit­tävän ja osallis­tavan arvioinnin periaat­teiden mukai­sesti. Menetelminä olivat opetus­suun­ni­tel­ma­do­ku­menttien arviointi, kyselyt opiske­li­joille ja opetta­jille sekä aikuis­kou­lu­tus­pal­ve­lujen parissa työsken­te­levien itse- ja vertai­sar­viointi. Rapor­tissa esitellään arvioin­ti­pro­sessi ja tulokset.

2008. 69 s. 978–951-604–089‑2. Hinta 20 € (sis. alv).

C:32 Ohjaus on kuin palapeliä : näkökulmia aikuis­opis­ke­lijan ohjaukseen ammat­ti­kor­kea­kou­lussa. Mervi Lätti, Päivi Putkuri (toim.).
Artik­ke­li­ko­koelma antaa laajan kuvan aikuis­opis­ke­lijan ohjauk­sesta ja siihen vaikut­ta­vista tekijöistä ammat­ti­kor­kea­kou­lussa; niistä monimuo­toi­sista ja monita­soi­sista haasteista, jotka liittyvät aikuis­opis­ke­lijan opiske­li­ja­läh­töi­seeen ohjaukseen. Ammat­ti­kor­kea­koulun aikuis­opis­ke­li­joiden tilan­netta eri aikuis­kou­lu­tus­muo­doissa tarkas­tellaan aikuis­opis­ke­li­joista kerät­tyjen tilas­to­tie­tojen näkökul­masta. Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen ohjaus­hen­ki­lös­tölle tehty kysely valottaa ohjaajien työn näkökul­masta ammat­ti­kor­kea­kou­lujen aikuis­opis­ke­li­joiden ohjauksen tilan­netta ja ohjaus­toi­mintaa. Artik­kelien kirjoit­tajat ovat hankkeen kehit­tä­mis­ver­kos­tossa toimivia asiantuntijoita.

2008. 86 s. 978–951-604–086‑1. Hinta 20 € (sis. alv).
Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:31 Venäjä vetää — näkökulmia yritysten Venäjä-yhteis­työhön  Pritazenie rossijkogo rynka — Èksperty i predpri­ni­mateli o sotrud­nicestve. Lauri Honka et al. (toim.)
Kansain­vä­listä liike­toi­mintaa aloit­te­levan tai sitä jo harjoit­tavan yrityksen on hyödyl­listä selvittää, millaisia liike­toi­min­ta­vaih­toehtoja Venäjä nykyisin tarjoaa. Apua liike­toi­minnan aloit­ta­mi­sessa ja kehit­tä­mi­sessä on tarjolla. Tässä teoksessa esitellään kokeneiden yrittäjien sekä suoma­laisten ja venäläisten asian­tun­ti­joiden näkemyksiä Venäjän nykyti­lan­teesta, sen tarjoa­mista mahdol­li­suuk­sista ja suomalais-venäläi­sestä yhteis­työstä. Julkaisu on kaksikielinen.

2007. 111 s. 978–951-604–078‑6. Hinta 25 € (sis. alv).
Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:30 Joensuun, Enon ja Pyhäselän perus­ter­vey­den­huollon yhdis­ty­mis­pro­sessin arviointi. Pekka Auvinen, Päivi Sihvo.

Joensuun kaupungin sekä Enon ja Pyhäselän kuntien perus­ter­vey­den­huollon organi­saatiot yhdis­tyivät vuoden 2007 alussa, jolloin työnte­kijät siirtyivät Joensuun kaupungin palve­lukseen. Joensuu kaupunki toimii siis ns. isäntä­kuntana ja tuottaa perus­ter­vey­den­huollon palvelut myös Enon ja Pyhäselän kunnille. Yhdis­ty­minen toteu­tettiin osana sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriön rahoit­tamaa Joensuun Seudun kuntien perus­ter­vey­den­huollon seutu­han­ketta 2005–2007. Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulu toteutti syksyllä 2007 yhdis­ty­mis­pro­sessin onnis­tu­misen arvioinnin.  Arvioinnin tulokset on koottu tähän raporttiin.

