Opiskelijoiden moninaisuus näkyy korkeakoulujen arjessa: kieli- ja kulttuuritaustat vaihtelevat, oppimisvaikeudet ja psyykkiset haasteet ovat yhä yleisempiä. Laissa määritellyn yhdenvertaisuuden toteutuminen ei ole itsestään selvää, vaan vaatii korkeakouluilta monenlaisia aktiivisia saavutettavuutta edistäviä toimia. Opetuksen osalta pedagogisen saavutettavuuden kehittäminen on tässä keskeisessä roolissa. Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2025 käyttöönotettavan saavutettavuussuunnitelman opetuksen ja oppimisen yhtenä kehittämistavoitteena on vahvistaa opettajien saavutettavuusosaamista ja tukea inklusiivista pedagogiikkaa. Universal Design for Learning-viitekehys tarjoaa tähän konkreettisia pedagogisia keinoja, joiden avulla opetus voidaan rakentaa joustavaksi ja osallistavaksi kaikille.
Korkeakouluopiskelijoiden tuen tarpeiden kasvu
Viime vuosina tukea opinnoissaan tarvitsevien oppijoiden määrä on kasvanut sekä perusopetuksessa että toisella asteella (Kiljunen, Sointu, Äikäs, Valtonen & Hirsto, 2024; Sointu, Korkeamäki, Pesonen, Vuojärvi & Äikäs, 2025). Kehitys näkyy myös korkeakouluissa, sillä yhä useampi korkeakouluopiskelija on saanut tukea opiskeluunsa aikaisemmin opinnoissaan (Sointu ym., 2025). Korkeakouluihin hakeutuu entistä moninaisemmista taustoista tulevia opiskelijoita, joiden osaaminen ja valmiudet vaihtelevat suuresti.
Opiskelijoiden kieli- ja kulttuuritaustat ovat moninaisempia, mutta myös oppimisvaikeudet, neuromoninaiset piirteet ja psyykkiset haasteet ovat selkeämmin näkyvillä korkeakoulun arjessa. (Mikkonen & Nieminen, 2021; Naqvi, Chikwa, Menon, & Kharusi, 2018; Rask & Castaneda, 2021; Kiljunen ym. 2024; Sointu ym. 2025.) Myös Karelia-ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden moninaistuvat tarpeet näkyvät opetustyössä. Yleisimpiä oppimiseen liittyviä haasteita ovat lukivaikeus, keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet sekä mielenterveyden haasteet, kuten ahdistuneisuus ja masentuneisuus. Lisäksi neuromoninaiset piirteet, kuten autismin kirjo ja ADHD, näkyvät ammattikorkeakoulun arjessa. Kareliassa tukea opintoihinsa tarvitsevien opiskelijoiden määrä kaikista opiskelijoista on noin 5-6 %.
Korkeakoulussa oppimisen haasteet näkyvät opetuksen arjessa monella eri tavalla. Yksi yleisimmistä oppimisvaikeuksiin liittyvistä tarpeista on rauhallisempi työskentelytahti, sillä moni tukea tarvitseva opiskelija tarvitsee enemmän aikaa oppimisprosessiinsa (Lehtinen, 2023). Oppimisvaikeuksiin liittyy usein työmuistin haasteita ja tarkkaavuuden kuormittumista, minkä vuoksi oppiminen vaatii enemmän aikaa, toistoa ja opitun asian kertaamista. Rauhallisemman työskentelytahdin tarve voi johtaa opintojen kasautumiseen ja opiskelun kuormittumiseen, sillä opetussuunnitelma etenee ennalta määritellyssä rytmissä. Korkeakoulussa opintojaksot ovat yleensä lyhyitä, jolloin tukea tarvitseva opiskelija joutuu käyttämään paljon vapaa-aikaa opiskeluunsa. Tämä voi näkyä kuormittumisena opintojen aikana.
Myös keskittymisen haasteet voivat olla oppimista hidastava tekijä. Keskittymisen haasteet näkyvät korkeakoulussa muun muassa vaikeutena suunnata ja ylläpitää tarkkaavuutta. Tämä hankaloittaa olennaisen tiedon poimimista, kokonaisuuksien hahmottamista ja ajanhallintaa. Opiskelijan arjessa keskittymisen ja tarkkaavuuden haasteet ilmenevät aloittamisen vaikeutena, työskentelyn sirpaleisuutena sekä haastavuutena toimia suunnitellun aikataulun mukaisesti.
