Kategoria: Ratkaisuja vihreään siirtymään
-
Maatalousmuovin mikromuovipäästöt ja kierrätyksen ympäristövaikutukset
Artikkeli on ensimmäinen osa PlastLife SIP-hankkeen artikkelisarjassa. Tässä sarjan ensimmäisessä osassa käsitellään mikromuovien määritystä maaperässä ja kierrätysmuovin elinkaarianalyysia. Artikkelisarjan toisessa osassa käsitellään maatalouden jätemuovin käytön mahdollisuuksia ja haasteita. Maataloudessa käytettävä PE-LLD-muovi (polyeteeni, lineaarinen matalatiheyksinen) on yleisin rehupaalien suojaukseen käytetty muovityyppi. Jokaisesta rehupaaliin käytetystä muovista jää käytön jälkeen noin 1,5 kg jätemuovia. Koska maatilat ovat yrityksiä,…
-
PlastLIFE SIP – Muovien kestävä kiertotalous
PlastLIFE on laaja kansallinen yhteistyöprojekti muovien kiertotalouden edistämiseksi. Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. PLASTLIFE-hankeen koordinaattori on Suomen ympäristökeskus SYKE. Karelia-ammattikorkeakoulun näkökulmasta PLASTLIFE-hanke jatkaa käytännössä siitä, mihin edellinen Life-rahoitteinen projekti CIRCWASTE-hanke lopetti. CIRCWASTE oli seitsemänvuotinen LIFE-hanke, joka edisti materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisemistä sekä uusia jäte- ja resurssienhallintakonsepteja. Hanke toteutettiin vuosina…
-
Digitaalinen testiympäristö energiayhteisöille – Simulaatiot apuna vihreässä siirtymässä
Paikalliset energiayhteisöt nousevat keskeiseksi osaksi vihreää siirtymää, kun kotitaloudet ja pienet toimijat etsivät uusia tapoja lisätä energiaomavaraisuutta ja hyödyntää uusiutuvaa energiaa kustannustehokkaasti. Energiayhteisöiden suunnittelu edellyttää kuitenkin ymmärrystä siitä, miten kulutus, energian tuotanto, energian varastointi ja yhteisöllinen energianjako todellisuudessa toimivat. Karelia-amk:ssa kehitteillä olevat kevyet kiinteistötason simulaatiot tarjoavat tähän turvallisen ja joustavan välineen. Energiayhteisö tarkoittaa joukkoa osakkaita…
-
Lämpöverkot energiamullistuksen mahdollistajana
EVITA (Energiavirrat talteen ja kiertoon) -hankkeen dynaaminen trio lähti duona hakemaan tietoa lämpöenergian varastoinnin viimeisimmistä suuntauksista Taitotalon järjestämään seminaariin ”Energian varastoinnin uudet mahdollisuudet – Lämpöenergian varastointi”. Kaukolämmön vihreä siirtymä Keskitetty lämmöntuotanto on Suomessa perinteisesti ollut vahvassa roolissa kiinteistöjen lämmönlähteenä. Noin 50 % rakennuskannasta saa tilojen lämmityksen ja lämpimän käyttöveden valmistuksen lämpöenergiansa kaukolämpöverkosta. Kaukolämmön ympäristöystävällisyyteen vaikuttaa…
-
Aurinkoenergiakartoitukset osana AURI2027-projektia
AURI2027-projekti on ollut Karelia-ammattikorkeakoulun osalta käynnissä noin kolme kuukautta. Projektin tiimoilta on oltu yhteydessä Pohjois-Karjalan kuntiin ja tiedotettu AURI2027-hankkeen lisäksi uudesta rakennusten energiatehokkuusdirektiivistä. Tiedonkeruu on saatu alkuun ja aurinkovoimaloiden mitoittaminen kuntakiinteistöihin on aloitettu. Kuntien suhtautuminen projektiin on ollut myönteistä ja useampi kunta on lähtenyt mukaan yhteistyöhön projektin kanssa. Uusi energiatehokkuusdirektiivi on ollut monille kunnille vieras,…
