Durkheimin (n.d.) mukaan yhteisö ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä ihmisten hyvinvoinnille. Yhteinen tarkoitus tai tavoite yhdistää yhteisön jäseniä sekä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja sosiaalista pääomaa. Tämä voi tarkoittaa resurssien jakamista, osallistumista yhteisiin toimintoihin ja muiden yhteisön jäsenten tukemista erilaisissa tilanteissa (Durkheim n.d., Cambridge Dictionary n.d.). Yhteisöllisyys syntyy yksilöiden psyykkisistä ja fyysisistä tarpeista. Ihmiset hyötyvät toisten auttamisesta ja avun saamisesta (McMillan & Chavis 1986). Yhteisöllisyys tyydyttää nämä tarpeet (Nowell & Boyd 2010). Kaikelle yhteisöllisyydelle yhteistä ovat rajat. Ne määrittelevät sen, ketkä ovat yhteisön jäseniä ja ketkä eivät. Yhteisöissä siis otetaan yhtäaikaisesti mukaan ja suljetaan pois. Rajat sitovat yhteisön yhteen, mutta jättävät samalla yhteisöön kuulumattomat ulkopuolelle (Saastamoinen 2009, 42; Kalliokoski 2020, 3).
Talent Hub Eastern Finland -hankkeen 2. työpaketissa pilotoimme kansainvälisille opiskelijoille suunnatun viiden opintopisteen, Realistic Business Idea (Elinkelpoinen liikeidea) -opintojakson. Opintojakson lisäksi kehitämme yhteenkuuluvuuden tunnetta lisäävää bisnesyhteisöä. Tarkoituksena on luoda näin hankekuvauksessa määritelty virtuaalinen bisnesyhteisö, jonka tueksi järjestämme säännöllisin väliajoin myös lähitapaamisia. Heinosen (2008) mukaan yhteisöllisyyden kokemus on erittäin henkilökohtainen, eikä se riipu siitä, onko tutkittava tila virtuaalinen vai maantieteellinen. Nikkilän ja Paasivaaran (2010) mukaan yhteisö on perinteisesti määritelty ja rinnastettu perheeseen, heimoon tai etniseen yhteisöön, mutta nykyään yhteisö voi olla myös esimerkiksi Facebook-yhteisö. Hölländerin (2019, 14) mukaan yhteisöjen siirtyminen ja kehittyminen virtuaalisesti ei tarkoita paikallisten yhteisöjen katoamista, vaan virtuaaliset yhteisöt toimivat näiden rinnalla.
Bisnesyhteisön edut jäsenille
Kehitämme suunnitellun virtuaaliyhteisön rinnalle myös lähitapaamisiin pohjautuvan yhteisön. Yhteisön jäsenille tarjotaan mahdollisuus vaikuttaa ja päättää rakentuvan yhteisön ominaisuuksista ja rakenteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että yhteisö määrittää yhteisen tavoitteen ja yhteisöllisyyttä tukevat toimenpiteet. Pehrmanin (2011) mukaan vaikuttamisen kehät korostavat sitoutumisen riippuvuutta siitä, kuinka paljon ihminen voi vaikuttaa ja päättää omasta toiminnastaan ja ympäristöstään. Mitä suurempi mahdollisuus vaikuttaa, sitä suurempi on ihmisen motivaatio ja sitoutuminen yhteisöön ja sen toimintaan. Tämä liittyy ajatukseen siitä, että ihmisen vaikutusmahdollisuudet kasvavat kehämäisesti. Ensin ihminen vaikuttaa itseensä ja lähimpiin piireihinsä, vähitellen laajempaan yhteisöönsä. Kun yksilöllä on valtaa päättää ja vaikuttaa, lisääntyy hänen tuntemuksensa osallisuudesta ja kontrollista. Tämä puolestaan vahvistaa sekä henkilökohtaista tyytyväisyyttä että tuloksellisuutta.
Tavoitteenamme on tarjota bisnesyhteisöön osallistuville jäsenille verkostoitumismahdollisuuksia, koulutuksen tarjoamaa tukea, kulttuurituntemuksen lisääntymistä, tiedon ja osaamisen jakamista sekä mahdollisuuksia löytää uusia liiketoimintakumppaneita. Lisäksi toivomme bisnesyhteisön tukevan jäseniään kaikkien mahdollisten liiketoimintaa avustavien ja helpottavien ratkaisujen löytämisessä ja välittämisessä. Bisnesyhteisö voi rakentaa keskinäistä luottamusta ja tarjota mentorointia, ja näin tukea liikeideoiden kehittymistä sekä lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta esimerkiksi itäsuomalaiseen kulttuuriin.
Yhteisön ja yhteisöllisyyden kehittäminen Talent Hub Eastern Finland -hankkeessa
Taustateorioiden kautta ymmärrys yhteisön kehittämisestä on syventynyt. Projektiasiantuntijat perehtyivät muun muassa Émile Durkheimin, David W. McMillaninin ja David M. Chaviksin taustateoreettisiin aineistoihin. Yhteisö ja yhteisöllisyys kulkevat käsi kädessä: yhteisö on konkreettinen perusta, kun taas yhteisöllisyys viittaa abstraktimpaan yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen.
Käsittenä yhteisöllisyys on yhteisöä abstraktimpi ilmiö. Yhteisöllisyys on koettavissa ja käsiteltävissä myös sanojen “yhteenkuuluvuus” tai “yhteisyys” avulla (Raina 2012, 11; Kalliokoski 2020, 13; Höllander 2019, 17). Se voidaan käsittää ideana tai tavoitteena, joka viittaa sosiaaliseen vuorovaikutukseen, tapaan tai toimintaperiaatteeseen (Mäkelä 2010, 22).
Olemme järjestäneet tapaamisia eri sidosryhmien kanssa, kuten Joensuun kaupungin, Business Joensuun, Joensuun yrittäjien sekä JoES:n (Joensuu Entrepreneurship Society) edustajien kanssa. Tapaamisissa olemme huomanneet, että paikalliset toimijat ovat sitoutuneita edistämään yhteisöllisyyttä. Kevään 2024 kohokohtana oli mm. kv-opiskelijoiden vierailu Pizzeria Da Marcoon, jossa yrittäjä Marco jakoi tarinansa ja antoi arvokkaita vinkkejä opiskelijoille. Marcon lisäksi myös hänen tyttärensä, Henrietta Macri, esittäytyi ja kertoi kulttuurimatkoja järjestävästä yrityksestään.
Syksyllä 2024 tapasimme JoES:n ja Pohjois-Karjalan Kauppakamarin edustajia. Tapaamisessa keskustelimme konkreettisista toimenpiteistä yhteisöllisyyden kehittämiseksi itäisessä Suomessa. Keväällä 2025 osallistuimme ”Sujuvasti Savoon” -kv-tapahtumaan, jossa pääsimme kertomaan Realistic Business Idea -opintojaksosta sekä yhteisöllisyyden kehittämisestä Etelä-Savon alueen kv-opiskelijoille. Ajatuksena on ollut luoda yhteistyöverkosto kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisen, työllistymisen ja yrittäjyyden tueksi ja tätä keskustelua ja kehittämistä jatketaan edelleen.
Olemme alustavasti pilotoineet yhteistyötä Karelia-ammattikorkeakoulun sosionomikoulutuksen lehtori Mirka Nisulan kanssa Projekti- ja yhteisökehittäminen -opintojaksolla. Tarkoituksenamme on, että sosionomiopiskelijat tutkisivat ja kehittäisivät ratkaisuja toimivan yhteisön luomiseksi kansainvälisille opiskelijoille, analysoiden erilaisia yhteisöllisyyden muotoja ja kehittäen konkreettisia toimenpiteitä virtuaalisiin ja kasvokkain tapahtuviin kohtaamisiin.
Miten tästä eteenpäin?
Yhteisöllisyyden lisääminen onnistuu parhaiten yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa. Tässä jokaisella koulutusinstituutiolla on vahva rooli ja yhteisöllisyyden lisääminen on kaikkien etu.
Talent HUB -hanke keskittyy kv-opiskelijoiden pitovoimatekijöiden lisäämiseen Itä-Suomessa sekä tukee heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Virtuaalinen ja lähitapaamisilla kehittyvä bisnesyhteisö tarkoittaa mm. seuraavia asioita:
Yhteisön kehittäminen ja yhteisöllisyyden lisääminen
Yhteisön pilottiryhmä kootaan Realistic Business Idea -opintojaksolle osallistuneista kv-opiskelijoista. Malli koostuu useammasta teemoitetusta tapaamisesta tiimioppimista hyödyntäen. Ensimmäisen tapaamisen teemana oli: Mikä on yhteisö ja miksi yhteisö? Tässä tapaamisessa kirkastettiin tavoitteen määrittelyä osallistujien kanssa.
Virtuaalisessa yhteisöympäristössä voi pitää yhteyttä muihin bisnesyhteisöihin. Yhteisön mallintamista pilotoidaan tässä vaiheessa Karelia-ammattikorkeakoulussa, mutta myöhemmin toimintaa on tarkoitus laajentaa myös muiden hankkeen toimijoiden alueille.
The Certificate of Business Community
Hankkeen edetessä integroimme yhteisön kehittämisen Realistic Business Idea -opintojaksoon. Lisäksi olemme suunnitelleet jokaiselle osallistujalle erillisen The Certificate of Business Community -sertifikaatin osoituksena osallistumisesta pilotointiin ja yhteisön kehittämiseen.
Talent HUB Eastern Finland ryhmähanke (2023–2027) pohjautuu kuuden oppilaitoksen yhteistyöhön Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella. Hankkeeseen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Savonia-ammattikorkeakoulu, Riveria, Savon ammattiopisto ja Ylä-Savon ammattiopisto. Tavoitteena on lisätä kansainvälisten opiskelijoiden työllistymistä alueella erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille. Karelia-amk:n osahanke (1.10.2023-31.12.2027) edistää Karelian strategista valintaa ’koulutusperäistä maahanmuuttoa’ ja Talent Boost -toimintaa.
Kirjoittajat:
Daniel Bågeberg, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Olli Hatakka, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Cambridge Dictionary. (n.d.). COMMUNITY | English meaning. Haettu osoitteesta https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/community
Durkheim, E. (n.d.). Emile Durkheim and His Impact on Sociology. ThoughtCo. Haettu osoitteesta https://www.thoughtco.com/emile-durkheim-3026483
Heinonen, U. (2008). Sähköinen yhteisöllisyys: Kokemuksia vapaa-ajan, työn ja koulutuksen yhteisöistä verkossa. Väitöskirja, Turun yliopisto. Haettu osoitteesta http://www.doria.fi/handle/10024/39380
Höllander, E. (2019). Yhteisöllisyys elämänkulussa ikääntyneiden kokemana. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto. Haettu osoitteesta https://www.utupub.fi/handle/10024/147730
Kalliokoski, P. (2020). Yhteisöllisyyden rakentuminen etäopetuksessa – tutkimus lukiolaisten kokemuksista. Pro gradu -tutkielma, Turun yliopisto.
Mäkelä, M. (2010). Yhteisöllisyyden rakentuminen verkkopohjaisessa oppimisympäristössä. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.
McMillan, D. W., & Chavis, D. M. (1986). Sense of community: A definition and theory. Journal of Community Psychology, 14(1), 6–23.
Nikkilä, J., & Paasivaara, L. (2010). Yhteisöllisyydestä työhyvinvointia. Helsinki: Kirjapaja.
Nowell, B., & Boyd, N. (2010). Viewing community as responsibility as well as resource: Deconstructing the theoretical roots of psychological sense of community. Journal of Community Psychology, 38(7), 828–841. https://doi.org/10.1002/jcop.20398
Pehrman, T. (2011). Paremmin puhumalla. Restoratiivinen sovittelu työyhteisössä. Haettu osoitteesta https://core.ac.uk/download/pdf/30083877.pdf
Raina, S. (2012). Yhteisöllisyyden rakentuminen perusopetuksessa. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.
Saastamoinen, M. (2009). Yhteisöllisyys nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä: analyysi yhteisöllisyyden merkityksestä matalan kynnyksen toimintojen kehittämisessä. Nuorisotutkimusseura, julkaisuja 98.