Yhdenvertainen ja saavutettava opetus pyrkii huomioimaan kaikki opiskelijat eri lähtökohdista käsin. Inklusiivinen opetus keventää tukea tarvitsevien opiskelijoiden kokemia haasteita, mutta hyödyttää myös kaikkia oppijoita. Keskeistä on tarjota opetukseen selkeä rakenne, ymmärrettävät oppimateriaalit ja joustavia työskentelytapoja (Chick, Morello & Vance, 2025).
Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus korkeakoulussa
Suomen perustuslain (Oikeusministeriö, 2025) mukaan yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai taustastaan. Saavutettavuus puolestaan tarkoittaa fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten ympäristöjen muokkaamista siten, että yksilölliset ominaisuudet eivät muodostu esteeksi toimintaan osallistumiselle ja oppimiselle. (Klemola ym., 2020.) Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus kytkeytyvät toisiinsa, sillä saavutettavuus voidaan nähdä käytännön edellytyksenä yhdenvertaisuuden toteutumiselle.
Koulutuksen saavutettavuuden edistämistä säätelevät yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) ja ammattikorkeakoululaki (923/2014). Vuodesta 2022 alkaen opetus- ja kulttuuriministeriö on ohjannut korkeakouluja vahvistamaan saavutettavuuden strategista toteutusta sekä laatimaan sitä varten saavutettavuussuunnitelman (Kosunen, 2021). Karelia-ammattikorkeakoulussa yhdenvertaisuus- ja saavutettavuustyötä ohjaavat Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma (Karelia-ammattikorkeakoulu, 2025) sekä Saavutettavuussuunnitelma.
Korkeakoulutuksessa yhdenvertaisuutta edistävä saavutettavuus on moniulotteinen kokonaisuus, joka kattaa fyysiset ja digitaaliset tilat, teknologian, pedagogiikan sekä yhteisön asenteet (Lehto ym., 2019). Keskeistä on, että ratkaisut edistävät opiskelijoiden osallisuutta sekä yhdenvertaisuutta riippumatta heidän henkilökohtaisista ominaisuuksistaan tai elämäntilanteestaan. (Lehto ym., 2019.) Toisin sanoen yhdenvertaisuus koulutuksessa tarkoittaa sitä, että tuki suunnitellaan vastaamaan oppijoiden monimuotoisia tarpeita sen sijaan, että kaikille tarjottaisiin muodollisesti samanlaista tukea.
Vaikka saavutettavaa opetusta pyritään suunnittelemaan kaikkia varten, moni opiskelija tarvitsee opintoihinsa yhä yksilöllisiä opintojärjestelyjä, kuten lisäaikaa. Nykyiset järjestelyt perustuvat pitkälti diagnostiseen lähtökohtaan ja hallinnollisiin prosesseihin. (Sointu ym., 2025.) Samaan aikaan opiskelijoiden taustojen monimuotoistuessa on tarpeen arvioida, kuinka tukea tarjotaan ja miten inklusiivisuus voidaan rakentaa opetuksen rakenteisiin jo ennakoivasti.
Opettajat Karelia-ammattikorkeakoulussa ovat kertoneet tarvitsevansa tietoa ja tukea siihen, kuinka he voivat tukea opiskelijoita inklusiivisesti ja ennakoivasti opinnoissa. Riittävällä tuella voidaan edistää opiskelijan opinnoissa edistymistä, mutta vaikuttaa myös opiskelijan opiskelukykyyn ja opiskelumotivaatioon. Tähän yhtenä käytännönläheisenä ratkaisuna toimii Universal Design for Learning-viitekehys, joka edistää pedagogista saavutettavuutta.