-
Innokaupunki Joensuu -ekosysteemiyhteistyö jatkuu
Ekosysteemisopimukset ovat osa hallituksen toimia, joilla Suomesta luodaan vuoteen 2030 mennessä maailman toimivin kokeilu- ja innovaatioympäristö. Valtion ja kaupunkien välisillä sopimuksilla kehitetään innovaatiotoiminnan ekosysteemejä eli tiiviitä yhteistoimintaverkostoja, vahvistetaan osaamiskärkiä sekä lisätään TKI-toiminnan vaikuttavuutta. Ekosysteemisopimusten toteuttamisessa panostetaan kaupunkien tunnistettuihin vahvuuksiin, eli temaattisiin painopistealueisiin. Joensuussa nämä painopistealat ovat metsäbiotalous ja fotoniikka, joiden kehitystä ohjataan Photonics Joensuu ja…
-
Paikkatietoanalyysi paljastaa: Näin Pohjois-Karjala voi tuottaa vihreää vetyä
Vetytalouden ja energiasiirtymän osaava työvoima- hankkeessa laadittiin Pohjois-Karjalan vetytaloutta käsittelevä paikkatietoanalyysi keväällä 2025. Paikkatietoanalyysin tavoitteena oli laatia paikkatietoon perustuva malli, johon sijoitettaisiin vedyn tuotanto- ja jalostuslaitoksille potentiaaliset kohteet. Analyysissä tuli myös arvioida uusiutuvan energiantuotannon ja päivittyvien sähkönsiirtoyhteyksien vaikutusta potentiaaliseen vedyntuotantoon. Tiedot ja aineistot analyysin taustalla Selvitys analyysiä varten aloitettiin ottamalla yhteys maakuntaliittoon ja hankkimalla viimeisin…
-
EU-MAT: Rakentamisen kiertotaloutta pohjoisissa kaupungeissa
Rakennukset kuluttavat maailmanlaajuisesti noin 40 % kaikista neitseellisistä materiaaleista, ja niistä syntyy noin 35 % maailman jätteestä (World Green Building Council, 2022). Rakentamisen alalle on siis tyypillistä, että vain pieni osa materiaalista palautuu takaisin kiertoon ja suurin osa rakennusmateriaaleista päätyy jätteeksi rakennusten purkamisen yhteydessä. Kuitenkin keskimäärin jopa 83 % rakentamisen ja purkamisen jätteistä olisi mahdollista uusiokäyttää (European…
-
Uudelleenkäytetyn hirren päästövaikutusten arviointi
Monen mielestä patinoituneet puupinnat luovat ainutlaatuista estetiikkaa, mikä on vaikea saavuttaa uusilla materiaaleilla. Koska vanhoja hirsikehikkoja on hyvin saatavilla, niitä onkin alettu hyödyntää entistä enemmän myös kaupunkiympäristöissä esimerkiksi talousrakennusten, kuten pihasaunojen runkomateriaalina. Hirsien uudelleenkäyttö onkin ehkä perinteisin esimerkki rakentamisen kiertotalouden toteutumisesta. Lähtökohtaisesti tiedetään, että kierrätettyjen hirsien käyttö rakentamisessa on ekologinen ja kestävä valinta, sillä se…
-
Puurakenteiden kaksoiskäyttö suojarakenteina puolustustarkoituksissa
Massiivipuurakenteet ovat viime vuosina nousseet voimakkaasti esille ympäristöystävällisenä ja kestävänä rakentamisen vaihtoehtona. Nyt niitä tarkastellaan myös uudesta näkökulmasta: voisiko puu tarjota ratkaisuja suojarakentamiseen ja puolustuskäyttöön? Puurakenteet suojarakentamisessa ympäristöystävällisenä rakentamisvaihtoehtona Karelia-ammattikorkeakoululla käynnistyi kesällä Innokaupunki 3 -hanke, jonka yhtenä tavoitteena on selvittää massiivipuurakenteiden – kuten CLT- ja hirsirakenteiden – soveltuvuutta siviilisovellusten lisäksi myös ns. kaksoiskäytössä eli puolustuskäytössä.…