Tämä artikkeli on pedagoginen lisäosa kolmen artikkelin Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa –sarjaan (Balerina & Gröhn 2025a; 2025b; 2025c)
Artikkeli käsittelee asioita puhtaasti koordinaattorin toiminnan näkökulmasta.
Toiminen opinnäytetyökoordinaattorina
Opinnäytetyöprosessin kehittäminen ja opinnäytetyökulttuurin vahvistaminen ovat olleet keskeisiä tavoitteitani opinnäytetyökoordinaattorina. Toimin tukijana, laadunvarmistajana ja keskeisenä linkkinä opiskelijoiden, ohjaajien, tarkastajien ja työelämäkumppaneiden välillä. Koordinaattorina varmistan, että opinnäytetyöprosessi tukee opiskelijan oppimispolkua ja opintojen tavoitteita kehittämällä käytäntöjä, jotka yhdistävät teorian ja käytännön, kuten työelämälähtöisyyden ja tutkimuksellisen työotteen. Suunnittelen ja toteutan opinnäytetyövaihetta tukevia työpajoja sekä ohjauksellisia rakenteita, jotka tukevat opiskelijan oppimisprosessia. (Balerina 2023; 2024.)
Pedagoginen vastuu on mielestäni keskeinen osa opinnäytetyöprosessia, sillä se liittyy siihen, miten prosessi tukee sekä opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä että ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Opinnäytetyökoordinaattorina varmistan, että ohjeistus ja tuki ovat helposti saatavilla niin opiskelijoille opinnäytetyön eri vaiheissa kuin kollegoillekin, jotka toimivat ohjaajina ja tarkastajina. Tavoitteenani on vähentää epävarmuutta, tukea sujuvaa prosessia sekä varmistaa työn laatu ja aikataulussa pysyminen. Laatuvaatimuksia ohjaavat ovat muun muassa Ammattikorkeakoululaki (932/2014), Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014), ja Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset (Arene ry 2025).
Toimintaa suuntaavat tausta-aineistot
Ammattikorkeakouluilla on lakisääteinen velvollisuus edistää alueellista kehitystä, ja yksi keskeinen tapa toteuttaa tätä tehtävää on ohjata opinnäytetöiden aihevalintoja työelämän ajankohtaisiin tutkimus- ja kehittämistarpeisiin. Opinnäytetyöt toimivat tehokkaina siltarakenteina koulutuksen ja työelämän välillä, tuottaen käytännönläheistä ja ajankohtaista tietoa, jota työelämäkumppanit voivat hyödyntää suoraan omassa toiminnassaan. Työelämä odottaa opinnäytetöiltä konkreettisia ratkaisuja arjen haasteisiin, tiivistä ja luotettavaa tietoa kehittämisen tueksi sekä tuloksia, jotka perustuvat vahvaan teoreettiseen viitekehykseen ja tarkoituksenmukaisiin menetelmiin. Samalla ammattikorkeakoulun on huolehdittava tehtävästään jatkuvan oppimisen mahdollistajana (Ammattikorkeakoululaki 932/2014, 1 luku 4 §). Opinnäytetyöt tukevat sekä yksittäisten organisaatioiden kehittämistä että alueellista elinvoimaa laajemminkin. Tässä kokonaisuudessa opinnäytetyökoordinaattorin tehtävänä on vahvistaa koulun ja työelämän välistä yhteistyötä, rakentaa verkostoja ja tukea opiskelijoita löytämään opinnäytetyöaiheita, jotka kumpuavat todellisista työelämän tarpeista. Tämä ei ainoastaan lisää koulutuksen työelämärelevanssia, vaan parantaa myös opiskelijoiden työllistymisvalmiuksia.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014), asetuksen 4 §:n mukaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on: 1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä, 2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä, 3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen, 4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön. Tässä kokonaisuudessa opinnäytetyökoordinaattorin tehtävänä on tukea opiskelijoiden kasvua asiantuntijoiksi, joilla on valmiudet seurata työelämän kehitystä ja ylläpitää sekä syventää omaa osaamistaan myös valmistumisen jälkeen.
Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset (Arene ry 2025) korostavat opiskelijan vastuuta toimia rehellisesti, noudattaa tutkimuseettisiä periaatteita sekä kunnioittaa yhteistyökumppaneita ja tutkimuskohteita koko opinnäytetyöprosessin ajan. Hyvän tieteellisen käytännön perusperiaatteita ovat eurooppalaisen tutkimuseettisen ohjeistuksen (Allea 2023) mukaan luotettavuus, rehellisyys, arvostus ja vastuunkanto (Tenk 2024; Tutkimuseettinen neuvottelukunta 2023). Tässä kokonaisuudessa opinnäytetyökoordinaattorin tehtävänä on varmistaa, että eettiset periaatteet ovat selkeä osa opinnäytetyöprosessia ja sen ohjeistuksia, ja että ne konkretisoituvat käytännön toimissa niin opiskelijoiden, ohjaajien kuin yhteistyötahojenkin näkökulmasta. Koordinaattori tukee ohjaajia eettisten kysymysten käsittelyssä, edistää eettistä osaamista ja huolehtii siitä, että eettiset linjaukset ovat ajantasaisia ja helposti saatavilla.
Yksi keskeinen arvo opinnäytetyöprosessissa on avoimuus, joka on tieteen ja tutkimuksen perusarvo sekä olennainen osa vastuullista tutkimus-, opetus- ja oppimistoimintaa. Ohjeistuksessa on tärkeää tuoda esiin, että opinnäytetöiden julkistamisen ja avaamisen yhteydessä on kunnioitettava kolmansien osapuolten tekijänoikeuksia, sekä huolehdittava tutkimuskohteiden yksityisyydensuojasta (Tekijänoikeuslaki 404/1961; Tietosuojavaltuutetun toimisto 2023). Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistuksen (Avott 2020) mukaan vastuullinen avoimuus on tutkimusyhteisössä osa tutkimuksen arkea läpi koko prosessin, ja tutkimusorganisaatioiden tehtävänä on tukea tätä kehittämällä asianmukaisia arviointikäytäntöjä, tarjoamalla kannustimia sekä tukipalveluita avoimuuden edistämiseksi. Tässä kokonaisuudessa opinnäytetyökoordinaattorin tehtävänä on edistää opiskelijan kykyä tehdä kriittistä, eettistä ja tavoitteellista työtä, sillä opinnäytetyö toimii osoituksena opiskelijan valmiudesta tuottaa korkeatasoista asiantuntijatekstiä sekä suoriutua rajatusta mutta vaativasta asiantuntijatehtävästä.
Muodostuvat käytännöt
Harvalla tutkimuksellisen ajattelun ja lukutaidon kehittämisen tarve koskaan päätyy (Hurtig, Laitinen & Uljas-Rautio 2015). Tutkiva ajattelu, huolellinen kirjoittaminen ja vastuullinen lähteiden käyttö ovat taitoja, joita ei voi omaksua ilman ohjausta, harjoittelua ja reflektiota. Y-akatemiassa nämä taidot kehittyvät osana vakiintuneita käytäntöjä, joissa tuki konkretisoituu dialogisen oppimisen jatkuvana harjoitteluna – se muodostaa perustan opiskelijan tieteellisen ajattelun ja tutkimustaitojen kehittymiselle.
Kehittäessäni vuosina 2022–2023 Y-Akatemian dialogeja ja lukupiirejä hahmottui prosessi, joka rakentuu dialogisen ajattelun ja osallistumisen varaan, ja jonka keskiössä ovat vuorovaikutus, vertaisoppimisen ja ohjatun reflektion, yhteisöllinen merkityksenantaminen sekä moniääninen näkökulmien tarkastelu (Balerina 2023; 2024). Tämä opinnäytetyöprosessin dialoginen polku tarjoaa opiskelijoille tilaa ajattelun kehittämiseen. Kokonaisuus syventää opiskelijoiden ymmärrystä tutkimusprosessista ja vahvistaa heidän valmiuksiaan tarkastella ilmiöitä eettisesti, analyyttisesti, perustellusti ja kriittisesti.
Esimerkkejä dialogissa käyttämistäni kysymyksistä ovat: ”Millainen opinnäyteaihe tai -alue kiinnostaa sinua tällä hetkellä, ja millaisissa ammattitehtävissä näet itsesi valmistumisen jälkeen?” ja ”Mihin suuntaan haluaisit kehittyä ammatillisesti tulevaisuudessa?”Lukupiirissä analyyttista lukemista syvennetään perehtymällä tutkimuksiin ja pohtimalla kysymyksiä, kuten: ”Mitä sellaisia uusia oivalluksia sait, joita voisit hyödyntää omassa opinnäytetyössäsi?”, ”Mihin aiempaan teoriaan tai keskeisiin käsitteisiin tutkimus nojaa?” (Vilkka 2023, 79) sekä ”Millaisia ristiriitaisuuksia tai yhteisiä linjoja tutkimuksista löytyy, jotka ovat tärkeitä omalle katsaukselle?” (Efron & Ravid 2019, 82).