Universal Design for Learning- viitekehys ja opetuksen saavutettavuus
Karelia-ammattikorkeakoulun vuosille 2025-2028 laaditun saavutettavuussuunnitelman yhtenä kehittämistavoitteena opetuksen ja oppimisen osalta on edistää opettajien pedagogista saavutettavuusosaamista Universal Design for Learning-viitekehyksen mukaisesti (Karelia-ammattikorkeakoulu, 2025). Universal Design for Learning (UDL) tarkoittaa kaikki opiskelijat huomioon ottavaa opetuksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Se pohjautuu ajatukseen opetuksen inklusiivisesta mukauttamisesta ja erilaisten oppimisten esteiden poistamisesta. UDL on kansainvälisesti tunnettu, viimeaikaiseen aivotutkimukseen perustuva pedagogisen tuen viitekehys, jota käytetään tukemaan pedagogista ja digitaalista saavutettavuutta. (CAST, 2018; Saarela ym., 2021.) UDL pyrkii tukemaan opetuksen suunnittelua siten, että mahdollisimman moni opiskelija voi oppia ja osoittaa osaamistaan ilman erillisiä yksilöllisiä järjestelyitä. UDL perustuukin ennakoivaan näkökulmaan, jossa opiskelijoiden mahdolliset oppimisen esteet, haasteet ja tarpeet otetaan huomioon etukäteen suunnitteluvaiheessa ja kannattelevat oppimisprosessin läpi aina arviointiin saakka (CAST, 2025; Merry, 2023.) UDL-viitekehyksen avulla opiskelija voi tehdä oppimisprosessissa valintoja, jotka edistävät hänen oppimistaan. (Merry, 2023.)
Aivotutkimukseen perustuvana viitekehyksenä UDL pohjautuu ajatukseen, että oppimisprosessin tehokkuutta voidaan edistää pedagogisten ratkaisujen avulla, jotka aktivoivat tiedonkäsittelyyn keskeisesti osallistuvia aivoalueita. Näihin kuuluvat aivoalueet, jotka vastaavat oppimiseen motivoitumisesta ja sitoutumisesta, aistihavainnon vastaanottamisesta aivojen kautta ja opittavan aineksen ymmärtämisestä ja jäsentämisestä. (CAST, 2018.)
Näiden aivoalueiden aktivoimiseksi UDL-viitekehys tarjoaa kolme periaatetta, joiden avulla opettaja voi suunnitella pedagogisesti saavutettavampaa oppimissisältöä: 1) oppimiseen sitoutuminen (engagement) 2) opittavan aineksen esittämiseen useammalla tavalla (representation) ja 2) monenlaiset toiminta- ja ilmaisutavat (action and expression) (CAST, 2025.)
Viitekehyksen ajatuksena on, että opettaja tarjoaa vaihtoehtoja sekä oppimiseen että osaamisen osoittamiseen. Näin opiskelija voi hyödyntää omia vahvuuksiaan ja valitsee itselleen sopivimman oppimispolun. Keskeisenä tavoitteena on lisätä oppijan toimijuutta suhteessa omaan oppimiseensa. Oppimisprosessissa on tärkeää, että oppija on aktiivisessa roolissa reflektoimassa ja rakentamassa omaa oppimisprosessiaan, asettamassa itselleen oppimistavoitteita sekä suuntaamassa prosessia itseohjautuvasti ja strategisesti oppimistavoitteiden kannalta merkitykselliseen suuntaan. (Gordon, 2024.)
Periaate 1: suunnittele monia tapoja oppimiseen sitouttamiseen – miksi oppia?
Miten voit opettajana vahvistaa opiskelijan sitoutumista opiskeltavaan aiheeseen? Tunteilla on keskeinen merkitys oppimisprosessiin sitoutumisessa ja motivaation ylläpitämisessä. Opiskelijat eroavat siinä, mikä auttaa heitä sitoutumaan oppimiseen tunnetasolla. Toisille motivoituminen oppimiseen voi syntyä uutuudenviehätyksen ja spontaanin tekemisen kautta, kun taas toisille oppilaille on luontaisempaa kiinnittyä oppimisprosessiin, kun se on rakenteeltaan ennustettava ja rutiininomainen. Tunnetason sitoutumisessa keskeistä on, että opiskelija kokee oppimisprosessin henkilökohtaisesti merkitykselliseksi, ja se kytkeytyy hänen identiteettiinsä, motivaatioonsa sekä yksilöllisiin mieltymyksiinsä. Opetuksen suunnittelussa onkin tärkeää hyödyntää tunteita oppimisessa, huomioida opiskelijoiden kiinnostuksen kohteet ja identiteettien moninaisuus sekä tukea opiskelijan ponnistelua kohti oppimistavoitteiden saavuttamista. (CAST, 2025; Gordon, 2024.)
Opettaja voi edistää opiskelijoiden oppimiseen sitoutumista ja motivoitumista esimerkiksi seuraavilla tavoilla:
- Opiskelija reflektoi opintojakson henkilökohtaisia hyötyjä suhteessa ammatilliseen kehittymiseensä.
- Opittava asia liitetään opiskelijan arkeen.
- Oppimiseen asetetaan välitavoitteita oppimistehtävien avulla.
- Opintojaksolla on tarjolla vertaisten tukea.
- Opettaja on läsnä opintojaksolla ja antaa tukea tarvittaessa.
- Oppimistehtävät ovat liitettävissä suurempaan kokonaisuuteen ja ovat riittävän haasteellisia.
Periaate 2: suunnittele monia tapoja esittää tietoa – mitä oppia?
Miten opettaja tukee erilaisia tapoja omaksua tietoa? Opiskelijoiden moninaisuus näkyy yksilöllisissä tavoissa vastaanottaa, omaksua ja tulkita tietoa. Opiskelijoilla on eroja siinä, mitä aistikanavaa he suosivat tiedon vastaanottamisessa; toiset opiskelijat voivat oppia nopeasti kuulon perusteella, kun taas toiset omaksuvat tietoa tehokkaammin lukemisen avulla. Tiedon vastaanottamisessa ja käsittelyssä esiintyvien erojen taustalla voi olla esimerkiksi oppimisvaikeuksia, kuten lukivaikeus, aistitoiminnan häiriöitä tai kulttuuritausta, joka vaikuttaa yksilön tapaan aistia ja jäsentää ympäristöään. Tämän takia opetuksessa on huomioitava, että mikään yksittäinen tiedon esitystapa ei sovi kaikille ja oppimista voidaan edistää käyttämällä opetuksessa erilaisia viestintätapoja ja näkökulmia tiedon esittämiseen. (CAST, 2025; Gordon, 2024.)
Opetuksessa opittavan aineksen esittämistä voi monipuolistaa esimerkiksi seuraavilla keinoilla:
- Opetuksessa rakennetaan kokonaiskuvaa siten, että opiskelijoiden vanha tieto yhdistetään uuteen hyödyntämällä esim. tarkistuslistoja, muistiinpanoja tai muistisääntöjä.
- Opetuksessa käytetään monipuolista ja monikanavaista oppimismateriaalia: tekstiä, kuvia, symboleita, videoita, ääntä ja kaavioita. Tämän avulla opiskelija voi tukeutua itselleen vahvaan tapaan sisäistää tietoa.
- Materiaalin muokattavuus, kuten mahdollisuus vaikuttaa fontin kokoon ja väriin.
- Oppimateriaalin ja aineiston jakaminen opiskelijoille etukäteen.
- Ohjeet annetaan sekä kirjallisesti ja suullisesti.
Periaate 3: suunnittele monia tapoja toimintaan ja ilmaisuun – miten oppia?
Miten voit opettajana vahvistaa opiskelijan kykyä osoittaa ja ilmaista osaamistaan? Opiskelijat eroavat toisistaan siinä, miten he toimivat oppimisympäristöissä ja lähestyvät oppimistehtävien tekemistä. Opiskelijoissa on myös eroja siinä, millaisia oppimisstrategioita he suosivat tai miten he ilmaisevat oppimaansa. Tämä voi johtua esimerkiksi opiskelijan oppimiseen liittyvistä esteistä ja henkilökohtaisista mieltymyksistä. Oppimiseen liittyvistä esteistä esimerkiksi toiminnanohjauksen vaikeudet tai kielen osaamisen liittyvät haasteet vaikuttavat opiskelijoiden saatavilla oleviin toiminta- ja ilmaisutapoihin. Opiskelijoissa on yksilöllisiä eroja siinä, millainen ilmaisutapa tuntuu heistä luontevalta; joku saattaa olla taitava esimerkiksi kirjallisessa itseilmaisussa, mutta puhuminen voi olla hänelle vaikeampaa. Tämän takia opiskelijat hyötyvät, kun heille tarjotaan monipuolisia tapoja ja vaihtoehtoja osallistua oppimiseen ja tuoda esille osaamistaan. (CAST, 2025; Gordon, 2024.)
Opettaja voi tukea opiskelijoiden oppimisprosessia ja osaamisen ilmaisua esimerkiksi tarjoamalla:
- Mahdollisuuksia valita tehtävien suoritusmuoto, esimerkiksi essee tai tentti.
- Mahdollisuus valita tehtävien palautusmuoto, esimerkiksi suullinen tai kirjallinen.
- Mahdollisuus tehdä tehtävät yksin, ryhmässä tai pareittain.
- Palautetta opettajalta ja vertaiselta. Itsereflektio on tärkeä osa palautetta.
- Annetaan esimerkkejä tehtävistä ja kootaan listoja tarvittavista taidoista ennen arviointia.
Yleisesti UDL-viitekehyksen käytöstä on onnistuneita kokemuksia korkeakoulukentällä. Sen toimintaperiaatteet soveltuvat hyvin korkeakouluun ja vahvistavat kaikkien opiskelijoiden oppimista ja osallisuutta (Morina, Carballo & Domenech, 2025). Kun UDL-viitekehystä otetaan osaksi opetusta, on tärkeää kuitenkin huomioida periaatteiden monipuolinen hyödyntäminen opetuksen suunnittelussa. Tutkimukset osoittavat, että oppiminen tehostuu merkittävästi, kun opetuksessa hyödynnetään kaikkia kolmea UDL-periaatetta sen sijaan, että käytettäisiin vain yhtä tai kahta. (Almeqdad ym., 2023.)
TEACHPHEN-hankkeessa on yhteistyönä Karelia-ammattikorkeakoulun lehtorin Anu Ihanuksen kanssa tuotettu korkeakouluopettajille suunnattu opas ja diasarja: Universal Design for Learning (UDL) – vinkkejä korkeakouluopettajalle saavutettavamman ja yhdenvertaisemman opetuksen ja sisältöjen luomiseen. Materiaali on avoimesti saatavilla avointen oppimateriaalien kirjastossa. Voit myös tutustua inklusiivisen opetuksen teemoihin Tulevaisuuden työkyky-hankkeen “opettaja oppimisen tukena”-koulutusten avulla.
Kirjoittajat:
Aila Kinnunen, oppimisen erityisasiantuntija, Tulevaisuuden työkyky-hanke, Joensuun seudun erilaiset oppijat ry
Tiina Muhonen, projektipäällikkö, TEACH-PHEN-hanke, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lisätietoa TEACH-PHEN-hankkeesta:
Artikkeli on osa kansainvälistä Erasmus+-ohjelmaan kuuluvaa TEACH-PHEN-hanketta, joka toteutetaan välillä 1.11.2024-30.4.2027.
Lisätietoa TEACH-PHEN-hankkeesta:
Lisätietoa Tulevaisuuden työkyky- hankkeesta:
- Karelian projektisivu
- Tulevaisuuden työkyky-hankkeen kotisivut (Savonia AMK:n ylläpitämät)
- Ota Tulevaisuuden työkyky-hankkeen Instagram seurantaan: @tulevaisuuden_tyokyky
Euroopan unionin rahoittama. Esitetyt näkemykset ja mielipiteet ovat ainoastaan tämän tekstin laatijoiden näkemyksiä eivätkä välttämättä vastaa Euroopan unionin tai Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA) kantaa. Euroopan unioni ja EACEA eivät ole vastuussa niistä.
Artikkelikuva: Adobe Stock
Lähteet:
Almeqdad, Q. I., Alodat ,Ali M., Alquraan ,Mahmoud F., Mohaidat ,Mohammad A., & and Al-Makhzoomy, A. K. (2023). The effectiveness of universal design for learning: A systematic review of the literature and meta-analysis. Cogent Education, 10(1), 2218191. https://doi.org/10.1080/2331186X.2023.2218191
CAST. (2018). UDL and the Learning Brain. Wakefield, MA: Author. https://www.cast.org/resources/tips-articles/udl-learning-brain-neuroscience/
CAST. (2025). The UDL Guidelines Version 3.0. https://udlguidelines.cast.org
Chick, J. C., Morello, L., & Vance, J. (2025). Universal Design for Learning as an equity framework: Addressing educational barriers and enablers for diverse non-traditional learners. Education Sciences, 15(9), 1265. https://doi.org/10.3390/educsci15091265
Gordon, D. (Toim.). (2024). Universal Design for Learning: Principles, Framework, and Practice. CAST Professional Publishing. https://publishing.cast.org/catalog/books-products/udl-principles-framework-practice
Karelia-ammattikorkeakoulu. (2025). Karelia-ammattikorkeakoulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2025–2027. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/karelia-ammattikorkeakoulun-tasa-arvo-ja-yhdenvertaisuussuunnitelma-2025-2027/
Karelia-ammattikorkeakoulu. (2025). Karelia-ammattikorkeakoulun saavutettavuussuunnitelma. Karelia-ammattikorkeakoulu. https://www.karelia.fi/saavutettavuussuunnitelma/
Kiljunen, J., Sointu, E., Äikäs, A., Valtonen, T. & Hirsto, L. (2024). Higher education and the flipped classroom approach: Efficacy for students with a history of learning disabilities. Higher Education, 88(3), 1127–1143. https://doi.org/10.1007/s10734-023-01162-1.