2007. 51 s. ISBN 978–951-604–072‑4. Hinta 15 € (sis. alv).
Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:29 Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun aluevai­kut­tavuus. Teppo Tarnanen, Kim Wrange, Petri Raivo.
Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulu on vahva talou­del­linen, sosiaa­linen ja kulttuu­rinen aluevai­kuttaja. Tässä julkai­sussa on määri­telty ammat­ti­kor­kea­koulun aluevai­kut­ta­vuuden kuvaa­miseen sovel­tuvia indikaat­to­reita sekä kartoi­tettu niitä varten tarvit­tavan pohja­tiedon kerää­miseen liittyviä kehit­tä­mis­tar­peita. Lisäksi aluevai­kut­ta­vuuteen liittyvää käsit­teistöä ja sen käyttöä on jäsen­nelty. Selvitys toimii siten myös valta­kun­nal­lisena keskus­te­lu­na­vauksena ammat­ti­kor­kea­kou­lujen kolmen tehtävän määrittämiseksi.

2007. 49 s. ISBN 978–951-604–074‑8. Hinta 15 € (sis. alv).
Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:28 Invest in experience – Expert Perspec­tives on the Development of Age management in the O.W.L. Project. Anna-Riitta Mikkonen (ed.).
The Project is one of the activities under the theme “Management of Demographic Change”. The primary targets are the development of strategies dealing with demographic ageing, investment in human resources, the development and experi­men­tation of alter­native work arran­ge­ments in enterprises, and awareness raising on the signi­ficance and invol­vement of older workers in working life. The target group of this Project consists of older workers, enterprises and organisations.

2007. 76 s. ISBN 978–951-604–068‑7. Hinta 20 € (sis. alv). Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:27
Työntekijä oman työnsä kehit­täjänä. Ritva Väistö (toim.).
Dynamo-sosiaa­li­dy­naa­minen ohjaus­me­ne­telmä työelämän kehit­tä­miseen –hanke toteu­tettiin vuosina 2006 – 2007. Dynamo-hankkeen tavoit­teena oli tuottaa konkreet­tista työhy­vin­vointia lisääviä toimin­ta­käy­täntöjä arkityöhön. Tavoit­teena oli lisätä työnte­ki­jöiden itseoh­jau­tu­vuuden taitoja ja vahvistaa heidän kykyään selviytyä muutok­sessa. Hanke toteu­tettiin yhdessä Kiteen ja Outokummun sosiaali- ja terveys­toimen henki­löstön kanssa. Kehit­tä­mis­toi­min­nassa sovel­lettiin kanada­laisen professori R. Vance Peavyn kehit­tämää sosio­dy­naa­mista ohjausta. Sosio­dy­naa­mi­sessa ohjauk­sessa korostuu yksilön aktii­visuus, oppimisen yhtei­söl­lisyys, mieli­kuvien merkitys sekä yksilöl­liset että yhtei­söl­liset merkitysrakenteet.

2007. 74 s. ISBN 978–951-604–067‑0. Hinta 20 € (sis. alv).
Saatavana verkko­jul­kaisuna

C:26
Osaamisen kohtaa­minen — näkökulmia työelä­mä­läh­töiseen koulu­tukseen. Kari Kallberg ja Marjo Halila (toim.).
Julkai­sussa tarkas­tellaan työelä­mä­läh­töistä koulu­tusta koulutus- ja työpo­li­tiikan, ennakoinnin, tulevai­suuden tutki­muksen, monikult­tuu­ri­suuden ja arvojen näkökul­masta. Julkai­sussa esitellään PROak­tii­vi­malli ‑hankkeessa kehitettyä uutta työelä­mä­läh­töistä valmen­nuksen, ohjauksen ja koulu­tuksen toimin­ta­mallia ja työkaluja, jonka kohde­ryhmä on korkea­kou­lu­tut­kinnon suorit­taneet työnhakijat.

2007. 144 s. ISBN 978–951-604–066‑3. Hinta 25 € (sis. alv).

C:25
Pallia­tii­vinen hoito : elämän­laatua paran­tu­mat­to­masti sairaille potilaille. Henna Myller (toim.).
Pallia­tii­vinen hoito on hoidol­linen lähes­ty­mistapa, jolla paran­netaan paran­tu­mat­to­masti sairaan ja hänen läheis­tensä elämän­laatua. Pallia­tii­vinen hoito perustuu kärsi­myksen ehkäi­se­miseen ja lievit­tä­miseen. Julkai­sussa käsitellään monipuo­li­sesti pallia­tii­visen hoidon kenttää. Käytännön hoito­työstä on artik­kelit kotihoi­dosta, vanhusten ja pitkä­ai­kais­sai­raiden hoito­ko­dista sekä lääkärin työstä. Julkai­sussa on myös tutkimus‑, kehit­tämis- ja koulu­tustyön näkökulma paran­tu­mat­to­masti sairaiden hoitotyöhön.

2007; 3. muuttam. lisäpainos 2009. 53 s. ISBN 978–951-604–9. Hinta 20 € (sis. alv).

C:24
Elämä­nilon väläh­dyksiä.
Taide ja kulttuuri ovat osa uuden­laista hyvin­voin­ti­po­li­tiikkaa. Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun Keinu 2006–2007 ‑hankkeessa taitei­lijat olivat mukana vanhusyh­teisön arjessa. Julkai­sussa tutus­tutaan sanatai­tei­lijan, taide­kä­si­työ­läisen ja kirjai­lijan ajatuksiin vanhus­työstä sekä vanhuksen elämän­ta­rinaan. Lisäksi artik­ke­leissa tutkitaan sosio­kult­tuu­ri­sesta näkökul­masta iäkkäiden ihmisten luovuutta ja toimi­juutta sekä kulttuurin saavutettavuutta.

2007. 103 s. ISBN 978–951-604–063‑2. Hinta 25 € (sis. alv).

C:23 Maaseu­tu­mat­kailu : palvelua ja yrittä­jyyttä. Raija Komppula, Mervi Heikkinen.
Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun matkailun koulu­tus­oh­jelma toteutti vuosina 2011–2004 yhdessä Savonia ammat­ti­kor­kea­koulun ja Kajaanin ammat­ti­kor­kea­koulun kanssa Itä-Suomen maaseu­tu­mat­kailun tutkimus- ja kehit­tä­mis­hankkeen, jonka tarkoi­tuksena oli tutkia alueen maaseu­tu­mat­kailua kysynnän kysynnän, tarjonnan ja yrittä­jyyden näkökul­mista. Millaisia ovat Itä-Suomeen saapuvat maaseu­tu­mat­kai­lijat? Mitkä ovat heidän motii­vinsa matkustaa maaseu­tu­lo­malle ja mitä aktivi­teetteja he harras­tavat maaseu­tu­lo­mansa aikana? Minkä­laisia ovat yrittä­jyyden tunnus­luvut ja tulevai­suu­den­nä­kymät maaseu­tu­mat­kai­lussa? Julkai­sussa analy­soidaan myös ohjel­ma­pal­ve­lu­yrit­tä­jyyttä koskevan kyselyn tuloksia.

2006. 107 s. ISBN 951–604-054–3. Hinta 25 € (sis. alv).

C:22
How Can I Help You? Kak Vam pomoč
? Kieli­tai­to­tar­peiden kartoitus sosiaali- ja tervey­sa­lalla Joensuussa. Anneli Airola, Marjo Piiroinen.
Joensuussa toteu­tettiin sosiaali- ja tervey­salan kieli­tai­to­tar­peiden kartoitus. Kieli­tai­to­tar­peita kartoi­tettiin kysely­lo­mak­keilla ja haastat­te­luilla. Tärkeim­mäksi kieli­taidon osa-alueeksi osoit­tautui suullinen kieli­taito. Suulli­sessa kieli­tai­dossa paino­tettiin eniten viestin­näl­li­syyttä, ts. viestin perille menoa ja tilan­teesta selviy­ty­mistä. Lisäksi haasta­tel­tavat painot­tivat kuullun ymmär­tä­mistä, ammat­ti­sa­naston hallintaa ja kulttuu­ri­tie­toutta. Ammat­ti­kor­kea­kou­luissa tulee opettaa työelämän tarpeet kohtaavaa kieli­taitoa. Tämä raportti antaa työelämän näkökulmaa sosiaali- ja tervey­salan kielten­ope­tuksen kehit­tä­miseen ja opetus­suun­ni­telmien laatimiseen.

2005. 122 s. 951–604-053–5. Hinta 10 € (sis. alv).

C:21
Oppimi­sym­pä­ristön raken­ta­minen työelämän ja koulu­tuksen yhteis­työnä.
Miia Pasanen ja Päivi Putkuri (toim.).
Lukuvuoden 2004 – 2005 aikana Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­kou­lussa järjes­tettiin ohjaus­kou­lu­tusta työpaik­kojen harjoit­te­luoh­jaa­jille. Tavoit­teena oli kehittää oppimi­sym­pä­ristöä koulu­tuksen ja työelämän yhteis­työnä. Tässä rapor­tissa opiske­lijat, opettajat ja työyh­tei­söissä toimivat ohjaajat kuvaavat harjoit­te­lu­noh­jauksen kehit­tä­mistyön aikana synty­neitä ajatuk­siaan, käytän­töjään ja ohjauksen kehit­tä­mis­tar­peita omista näkökulmistaan.