Opinnäytetöissä kriittisyyteen liittyy reflektiivinen ajattelu (opiskelijan omasta ajattelusta oppiminen), argumentaatio ja looginen päättely (Vilkka 2021, 46). Kuten Vilkka toteaa, nämä kietoutuvat analyyttiseen ajatteluun, jossa tärkeää on väitteiden ja argumentaation arvioiminen. Y-Akatemian opinnäytetyöprosessissa reflektiivinen prosessi konkretisoituu jatkuvana ajattelun, kokemusten ja oppimisen tarkasteluna, joka kulkee läpi koko opinnäytetyön. Esimerkkinä toimii kehittämäni Y-Akatemiassa vuodesta 2022 käytössä ollut Praktinen osaamis- ja oppimispäiväkirjapainotteinen opinnäytetyö (POP). Kirjoittamisessa osaamispäiväkirjasta portfolion esittelyyn asti on kyse reflektiosta, joka ei ole irrallinen osa, vaan integroituu luontevasti osaksi opiskelijan oppimispolkua ja asiantuntijuuden rakentumista (Balerina 2023; 2024).
Esimerkki POP-opinnäytetyömallin opinnäytetyöpajoissa käyttämistäni kysymyksistä ovat: ”Millä kehittämistyön menetelmillä aiot saavuttaa opinnäytetyösi tavoitteet?” ja ”Millaista käytännön tietoa pyrit hankkimaan tekemisen kautta?” (Balerina 2023). POP-opinnäytetyömallin sisällön keruu on aloitettu aiemmin, jolloin projektin tai työharjoittelun aikana on ollut linkityksiä portfolion työstämiseen sekä oman osaamisen reflektointiin. Esimerkki POP-opinnäytetyömallin opinnäytetyöpajoissa käyttämästäni kysymyksestä on: ”Mitä viikoittaisessa päiväkirjamerkinnässä tulisi käsitellä osaamisen kehittämisen tavoitteiden, uuden tiedon ja reflektoinnin osalta?” (Balerina 2023; 2024). Kuten Hakala (2022, 97) toteaa, aineiston hankintaan edetään opinnäytetyön tavoitteiden suuntaisesti. Se voidaan saada osin kirjallisuudesta. Haastatteluja ei aina tarvita. Näissä opinnäytetyöpajoissa pidän hyödyllisenä seuraavaa kysymystä: ”Miten määritellet tutkimusteorian ja sen osa-alueiden käsitteet kirjallisuuden pohjalta?” (Vilkka 2021, 69). Aineistoja voi koota monella tavalla (Vilkka 2021, 67–113) ja opinnäytetyöpajoissa ohjaavana esimerkkikysymyksenä toimii: ”Millaisia tutkimuskontekstiin ja tutkimusympäristöön liittyviä kysymyksiä muodostuu jokaisesta tutkimusteorian osa-alueesta?” (Vilkka 2021, 69).
Keskeinen osa pedagogista rooliani on tukea opiskelijoita sitoutumaan hyvään tieteelliseen käytäntöön jo opinnäytetyöprosessin alkuvaiheista lähtien. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että opiskelijoille tarjotaan selkeitä välineitä ja ohjausta tieteellisen ajattelun, luotettavan tiedonhakemisen ja kriittisen arvioinnin kehittämiseen. Y-Akatemian opinnäytetyöpajoissa keskeistä on perehtyä laadukkaisiin tutkimusartikkeleihin ja harjoitella niiden arviointia analyyttisesti. Artikkelien laadun arvioinnissa hyödynnetään monipuolisesti kirjaston tarjoamia tietokantoja sekä vastuullisen tieteen periaatteita. Lisäksi käytössä on suomalaisen tiedeyhteisön kehittämä tasoluokitus (Vastuullinen tiede; Julkaisufoorumi), joka toimii apuvälineenä julkaisukanavien tasojen tunnistamisessa ja tutkimuksen laadun arvioinnissa. Y-Akatemian opinnäytetyöpajoissa prosessia tukevat ohjatut keskustelut, vertaispalautteet ja yhteiset purkukeskustelut, jotka tarjoavat tilaa pysähtymiselle ja uuden näkökulman löytämiselle. Näin opiskelijat oppivat jo varhain tunnistamaan luotettavan tiedon lähteet ja ymmärtämään tieteellisen tiedon tuotannon reunaehdot.
Opinnäytetyökoordinaattorilla on tärkeä rooli opinnäytetyöprosessin yhdenmukaisuuden varmistamisessa. Y-Akatemian opinnäytetyöprosessissa johdonmukainen prosessi konkretisoituu selkeänä rakenteena, joka tukee opiskelijan etenemistä vaihe vaiheelta kohti valmista opinnäytetyötä (Balerina & Gröhn 2025b; 2025c). Koordinaattorina tehtäväni on vastata kokonaisvaltaisesti opinnäytetöihin liittyvän toiminnan organisoinnista ja jatkuvasta kehittämisestä. Varmistan, että opinnäytetyöprosessi on selkeä ja että ohjeistukset, arviointikriteerit ja käytännöt ovat ajantasaiset ja linjassa keskenään. Y-Akatemiassa on läpinäkyvä rakenteellinen ja pedagoginen kehys, jossa opinnäytetyö toimii aidosti oppimista tukevana prosessina (Balerina & Gröhn 2025a; 2025b; 2025c; Gröhn 2025). Sen aikajana etenee lineaarisesti, jolloin opiskelija näkee yhdellä silmäyksellä kaikki häneltä odotettavat toiminnot ja hahmottaa opinnäytetyön hallittuna, selkeästi jäsenneltynä projektina (Balerina & Gröhn 2025c). Tämä kokonaisuus tukee opiskelijan reflektointia ja itsenäistä työskentelyä, vahvistaa opiskelijan sitoutumista opinnäytetyön tekemiseen ja mahdollistaa osaamisen syventymisen mielekkäällä ja tavoitteellisella tavalla, sekä antaa myös ohjaajalle mahdollisuuden tarjota ohjausta ja tukea oikeaan aikaan.
Kehitystyö jatkuu
Opinnäytetyöprosessin kehittäminen Y-Akatemiassa on osoittautunut monivaiheiseksi ja yhteisölliseksi matkaksi, jossa koordinaattorilla on keskeinen rooli prosessin sujuvuuden varmistamisessa. Esitetyt näkökulmat opinnäytetyökoordinaattorin tehtävistä korostavat sitä, kuinka tärkeää on luoda tukeva ympäristö opiskelijoiden oppimiselle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Y-Akatemiassa opinnäytetyö nähdään ennen kaikkea oppimisprosessina, jossa opiskelijat eivät vain suorita loppuraporttia, vaan he saavat mahdollisuuden reflektoida omaa osaamistaan, syventää teoreettista ymmärrystään ja soveltaa oppimaansa käytännön tasolla. POP-opinnäytetyömalli on erinomainen esimerkki siitä, miten opinnäytetyö voi tukea opiskelijan kokonaisvaltaista asiantuntijuuden kehitystä. Tämä käytäntö ei ainoastaan edistä tutkimus- ja kirjoitustaitoja, vaan myös itsereflektion ja kriittisen ajattelun kehittymistä, jotka ovat keskeisiä valmiuksia tulevassa työelämässä.
Opinnäytetyökoordinaattorin rooli ei rajoitu pelkästään prosessin organisointiin, vaan siihen liittyy myös pedagoginen vastuu, joka ulottuu läpi koko opinnäytetyön aikajanan. Tärkeä osa tätä prosessia on jatkuva vuoropuhelu, jossa opiskelijat voivat pohtia ja kehittää omia tutkimusaiheitaan työelämän ajankohtaisiin tarpeisiin liittyen. Näin opinnäytetyö muuttuu selkeästi työelämälähtöiseksi, mutta samalla opiskelijoille tarjotaan tilaa ja aikaa akateemisen ajattelun kehittämiselle. Prosessissa korostetut avoimuus ja eettinen työote tukevat vastuullista tutkimusta ja tiedon jakamista, mikä puolestaan vahvistaa opiskelijoiden valmiuksia tuottaa eettisesti kestävää tietoa. Koordinaattorin tehtävä on olennainen osa ammattikorkeakoulun käytännönläheistä ja työelämälähtöistä koulutusmallia, jossa pyritään löytämään tasapaino teorian ja käytännön välillä, jotta opinnäytetyö toimii opiskelijan opintojen huipentumana ja kehittää opiskelijaa sekä asiantuntijana että kansalaisena. Kehitystyö jatkuu, parantaen prosesseja ja syventäen opiskelijoiden osaamista entisestään.
Kirjoittaja:
Martha Balerina, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Allea. 2023. The European Code of Conduct for Research Integrity – Revised Edition 2023. Berlin: DOI 10.26356/ECOC.
Ammattikorkeakoululaki 932/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140932. 24.4.2025.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry. 2025. Ammattikorkeakoulujen opinnäytetöiden eettiset suositukset. https://arene.fi/julkaisut/raportit/opinnaytetoiden-eettiset-suositukset/ 24.5.2025.
Avoimen tieteen ja tutkimuksen koordinaatio, Tieteellisten seurain valtuuskunta Avott. 2020. Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistus 2020–2025. Vastuullisen tieteen julkaisusarja 1:2020. Helsinki: Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta ja Tieteellisten seurain valtuuskunta.
Balerina, M. 2024. Ryhtiä ja rakennetta päiväkirjamuotoiseen opinnäytetyöhön. Esitys. Helsinki: opinnäytetyön ohjaajakoulutus.
Balerina, M. 2023. ONT-prosessin uudistus. Esitys. Lappeenranta: Ihmevalmentajakoulutus.
Balerina, M. & Gröhn, A. 2025a. Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: osa 1. https://www.karelia.fi/2025/03/sujuvaa-opinnaytetyoprosessia-rakentamassa-y-akatemiassa-osa-1/ 11.3.2025.
Balerina, M. & Gröhn, A. 2025b. Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: osa 2. https://www.karelia.fi/2025/04/sujuvaa-opinnaytetyoprosessia-rakentamassa-y-akatemiassa-osa-2/ 8.4.2025.
Balerina, M. & Gröhn, A. 2025c. Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-Akatemiassa: osa 3. https://www.karelia.fi/2025/04/sujuvaa-opinnaytetyoprosessia-rakentamassa-y-akatemiassa-osa-3/ 22.4.2025.
Efron, S. E. & Ravid, R. 2019. Writing the Literature review. A Practical Guide. New York: The Guilford Press.
Gröhn, A. 2025. Sujuvaa opinnäytetyöprosessia rakentamassa Y-akatemiassa: huomioita teknisestä toteutuksesta. https://www.karelia.fi/2025/04/sujuvaa-opinnaytetyoprosessia-rakentamassa-y-akatemiassa-huomioita-teknisesta-toteutuksesta/ 22.4.2025.
Hakala, J. T. 2022. Hyvä, parempi, valmis. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus.
Hurtig, Laitinen & Uljas-Rautio 2015. Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona. In Laitinen, M., Uljas-Rautio, K. & Hurtig, J. 2015. Ajattele itse!: tutkimuksellisen lukutaidon perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.
Julkaisufoorumi (JUFO). https://julkaisufoorumi.fi/fi. 24.4.2025.
Tietosuojavaltuutetun toimisto. 2023. Tietosuojavaltuutetun toimiston toimintakertomus 2023. https://tietosuoja.fi/documents/6927448/218217127/TSV+toimintakertomus+2023.pdf/d8ac3d83-165f-038f-8486-ed442b60b7bf/TSV+toimintakertomus+2023.pdf?t=1723542778680. 24.4.2025.
Tekijänoikeuslaki (404/1961). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/1961/404. 24.4.2025.
Tenk. 2024. Hyvä tieteellinen käytäntö (HTK). https://tenk.fi/fi/hyva-tieteellinen-kaytanto-htk 24.4.2025.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2023. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisuja 2/2023. https://tenk.fi/sites/default/files/2023-03/HTK-ohje_2023.pdf. 24.4.2025.
Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista (1129/2014). https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2014/1129. 24.4.2025.
Vastuullinen tiede. https://vastuullinentiede.fi/fi/artikkelit. 24.4.2025.
Vilkka, H. 2023. Kirjallisuuskatsaus metodina, opinnäytetyön osana ja tekstijana. Helsinki: Art House.
Vilkka, H. 2021. Näin onnistut opinnäytetyössä. Ratkaisut tutkimuksen umpikujiin. Jyväskylä: PS-kustannus.