Opiskelijoita

Työelä­mäyh­teis­työssä tutkinnot valmiiksi

Tässä artik­ke­lissa kuvataan Työelä­mäyh­teis­työssä tutkintoon -hankkeen kuulu­misia ja menossa sekä tulossa olevia kehit­tä­mi­sa­lueita. William ja Ester Otsakorven säätiön rahoit­taman hankkeen toteu­tusaika on 1.1.2021-31.12.2022.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun ja työelämän välisessä kumppa­nuus­toi­min­nassa on tunnis­tettu tarve rakentaa joustavia tapoja osaamisen näyttöjen toteut­ta­miseen ja opintojen suorit­ta­miseen kesken jääneiden ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­tojen loppuun­saat­ta­mi­seksi. Erityi­sesti IT-alalla on haasteeksi muodos­tunut se, että opiske­lijat työllis­tyvät usein jo opinto­jensa aikana ja tutkinnon suorit­ta­minen jää kesken. Työelä­mäyh­teis­työssä tutkintoon -hankkeessa kehitetään pilottina CGI OY:n ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun yhteis­työ­mallia tutkin­tojen loppuunsaattamiseksi.

CGI pilotin pohjalta sujuvoi­tetaan ja selkey­tetään Karelian HOPS-prosessia, osaamisen tunnis­ta­misen ja tunnus­ta­misen käytän­teitä, työn opinnol­lis­ta­mista sekä yksilöl­lisiä oppimis­polkuja. Samalla tavoit­teena on opettajien ohjaus­osaa­misen syven­tä­minen osaamisen tunnis­ta­miseen liittyen. Yhtenä tärkeänä kehit­tä­mi­sa­lueena hankkeessa on pilotoida kielten näyttöjen suunnittelupajamallia.

Hanke on osa Karelia 2030 -strategian tavoit­teita sekä Karelia TASO 2021-2023 tavoitteita.

CGI:n pilot­ti­ryhmän kanssa alkuun

Hankkeen yhtenä keskeisenä toimen­pi­teenä on etsiä ja pilotoida malli, jossa yrityksen työnte­ki­jöiden kesken jääneiden tutkin­tojen viimeistely olisi kannus­tavaa, tehokasta ja hallin­nol­li­sesti mahdol­li­simman vaiva­tonta ja suora­vii­vaista. Vuoden 2021 alussa yhteistyö alkoi Karelian työelämän avain­kump­pa­neihin kuuluvan CGI:n kanssa, josta pilottiin lähti mukaan kymmenen tutkin­toaan jatkavia opiskelijaa.

Opiske­li­joita on ympäri Suomen painottuen kuitenkin Etelä-Suomen CGI:n toimi­pis­teisiin. Opiske­li­joiden opiske­lu­taustat ovat erilaisia – osa on opiskellut tieto­jen­kä­sit­telyn trade­no­mi­tut­kintoa (210 op) ja osa tieto­tek­niikan insinöö­ri­tut­kintoa (240 op). Opinnot ovat päättyneet eri vaiheisiin, syynä yleisemmin työelämään pääseminen.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ainoan ICT-alan tutkinnon antaa tieto­jen­kä­sit­telyn koulutus, joten opiske­li­joiden aiempien opintojen selvit­tä­minen suhteessa opinto­suun­ni­telmaan ja tutkinnon tavoit­teisiin sekä jäljellä olevista opinnoista sopiminen on ensisi­jaisen tärkeä tehtävä. Hankkeessa pilotoitu malli koostuu muuta­masta vaiheesta:

  1. Yrityksen kanssa sovitaan yhteis­työstä ja käytänteistä
  2. Yritys markkinoi sisäi­sesti kouluttautumismahdollisuutta
  3. Mahdol­liset opiske­lijat hakevat ryhmään ja perus­te­levat hakeutumistaan
  4. Yritys ja koulu­tusor­ga­ni­saatio tekee alustavan valinnan ryhmäksi
  5. Koulu­tusor­ga­ni­saation opinto-ohjaaja haastat­telee opiske­lijat ja keskus­telee tavoit­teista, mahdol­li­suuk­sista ja vaati­muk­sista tutkinnon suorittamiseksi
  6. Opiske­li­joille laaditaan henki­lö­koh­tainen opiskelusuunnitelma
  7. Opiske­lijat aloit­tavat opintonsa avoimessa ammattikorkeakoulussa
  8. Opiske­lijat hakevat tutkinto-opiske­li­joiksi kevään yhteis­haussa tai erillis­haussa suori­tet­tuaan 55op opintoja avoimessa ammattikorkeakoulussa

Opinto-ohjaajan merkitys on suuri hänen keskus­tel­lessaan opiske­lijan kanssa eri mahdol­li­suuk­sista. Opiske­lijat aloit­tavat monesti liian suurin toivein omista mahdol­li­suuk­sistaan osallistua opetukseen, joten etene­mis­tahti on hitaampaa kuin mitä on suunni­teltu. Muutoin opiske­lijat ovat olleet tyyty­väisiä saamaansa mahdol­li­suuteen suorittaa alan tutkinto loppuun.