2005. 50 s. ISBN 951–604-052–7. Hinta 10 € (sis. alv).

C:20
Mento­rointi, ammatil­lisen kasvun ja työyh­teisön kehit­tä­mis­me­ne­telmä sosiaali- ja tervey­sa­lalla.
Ritva Väistö (toim.).
Mento­rointi on ammatil­lisen kasvun ja työyh­teisön kehit­tä­mis­me­ne­telmä. Se tulee erityi­sesti ajankoh­tai­seksi tilan­teessa, jossa varau­dutaan suurten ikäluokkien eläkkeelle siirty­mi­sestä aiheu­tuvaan työvoima- ja osaamis­va­jeeseen. Julkai­sussa rapor­toidaan mento­roinnin kehit­tä­mis­työssä mukana olleiden kokemuksia. Mento­rointia testattiin yhteis­työssä Pohjois-Karjalan sairaan­hoi­to­piirin ja Honka­lammen kuntayh­tymän työnte­ki­jöiden kanssa. Kehit­tä­mi­sessä oli mukana yli 30 sosiaali- ja tervey­salan ammat­ti­laista. Mento­roin­ti­ta­paa­misia pidettiin noin vuoden ajan. Artik­ke­leissa kuvataan, mitä mento­roinnin toteut­ta­minen käytän­nössä edellyttää työnte­ki­jältä ja työyhteisöltä.

2004. 49 s. ISBN 951–604-044–6. Loppuunmyyty.

C:19
Voima­virtaa arkeen : taide ja kulttuuri sosiaa­lialan työssä.
Arja Jämsen, Tuula Kukkonen (toim.).
Voima­virtaa arkeen — julkai­sussa nostetaan esille esimerkkejä laajasta ja pitkä­jän­tei­sestä yhteis­työstä, jota sosiaali- ja kulttuu­ria­lalla on Pohjois-Karja­lassa tehty.Artikkeleissa kuvataan hyviä käytäntöjä sekä uusien työmuo­tojen kokeiluja. Tavoit­teena on käynnistää keskus­telua erilai­sista sosiaali- ja kulttuu­rialan yhtei­sistä toimin­ta­mal­leista, joilla voidaan edistää Pohjois-Karjalan menes­tystä ja hyvin­vointia. Kirjoit­tajat ovat pohjois­kar­ja­laisia taiteen, kulttuurin ja sosiaa­lialan toimijoita.

2004. 133 s. ISBN 951–604-041–1. Painos loppuunmyyty.

C:18
Sosiaali- ja tervey­salan työyh­teis­töjen toimivuus ja työnte­ki­jöiden työhy­vin­vointi : selvitys sosiaali- ja tervey­salan organi­saa­tioiden työhy­vin­voin­nista Pohjois-Karja­lassa.
Arja Holopainen, Tuovi Hakulinen, Ritva Väistö.
Sosiaali- ja tervey­salan henki­löstön jaksa­minen ja työhy­vin­vointi ovat keskeisiä sosiaali- ja terveys­pal­ve­luihin vaikut­tavia tekijöitä. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirty­mi­sestä aiheu­tuvaan työvoima- ja osaamis­va­jeeseen yritetään varautua kehit­tä­mis­han­keessa, jossa on mukana seitsemän pohjois­kar­ja­laista sosiaali- ja tervey­salan organi­saa­tiota. Laaduk­kaiden palve­lujen tuotta­misen yhtenä uhkana pidetään henki­löstön työhy­vin­voinnin ja työyh­tei­söjen toimi­vuuden vaikeuksia. Työuu­pu­muksen pelätään olevan kasvava ongelma henki­löstö ikään­tyessä. Selvitys kuvaa kehit­tä­mis­hankkeen lähtö­ti­lan­netta kunnissa.

2004. 63 s. ISBN 951–604-040–3. Painos loppuunmyyty.

C:17
Yritysten kieli­tai­to­tarpeet Pohjois-Karja­lassa.
Anneli Airola.
Tässä julkai­sussa rapor­toidaan Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun Kieli­pal­ve­lujen toteuttama kieli­tai­to­kar­toitus pohjois­kar­ja­lai­sissa yrityk­sissä. Kartoi­tuksen tavoit­teena oli saada tietoa yritysten kieli­tai­to­tar­peista ja yleisim­mistä kieli­ti­lan­teista. Lisäksi tavoit­teena oli kartoittaa yritysten kieli­kou­lu­tus­tar­peita ja yritysten yhteis­työ­ha­luk­kuutta ammat­ti­kor­kea­koulun kielten­opet­tajien kanssa. Mukana kyselyssä oli 103 yritystä Pohjois-Karja­lasta. Ammat­ti­kor­kea­kou­luissa tulee opettaa työelämän todel­liset tarpeet kohtaavaa kieli­taitoa. Tämä raportti antaa tietoa ammat­ti­kor­kea­kou­lujen kielten­ope­tuksen kehit­tä­miseen ja yritys­kou­lu­tuksen suunnitteluun.

2004. 83. s. ISBN 951–604-038–1. Hinta 10 € (sis. alv).

C:16
Jaettu asian­tun­tijuus verkko­kou­lu­tuksen tuotta­misen mallina Stydi–projektissa.
Outi Arffman, Mervi Lätti, Soile Palosuo (toim.).
Stydi — sosiaali- ja tervey­salan yrittä­jyyden verkko­kou­lu­tus­ko­ko­naisuus syntyi vuosina 2000 – 2003 Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun, Mikkelin ammat­ti­kor­kea­koulun ja Pohjois-Savon ammat­ti­kor­kea­koulun yhteis­työnä. Tuloksena oli myös yhteis­työ­ver­kosto koulu­tus­ko­ko­nai­suuden ylläpi­tä­mi­seksi ja kehit­tä­mi­seksi. Rapor­tissa tarkas­tellaan ja arvioidaan hankkeen toteu­tusta ja saavu­tettuja tuloksia. Projektin toimin­nassa ja opinto­ko­ko­nai­suuksien tuotan­nossa nouda­tettiin jaetun asian­tun­ti­juuden mallia. Näkökulmia jaettuun asian­tun­ti­juuteen tuovat hankkeessa mukana olleet opinto­ko­ko­nai­suuksien käsikir­joit­tajat, suunnit­te­lijat, opiske­lijat ja sosiaali- ja tervey­salan yrittäjät.

2003. 52 s. ISBN 951–604-027–6. Painos loppuunmyyty.

C:15
Perenna : täyden­nys­kou­lu­tuk­sella osaamista sosiaali- ja terveys­pal­ve­luihin. Päivi Sihvo (toim.).
Perenna-hanke eli Pohjois-Karjalan perus­ter­vey­den­huollon kehit­tämis- ja koulu­tus­hanke ajoittui vuosille 2000–2003. Hankkeeseen osallis­tu­neissa kunnissa oli tarvetta kehittää moniam­ma­til­lista ja sauma­tonta yhteis­työtä koko perus­pal­ve­lujen alueella. Tässä julkai­sussa hankkeen toteu­tusta tarkas­tellaan koulu­tuksen suunnit­telun, toteu­tuksen ja arvioinnin näkökul­masta. Julkai­sussa kuvataan Perenna-hankkeessa toteu­tettua täyden­nys­kou­lu­tus­mallia ja esitellään hankkeessa synty­neitä kehit­tä­mistyön tuloksia.

2003; 2. p. (2004). 191 s. ISBN 951–604-035–7. Hinta 10 € (sis. alv).

C:14
ACCESS on mahdol­lisuus : asian­tun­ti­joiden kokemuksia aikuisten opiskelun perus­val­miuksien sisällön kehit­tä­mi­sestä. Anna-Riitta Mikkonen (toim.).
Julkai­sussa esitellään aikuisten opiske­lu­mah­dol­li­suuksia tukevan kehit­tä­mistyön tuloksia. Miten aikuis­opis­ke­li­joita voidaan tukea yksilöinä heidän omalla opiske­lu­po­lullaan? Artik­ke­leissa käsitellään aikuis­opis­ke­li­joiden itsear­viointia tukevia testejä ja valmen­tavien opintojen merki­tystä erityi­sesti tieto­tek­niikan, matema­tiikan ja kielten opiske­lussa. Lisäksi käsitellään ohjauksen merki­tystä aikuis­opis­ke­lijan opintojen tukena.

2003. 71 s. ISBN 951–604-034–9. Painos loppuunmyyty.

C:13
ELEFISTÄ itään : ELEF-projek­tista elekt­ro­nisia kirjas­to­pal­veluja Pohjois-Karjalaan. Marja­riitta Viiri (toim.).
Joensuun kaupun­gin­kir­jasto-maakun­ta­kir­jaston, Joensuun yliopiston kirjaston ja Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun kirjaston yhteinen elekt­ro­nisten kirjas­to­pal­ve­lujen kehit­tä­mis­hanke toteu­tettiin 2001–2003. Rapor­tissa esitellään hankkeessa kehitettyjä tuotteita kuten Kipala-arvioin­ti­jär­jes­telmää, Koivikko-tieto­kantaa ja Elevi-tieto­kantaa. Artik­ke­leissa käsitellään myös kirjas­tojen yhteistyön ja osaamisen kehit­tä­misen mahdol­li­suuksia, kirjas­to­pal­ve­lujen käytet­tä­vyyden arviointia ja tiedon­ha­ku­tai­tojen verkko-opetusta.

2003. 67 s. ISBN 951–604-033–0. Painos loppuunmyyty.

C:12
Opetus­suun­ni­telma ammat­ti­kor­kea­koulun strate­giatyön välineenä : tapaus­tut­kimus koulu­tus­oh­jelman tasolta. Jani Lemme­tyinen.
Rapor­tissa kuvataan ja arvioidaan laadul­lisen tapaus­tut­ki­muksen keinoin Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun ympäris­tö­tek­no­logian koulu­tus­oh­jelman opetus­suun­ni­tel­ma­pro­sessia. Tarkastelu kattaa koko opetus­suun­ni­tel­matyön, alkaen kehit­tä­mis­tar­peiden ja tavoit­teiden määrit­te­lystä päättyen valmiiseen opetus­suun­ni­telmaan. Opetus­suun­ni­tel­ma­pro­sessia on tarkas­teltu opettajien, opiske­li­joiden ja työelämän näkökul­mista. Tarkas­te­lussa on huomioitu erityi­sesti ympäris­tö­tek­no­logian alan työteh­tävien monia­laisuus ja ongel­ma­kes­keisyys. Tutki­muksen keskeisenä teoreet­tisena viite­ke­hyksenä toimivat oppivan organi­saation käsite sekä käsitykset ammatil­li­sesta asiantuntijuudesta.

2003. 58 s. ISBN 951–604-032–2. Hinta 10 € (sis. alv).

C:11 Idea verkkoon : kokemuksia verkko-opinto­jakson tuotta­mi­sesta Stydi-projek­tissa. Outi Arffman [et al.].
Stydi ‑projektin tavoit­teena on tuottaa kolmen itäsuo­ma­laisen ammat­ti­kor­kea­koulun yhteis­työnä laaja sosiaali- ja tervey­salan yrittä­jyys­kou­lu­tus­ko­ko­naisuus verkkoon. Projek­tissa sovel­letaan monita­soista jaetun asian­tun­ti­juuden periaa­tetta koulu­tusor­ga­ni­saa­tioiden, ammat­tia­lojen sekä suunnit­te­li­joiden ja yrittäjien kesken. Tässä rapor­tissa analy­soidaan Stydi ‑projek­tissa tuotetun pilot­tio­pin­to­jakson synty- ja tuotan­to­pro­sessi, siitä saadut kokemukset ja opit. Aluksi tarkas­tellaan pilot­tio­pin­to­jakson suunnit­telun ja tuotta­misen taustalla olevia lähtö­kohtia ja projek­tissa valittua tuotan­to­mallia. Sitten käsitellään pilot­tio­pin­to­jakson suunnit­telua ja käsikir­joit­ta­mista sekä testaus­vai­heessa saatuja kokemuksia. Pilot­tio­pin­to­jakson rinnalla tuotettiin opiske­li­joiden oppimiseen liittyvä palau­te­jär­jes­telmä, josta saatuja kokemuksia analysoidaan.

2002. 52 s. ISBN 951–604-027–6. Hinta 10 € (sis. alv).

C:10
Yliopettaja ammat­ti­kor­kea­koulun kehit­täjänä : yliopet­tajien esitelmät 2001.

Yliopet­ta­ja­jär­jes­telmän ja oman tehtä­vänsä tunne­tuksi tekemi­seksi uudet yliopet­tajat pitivät studia generalia –periaat­teela toimee­nas­tu­mi­se­si­telmät, joiden pohjalta tämä julkaisu on toimi­tettu. Artik­kelien aiheena ovat matka­kohteen imago, muovi­ma­te­ri­aalit, asiak­kuusa­jattelu markki­noinnin kilpai­lu­keinona ja yhtei­söl­linen oppiminen organi­saa­tio­kult­tuurin näkökulmasta.

2001. 32 s. ISBN 951–604-026–8. Hinta 10 € (sis. alv).

C:9
Yhteisö rakentaa ympäris­töään : yhtei­sö­taiteen merki­tyk­sestä, proses­soin­nista ja toimin­tojen ohjauk­sesta.
Seppo Väänänen.
Julkaisu käsit­telee yhtei­sö­taiteen muuttuvia merki­tyksiä ja mahdol­li­suuksia sekä käsite­poh­din­tojen että toteu­tet­tujen yhtei­sö­taide-projektien esittelyn avulla. Taitei­lijan perin­teistä ammat­ti­kuvaa voidaan laajentaa: verkos­toi­tuessaan taiteen­te­kijät saattavat luovuttaa osaamistaan vaikkapa syrjäy­ty­misen ehkäi­se­mi­sessä tai suvait­se­vai­suuden lisää­mi­sessä. Tärkeinä teemoina nousevat esille myös koulu­tuksen muotojen ja sisäl­töjen uusiminen, projekti- ja verkos­to­käy­tännöt sekä valmis­tuvien taitei­li­joiden sijoit­tu­minen erilaisiin tehtäviin. Kirjoittaja on kuvatai­teilija ja taidekasvattaja. 

2001. 95 s. ISBN 951–604-024–1. Hinta 10 € (sis. alv). 

C:8
Ammatil­lisia asian­tun­ti­joita… mutta millä menetel­millä? Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun opetuksen ja oppimisen nykytilan kartoitus
. Pekka Auvinen Pekka, Merja Mäkisalo, Jouni Viiri, Erkki Vikeväinen, Kim Wrange.
Ammat­ti­kor­kea­koulut ovat olleet mukana monita­hoi­sessa muutos­pro­ses­sissa, joka voidaan jakaa raken­teel­liseen kehit­tä­miseen, toimin­ta­kult­tuurin muutokseen ja käytännön toiminnan uudis­tu­miseen. Ammat­ti­kor­kea­koulu-uudis­tuksen alkuvai­heessa henki­löstön voima­varat kuluivat pääosin koulu­tus­jär­jes­telmän pystyt­tä­miseen, nyt painopiste on siirtynyt yhä enemmän varsi­naisen koulu­tus­pro­sessin kehit­tä­miseen. Tämä raportti on yhteenveto Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun opetuksen ja oppimisen nykytilan kartoi­tuk­sessa kerty­neistä havain­noista. Rapor­tissa esitellään myös Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun pedago­gisen valmen­nus­oh­jelman toteu­tus­suun­ni­telma. Valmen­nus­oh­jelman pääosat ovat hyvien käytän­töjen esittely ja käytön levit­tä­minen, tutus­tu­minen erilaisiin koulu­tuksen toteu­tus­ta­poihin muissa oppilai­tok­sissa ja työelä­mässä, ammat­ti­kor­kea­kou­lu­pe­da­go­giikan kurssi, alakoh­taisten virtu­aa­lio­pe­tuksen ja –oppima­te­ri­aa­li­tuo­tannon vastuu­hen­ki­löiden valmennus sekä opetus­suun­ni­tel­ma­uu­dis­tuksen suunnit­telun ja toteu­tuksen tukeminen muuta­massa ns. pilottikoulutusohjelmassa.

2001. 69 s. ISBN 951–604-023–3. Painos loppuunmyyty.

C:7
Ammat­ti­kor­kea­kou­lujen matkai­lualan opinnäy­te­työs­kentely. Raija Komppula (toim.).
Seminaa­ri­jul­kaisu sisältää Joensuussa 22. — 23.11.2000 pidetyn valta­kun­nal­lisen matlkai­lualan opinnäy­te­se­mi­naarin alustuksia ja esitelmiä sekä seminaa­rissa esillä olleiden opinnäy­te­töiden referaatit. Alustuk­sissa käsitellään opinnäy­te­pro­sessiin liittyviä kysymyksiä, opinnäy­tetyön aiheva­lintaa matkai­lue­lin­keinon näkökul­masta sekä matkai­lualan tutki­muksen tilaa Suomessa.

2001. 157 s. ISBN 951–604-021–7. Painos loppuunmyyty.

C:6
Sosiaali- ja tervey­sa­lalle tarvitaan lisää työvoimaa : työvoiman määräl­linen ennakointi Pohjois-Karjalan maakun­nassa. Arja Holopainen, Tuovi Hakulinen.
Millaisia sosiaali- ja tervey­salan palveluja väestö tarvitsee ja haluaa? Millaisia palveluja julkinen ja yksityinen sektori tulevai­suu­dessa tarjoavat ja mihin hintaan? Palve­lujen laatua tarkas­tel­taessa on otettava huomioon paitsi henki­lö­kunnan määrä myös väestön ikära­kenne ja sairas­tavuus. Ennakoin­ti­tie­tojen avulla tulevai­suutta voidaan ottaa hallintaan. Rapor­tissa on selvi­tetty Pohjois-Karjalan maakunnan eri kuntien väestön kehitystä, sosiaali- ja tervey­salan henki­lös­tö­määriä ja eläke­pois­tumia vuodesta 2000 vuoteen 2030. Selvitys on osa ‘Työelä­mä­muu­tosten ennakointi osana hyvin­voin­tiklus­teria Pohjois-Karja­lassa’ –hanketta.

2000. 32 s. ISBN 951–604-016–0. Hinta 10 € (sis. alv).

C:5
Russian Forest Industry Production : Trends and Prospects.
Nikolai A. Burkin, Anna-Liisa Myllynen, Valentin V. Strakhov.
The book describes the latest trends in the use of Russian forest resources, forest industry production and marketing of the products. It is targeted for the students of polytechnics and univer­sities specia­lising in forestry, and forest industry and economics.

1998. 64 s. ISBN 951–604-011‑X Hinta 10 € (sis. alv).

C:4
Projektit strategian toteut­tajina.
Pohjois-Karjalan ammat­ti­kor­kea­koulun laaja projek­ti­toi­minta toteuttaa ammat­ti­kor­kea­koulun strategiaa. Ammat­ti­kor­kea­koulu osallistuu projek­teillaan yritysten ja muiden yhteis­työ­kump­pa­nei­densa kanssa alueel­liseen kehit­tä­miseen. Artik­ke­leissa kuvataan tekniikan, muotoilun ja sosiaa­lialan projektien toimintaa ja tuloksia.

1997. 76 s. ISBN 951–604-010–1 Painos loppuunmyyty.

C:3
Yliopettaja ammat­ti­kor­kea­koulun kehit­täjänä : yliopet­tajien esitelmät 1997.
Yliopet­ta­ja­jär­jes­telmän ja oman tehtä­vänsä tunne­tuksi tekemi­seksi uudet yliopet­tajat pitivät studia generalia ‑periaat­teella toimee­nas­tu­mi­se­si­telmät, joiden pohjalta tämä julkaisu on toimi­tettu. Artik­kelit käsit­te­levät Kaakkois-Aasian sademetsiä, musiik­ki­te­rapiaa, käyttö­ar­voa­na­lyysia, tieto­ko­neoh­jel­mis­tojen virheitä, tervey­salan koulu­tusta sekä tutki­mustyön haateita monia­lai­sessa ammattikorkeakoulussa.

1997. 75 s. ISBN 951–604-007–1. Hinta 10 € (sis. alv).

C:2
Yliopettaja ammat­ti­kor­kea­koulun kehit­täjänä : yliopet­tajien esitelmät 1996.

Yliopet­ta­ja­jär­jes­telmän ja oman tehtä­vänsä tunne­tuksi tekemi­seksi uudet yliopet­tajat pitivät studia generalia –periaat­teela toimee­nas­tu­mi­se­si­telmät, joiden pohjalta tämä julkaisu on toimitettu.

1996. 88 s. ISBN 951–604-006–3. Painos loppuunmyyty.

C:1
Metsä- ja puualan koulutus Venäjän federaa­tiossa. Mirja Jääske­läinen (toim.).
Selvi­tyksen tavoit­teena on antaa objek­tii­vinen kuvaus koko Venäjän Federaation koulu­tus­jär­jes­telmän perus­teista, metsä- ja puualan koulu­tusta ohjaa­vasta lainsää­dän­nöstä sekä koulu­tuksen hallin­nosta ja kehit­tä­mi­sestä. Selvi­tykseen on koottu kaikki Venäjän Federaation korkea-asteen, keskiasteen ja alkeis­asteen metsä- ja puualan koulu­tusta antavat oppilai­tokset sekä niiden opetusohjelmat.

1996. 128 s. ISBN 951–604-005–5 . Hinta 10 € (sis. alv).