Klemola, U., Ikäheimo, H., & Hämäläinen, T. (Toim.). (2020). OHO-opas—Opiskelukykyä, hyvinvointia ja osallisuutta korkeakouluihin. OHO!-hanke. https://jyx.jyu.fi/jyx/Record/jyx_123456789_68304
Kosunen, T. (2021, kesäkuuta 15). Kohti saavutettavampaa korkeakoulutusta ja korkeakoulua [Sarjajulkaisu]. Opetus- ja kulttuuriministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163235
Lehtinen, A. (2023). Lukivaikeuden yhteys opintojen etenemiseen korkeakouluopinnoissa: Systemaattinen katsaus. Neuropsy Open, 1(1). https://journals.helsinki.fi/neuropsyopen
Lehto, R., Huhta, A., & Huuhka, E. (2019). KAIKKIEN KORKEAKOULU? Raportti OHO!-hankkeessa vuonna 2018 tehdyistä korkeakoulujen saavutettavuuskyselyistä. OHO!-hanke 2019. https://esok.fi/hankkeet/oho-hanke/julkaisut/kaikkien-korkeakoulu-1
Lukiolaki. (2018). 714/10.8.2018. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2018/20180714
Merry, K. L. (2023). Delivering Inclusive and Impactful Instruction: Universal Design for Learning in Higher Education. CAST, Inc. http://ebookcentral.proquest.com/lib/pkamk-ebooks/detail.action?docID=7301663
Mikkonen, J. & Nieminen, J. (2021). Opiskelustressi ja voimavarat. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, S. Kosola, N. Seilo, & T. Väyrynen (toim.), Opiskelu terveys (s. 47–50). Kustannus Oy Duodecim.
Moriña, A., Carballo, R., & Doménech, A. (2025). Transforming higher education: A systematic review of faculty training in UDL and its benefits. Teaching in Higher Education, 30(7), 1722–1739. https://doi.org/10.1080/13562517.2025.2465994
Naqvi, S., Chikwa, G., Menon, U. & Al Kharusi, D. (2018). Study Skills Assessment among Undergraduate Students at a Private University College in Oman. Mediterranean Journal of Social Sciences 9(2), 139–149.
Oikeusministeriö. (2025). Mitä yhdenvertaisuus on? https://yhdenvertaisuus.fi/mita-yhdenvertaisuus-on
Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2019:2a. Helsinki: Opetushallitus. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/lukion_opetussuunnitelman_perusteet_2019.pdf
Rask, S. & Castaneda, A. (2021). Opiskelijoiden kulttuurinen moninaisuus. Teoksessa K. Kunttu, A. Komulainen, S. Kosola, N. Seilo, & T. Väyrynen (toim.), Opiskeluterveys. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Saarela, M., Tuukkanen, T., & Häkkinen, S. (2021). Universal Design for Learning (UDL) ja korkeakouluopetuksen saavutettavuuden vahvistaminen – eOppimiskeskus. https://eoppimiskeskus.fi/universal-design-for-learning-udl-ja-korkeakouluopetuksen-saavutettavuuden-vahvistaminen/
Sointu, E., Vuojärvi, H., Korkeamäki, J., Pesonen, H., Äikäs A. (2025). Mitä on oppimisen pedagoginen tuki yliopistossa? Miten sitä tulisi kehittää? Yliopistopedagogiikka 2/2024. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. https://lehti.yliopistopedagogiikka.fi/2025/01/22/mita-on-oppimisen-pedagoginen-tuki-yliopistossa-miten-sita-tulisi-kehittaa/
Suomen YK-liitto. (2025). Hyvä koulutus. https://www.ykliitto.fi/hyva-koulutus