Hanke tulee edelleen kehit­tämään mallia, miten opiske­lijat voivat pitkällä alan työko­ke­muk­sellaan edistää tutkin­toaan ja osoittaa hallit­se­vansa tutkinnon tavoitteet.

Opinnol­lis­ta­minen ja osaamisen näytöt

Työn opinnol­lis­ta­minen on vaihtoeh­toinen tapa opiskella. Opiske­lijan on mahdol­lista opiskella ja tehdä palkal­lista työtä saman­ai­kai­sesti. Opinnol­lis­ta­mi­sella tarkoi­tetaan opintojen suorit­ta­mista työsuh­teessa. Tutkin­nossa tarvittava osaaminen hankitaan työteh­tä­vissä ja siten hankittua hyvinkin monipuo­linen kokemus saadaan tarkas­tel­ta­vaksi, tunnis­tettua ja arvioitua osaksi opintoja. Työn opinnol­lis­ta­minen edistää työssä käyvän opiske­lijan ammatil­lista kasvua ja parhaim­millaan nopeuttaa opintojen etene­mistä ja tutkinnon valmis­tu­mista (kuvio 1).

Kuva 1. Työn opinnol­lis­ta­misen prosessi. 

Opinnol­lis­ta­mi­sessa opiskelija aloittaa prosessin ja on vastuussa sen kuljet­ta­mi­sesta. Siksi opiske­li­jalta odotetaan erityi­sesti oma-aloit­tei­suutta, itseoh­jau­tu­vuutta ja neuvot­te­lu­taitoja.  Opiske­lijan on oltava valmis tarkas­te­lemaan omaan työtään pintaa syvem­mälle ja saada tehdyn työn kokonai­suudet tarkas­tel­tavaan muotoon osaamisen näkökulmasta.

Myös osaamisen näytössä opiskelija on aktii­vinen toimija ja vastuussa näytöstä. Osaamisen näytöllä tarkoi­tetaan kaikkea sellaista toimin­nal­lista osaamisen varmen­nusta, jossa osaaminen voidaan todentaa suhteessa tutkinnon, sen osan tai opinto­jakson tavoit­teisiin. Osaamista on voitu hankkia hyvin erilaisin tavoin, eikä näyttö riipu tavasta, jolla osaaminen on hankittu. Näyttötapa on opiske­lijan ja opettajan sovit­ta­vissa ja opiskelija itse suunnit­telee ja esittää näytön tapaa ja sen sisältöjä. Näyttönä voi toimia opiske­lijan tekemä ja dokumen­toima projekti tai raportti, osaamista voidaan testata tai opiskelija suorittaa esimer­kiksi näyttö­kokeen. Näytön muodon suhteen voidaan olla hyvinkin luovia, mutta näytön sisältöä suhteessa tutkinnon tavoit­teisiin tulee tarkas­tella kriit­ti­sesti ja arvion tulee kestää lähem­pääkin tarkas­telua mm. yhden­ver­tai­suuden näkökulmasta.

Hankkeen aikana bench­mar­kataan muiden ammat­ti­kor­kea­kou­lujen ja toisen asteen ammatil­lisen koulu­tuksen hyviä käytän­teitä mm. opinnol­lis­ta­miseen, aiemman hankitun osaamisen tunnus­ta­miseen ja yksilöl­liseen HOPS-prosessiin liittyen. Marras­kuussa 2021 tutus­tumme Riverian käytän­teisiin ja tammi-helmi­kuulle 2022 on suunnit­teilla vierailuja ammat­ti­kor­kea­kou­luihin. Tavoit­teena on oppia muilta sekä selkeyttää Karelian AHOT-prosessia ja toimin­ta­malleja. Sujuva ja yksilöl­linen HOPS-prosessi on niin opiske­lijan, korkea­koulun kuin työelä­mänkin etu.

Kielten näyttöjä taotaan pajoissa

Kieli- ja viestin­tä­opinnot kuuluvat osana jokaisen opiske­lijan tutkintoon. Työelä­mäyh­teis­työssä tutkintoon -hankkeessa on tavoit­teena lisätä aikai­semman osaamisen tunnis­ta­misen käytän­teisiin liittyvää ohjaus­osaa­mista sekä jousta­voittaa ja selkeyttää opiske­lijan etene­mistä myös kielten- ja viestinnän opinnoissa. Miksi tämä on tarpeen?

1) Opiske­li­joilla on erilaiset taustat. Kaikki opiske­lijat eivät enää tule suoraan lukiosta tai ammat­ti­kou­lusta, vaan heillä voi olla esimer­kiksi jokin muu aikai­sempi tutkinto tai oppilai­tosten ulkopuo­lella, vaikkapa työelä­mässä synty­nyttä kieliosaamista.

2) Opiske­lijat opiske­levat eri tahdissa. Kaikki eivät suorita opintojaan enää saman­ai­kai­sesti lähio­pe­tus­ryh­mässä, vaan osa haluaa opiskella monimuo­to­to­teu­tuk­sessa tai itsenäi­sesti hitaammin tai nopeammin. Kun opiske­lijaa ohjataan tunnis­tamaan aikai­sempaa osaamistaan, hän voi säästää opiske­luaikaa. Hän voi siis keskittyä opintoihin, joiden osaamista häneltä puuttuu, ja valmis­tu­minen voi tältä osin nopeutua.

Selkeä ohjeistus sekä opiske­li­jalle että henkilökunnalle

Osaamisen tunnis­ta­misen prosessi tuntuu olevan monille opiske­li­joille, opetta­jille ja muille toimi­joille epäselvä. Hakemusten käsit­te­lyajat venyvät järjes­tel­mässä puutteel­listen hakemusten takia turhan pitkiksi. Syksyn aikana olemmekin käyneet läpi ja Pakin ja Pepin osaamisen tunnis­ta­miseen liittyviä käsit­teitä ja ohjeita, ja pohdimme, miten muokata niistä yhden­mu­kaisia ja helpommin ymmär­ret­täviä. Tavoit­teena on selkiyttää prosessit sekä opiske­li­joille, opetta­jille että opinto-ohjaajille.

Ohjausta kielten AHOT-hakemusten suunnittelupajoissa

Hankkeessa oli alun perin ajatuksena järjestää kielten näytön­an­to­pajoja, mutta olemme nyt päätyneet niiden sijaan näyttöjen suunnit­te­lu­pa­joihin. Kun opiske­li­joiden taustat, kielioh­jelmat, näytön aiheet ja tavat ovat hyvin erilaisia, monikie­liset näytön­an­to­pajat eivät mieles­tämme ole ketterin ratkaisu kielten ja viestinnän opinnoissa.

Kielten näyttö- ja korvaa­vuus­ha­ke­musten suunnit­te­lu­pa­jassa opiskelija saa kädestä pitäen ohjausta Pepin eAHOT-prosessiin ryhty­mi­sessä. Pajassa opiske­lijaa autetaan vertaamaan osaamistaan opinto­jakson tavoit­teisiin, ja jos osaamista on, häntä ohjataan hakupro­sessin aloit­ta­mi­sessa. Hyvin suunni­teltu on tässäkin puoliksi tehty.

Paja järjes­tetään opintojen alussa kieli-infon ja lähtö­ta­so­testien jälkeen siten, että opiskelija ehtii tehdä hakemuk­sensa ennen kyseisen opinto­jakson alkua. Jos opiskelija saa hakemuk­selleen kielteisen päätöksen, hän voi vielä liittyä opintojaksolle.

Pilotoin­nista vakiin­tu­neeksi käytännöksi

Hakemusten suunnit­te­lu­pajaa pilotoidaan Tikka­rinteen kampuk­sella keväällä 2022 aloit­tavien uusien opiske­li­joiden kanssa. Mikäli kielten osaamisen tunnis­ta­misen suunnit­te­lu­pa­jojen pilotointi onnistuu, tarkoitus on, että niistä tulee Kareliassa vakiin­tunut käytäntö.  Suunnit­te­lu­pajoja halutaan toteuttaa molem­milla kampuk­silla kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevät­lu­ku­kauden alussa. Pajat on mahdol­lista järjestää sekä lähito­teu­tuksena että virtu­aa­li­sesti ja myös tallentaa, jotta ohjaus olisi kaikkien saata­villa. Mikäli osaamisen tunnis­ta­minen sujuvoituu suunnit­te­lu­pa­jojen avulla, niistä saatavaa kokemusta voi hyödyntää myös muissa opinnoissa.

Kevään 2022 Työelä­mäyh­teis­työssä tutkintoon -webinaarisarja

Hanke toteuttaa neljän webinaarin sarjan hankkeen keskeisiin teemoihin liittyen.

  • Ke 26.1.22 klo 15.00 – 15.30    Päivä­kir­ja­muo­toinen opinnäy­tetyö [ilmoit­taudu]
  • Ke 23.2.22 klo 15.00 – 15.30    Kielten erilaiset suori­tus­tavat [ilmoit­taudu]
  • Ke 30.3.22 klo 15.00 – 15.30    Aiemman kesken jääneen tutkinnon loppuun saatta­minen [ilmoit­taudu]
  • Ke 4.5.22 klo 15.00 – 15.30      Opinnol­lis­ta­misen mahdol­li­suudet? [ilmoit­taudu]

Webinaarit toteu­tetaan Teamsissa ja niistä on jälki­käteen saata­villa tallenne. Webinaarin linkin saat sähkö­pos­tiisi ilmoit­tau­tu­malla ko. tapah­tumaan. Kaikki ovat lämpi­mästi tervetulleita!

Lisäksi suunnit­teilla on podcast-sarja sekä muutama videoblogi.


Kirjoit­tajat:

Minna Turunen, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Liisa Sandvall, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Merja Öhman, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Riitta Hyttinen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Joni Ranta, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu