Opiskelijoita

Työelä­mäyh­teis­työssä tutkin­not valmiiksi

Tässä artik­ke­lissa kuva­taan Työelä­mäyh­teis­työssä tutkin­toon -hank­keen kuulu­mi­sia ja menossa sekä tulossa olevia kehit­tä­mi­sa­lueita. William ja Ester Otsa­kor­ven säätiön rahoit­ta­man hank­keen toteu­tusaika on 1.1.2021-31.12.2022.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja työelä­män väli­sessä kump­pa­nuus­toi­min­nassa on tunnis­tettu tarve raken­taa jous­ta­via tapoja osaa­mi­sen näyt­tö­jen toteut­ta­mi­seen ja opin­to­jen suorit­ta­mi­seen kesken jäänei­den ammat­ti­kor­kea­kou­lu­tut­kin­to­jen loppuun­saat­ta­mi­seksi. Erityi­sesti IT-alalla on haas­teeksi muodos­tu­nut se, että opis­ke­li­jat työl­lis­ty­vät usein jo opin­to­jensa aikana ja tutkin­non suorit­ta­mi­nen jää kesken. Työelä­mäyh­teis­työssä tutkin­toon -hank­keessa kehi­te­tään pilot­tina CGI OY:n ja Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun yhteis­työ­mal­lia tutkin­to­jen loppuunsaattamiseksi.

CGI pilotin pohjalta suju­voi­te­taan ja selkey­te­tään Kare­lian HOPS-proses­sia, osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen ja tunnus­ta­mi­sen käytän­teitä, työn opin­nol­lis­ta­mista sekä yksi­löl­li­siä oppi­mis­pol­kuja. Samalla tavoit­teena on opet­ta­jien ohjaus­osaa­mi­sen syven­tä­mi­nen osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­seen liit­tyen. Yhtenä tärkeänä kehit­tä­mi­sa­lu­eena hank­keessa on pilo­toida kielten näyt­tö­jen suunnittelupajamallia.

Hanke on osa Karelia 2030 -stra­te­gian tavoit­teita sekä Karelia TASO 2021-2023 tavoitteita.

CGI:n pilot­ti­ryh­män kanssa alkuun

Hank­keen yhtenä keskei­senä toimen­pi­teenä on etsiä ja pilo­toida malli, jossa yrityk­sen työn­te­ki­jöi­den kesken jäänei­den tutkin­to­jen viimeis­tely olisi kannus­ta­vaa, teho­kasta ja hallin­nol­li­sesti mahdol­li­sim­man vaiva­tonta ja suora­vii­vaista. Vuoden 2021 alussa yhteis­työ alkoi Kare­lian työelä­män avain­kump­pa­nei­hin kuulu­van CGI:n kanssa, josta pilot­tiin lähti mukaan kymme­nen tutkin­to­aan jatka­via opiskelijaa.

Opis­ke­li­joita on ympäri Suomen painot­tuen kuiten­kin Etelä-Suomen CGI:n toimi­pis­tei­siin. Opis­ke­li­joi­den opis­ke­lu­taus­tat ovat erilai­sia – osa on opis­kel­lut tieto­jen­kä­sit­te­lyn trade­no­mi­tut­kin­toa (210 op) ja osa tieto­tek­nii­kan insi­nöö­ri­tut­kin­toa (240 op). Opinnot ovat päät­ty­neet eri vaihei­siin, syynä ylei­sem­min työelä­mään pääseminen.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ainoan ICT-alan tutkin­non antaa tieto­jen­kä­sit­te­lyn koulu­tus, joten opis­ke­li­joi­den aiem­pien opin­to­jen selvit­tä­mi­nen suhteessa opin­to­suun­ni­tel­maan ja tutkin­non tavoit­tei­siin sekä jäljellä olevista opin­noista sopi­mi­nen on ensi­si­jai­sen tärkeä tehtävä. Hank­keessa pilo­toitu malli koostuu muuta­masta vaiheesta:

  1. Yrityk­sen kanssa sovi­taan yhteis­työstä ja käytänteistä
  2. Yritys mark­ki­noi sisäi­sesti kouluttautumismahdollisuutta
  3. Mahdol­li­set opis­ke­li­jat hakevat ryhmään ja perus­te­le­vat hakeutumistaan
  4. Yritys ja koulu­tusor­ga­ni­saa­tio tekee alus­ta­van valin­nan ryhmäksi
  5. Koulu­tusor­ga­ni­saa­tion opinto-ohjaaja haas­tat­te­lee opis­ke­li­jat ja keskus­te­lee tavoit­teista, mahdol­li­suuk­sista ja vaati­muk­sista tutkin­non suorittamiseksi
  6. Opis­ke­li­joille laadi­taan henki­lö­koh­tai­nen opiskelusuunnitelma
  7. Opis­ke­li­jat aloit­ta­vat opin­tonsa avoi­messa ammattikorkeakoulussa
  8. Opis­ke­li­jat hakevat tutkinto-opis­ke­li­joiksi kevään yhteis­haussa tai eril­lis­haussa suori­tet­tu­aan 55op opin­toja avoi­messa ammattikorkeakoulussa

Opinto-ohjaa­jan merki­tys on suuri hänen keskus­tel­les­saan opis­ke­li­jan kanssa eri mahdol­li­suuk­sista. Opis­ke­li­jat aloit­ta­vat monesti liian suurin toivein omista mahdol­li­suuk­sis­taan osal­lis­tua opetuk­seen, joten etene­mis­tahti on hitaam­paa kuin mitä on suun­ni­teltu. Muutoin opis­ke­li­jat ovat olleet tyyty­väi­siä saamaansa mahdol­li­suu­teen suorit­taa alan tutkinto loppuun.

Hanke tulee edel­leen kehit­tä­mään mallia, miten opis­ke­li­jat voivat pitkällä alan työko­ke­muk­sel­laan edistää tutkin­to­aan ja osoit­taa hallit­se­vansa tutkin­non tavoitteet.

Opin­nol­lis­ta­mi­nen ja osaa­mi­sen näytöt

Työn opin­nol­lis­ta­mi­nen on vaih­toeh­toi­nen tapa opis­kella. Opis­ke­li­jan on mahdol­lista opis­kella ja tehdä palkal­lista työtä saman­ai­kai­sesti. Opin­nol­lis­ta­mi­sella tarkoi­te­taan opin­to­jen suorit­ta­mista työsuh­teessa. Tutkin­nossa tarvit­tava osaa­mi­nen hanki­taan työteh­tä­vissä ja siten hankit­tua hyvin­kin moni­puo­li­nen kokemus saadaan tarkas­tel­ta­vaksi, tunnis­tet­tua ja arvioi­tua osaksi opin­toja. Työn opin­nol­lis­ta­mi­nen edistää työssä käyvän opis­ke­li­jan amma­til­lista kasvua ja parhaim­mil­laan nopeut­taa opin­to­jen etene­mistä ja tutkin­non valmis­tu­mista (kuvio 1).

Kuva 1. Työn opin­nol­lis­ta­mi­sen prosessi. 

Opin­nol­lis­ta­mi­sessa opis­ke­lija aloit­taa proses­sin ja on vastuussa sen kuljet­ta­mi­sesta. Siksi opis­ke­li­jalta odote­taan erityi­sesti oma-aloit­tei­suutta, itseoh­jau­tu­vuutta ja neuvot­te­lu­tai­toja.  Opis­ke­li­jan on oltava valmis tarkas­te­le­maan omaan työtään pintaa syvem­mälle ja saada tehdyn työn koko­nai­suu­det tarkas­tel­ta­vaan muotoon osaa­mi­sen näkökulmasta.

Myös osaa­mi­sen näytössä opis­ke­lija on aktii­vi­nen toimija ja vastuussa näytöstä. Osaa­mi­sen näytöllä tarkoi­te­taan kaikkea sellaista toimin­nal­lista osaa­mi­sen varmen­nusta, jossa osaa­mi­nen voidaan toden­taa suhteessa tutkin­non, sen osan tai opin­to­jak­son tavoit­tei­siin. Osaa­mista on voitu hankkia hyvin erilai­sin tavoin, eikä näyttö riipu tavasta, jolla osaa­mi­nen on hankittu. Näyt­tö­tapa on opis­ke­li­jan ja opet­ta­jan sovit­ta­vissa ja opis­ke­lija itse suun­nit­te­lee ja esittää näytön tapaa ja sen sisäl­töjä. Näyt­tönä voi toimia opis­ke­li­jan tekemä ja doku­men­toima projekti tai raportti, osaa­mista voidaan testata tai opis­ke­lija suorit­taa esimer­kiksi näyt­tö­ko­keen. Näytön muodon suhteen voidaan olla hyvin­kin luovia, mutta näytön sisäl­töä suhteessa tutkin­non tavoit­tei­siin tulee tarkas­tella kriit­ti­sesti ja arvion tulee kestää lähem­pää­kin tarkas­te­lua mm. yhden­ver­tai­suu­den näkökulmasta.

Hank­keen aikana bench­mar­ka­taan muiden ammat­ti­kor­kea­kou­lu­jen ja toisen asteen amma­til­li­sen koulu­tuk­sen hyviä käytän­teitä mm. opin­nol­lis­ta­mi­seen, aiemman hanki­tun osaa­mi­sen tunnus­ta­mi­seen ja yksi­löl­li­seen HOPS-proses­siin liit­tyen. Marras­kuussa 2021 tutus­tumme Rive­rian käytän­tei­siin ja tammi-helmi­kuulle 2022 on suun­nit­teilla vierai­luja ammat­ti­kor­kea­kou­lui­hin. Tavoit­teena on oppia muilta sekä selkeyt­tää Kare­lian AHOT-proses­sia ja toimin­ta­mal­leja. Sujuva ja yksi­löl­li­nen HOPS-prosessi on niin opis­ke­li­jan, korkea­kou­lun kuin työelä­män­kin etu.

Kielten näyt­töjä taotaan pajoissa

Kieli- ja vies­tin­tä­opin­not kuulu­vat osana jokai­sen opis­ke­li­jan tutkin­toon. Työelä­mäyh­teis­työssä tutkin­toon -hank­keessa on tavoit­teena lisätä aikai­sem­man osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen käytän­tei­siin liit­ty­vää ohjaus­osaa­mista sekä jous­ta­voit­taa ja selkeyt­tää opis­ke­li­jan etene­mistä myös kielten- ja vies­tin­nän opin­noissa. Miksi tämä on tarpeen?

1) Opis­ke­li­joilla on erilai­set taustat. Kaikki opis­ke­li­jat eivät enää tule suoraan lukiosta tai ammat­ti­kou­lusta, vaan heillä voi olla esimer­kiksi jokin muu aikai­sempi tutkinto tai oppi­lai­tos­ten ulko­puo­lella, vaik­kapa työelä­mässä synty­nyttä kieliosaamista.

2) Opis­ke­li­jat opis­ke­le­vat eri tahdissa. Kaikki eivät suorita opin­to­jaan enää saman­ai­kai­sesti lähio­pe­tus­ryh­mässä, vaan osa haluaa opis­kella moni­muo­to­to­teu­tuk­sessa tai itse­näi­sesti hitaam­min tai nopeam­min. Kun opis­ke­li­jaa ohja­taan tunnis­ta­maan aikai­sem­paa osaa­mis­taan, hän voi säästää opis­ke­luai­kaa. Hän voi siis keskit­tyä opin­toi­hin, joiden osaa­mista häneltä puuttuu, ja valmis­tu­mi­nen voi tältä osin nopeutua.

Selkeä ohjeis­tus sekä opis­ke­li­jalle että henkilökunnalle

Osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen prosessi tuntuu olevan monille opis­ke­li­joille, opet­ta­jille ja muille toimi­joille epäselvä. Hake­mus­ten käsit­te­ly­ajat venyvät järjes­tel­mässä puut­teel­lis­ten hake­mus­ten takia turhan pitkiksi. Syksyn aikana olem­me­kin käyneet läpi ja Pakin ja Pepin osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­seen liit­ty­viä käsit­teitä ja ohjeita, ja pohdimme, miten muokata niistä yhden­mu­kai­sia ja helpom­min ymmär­ret­tä­viä. Tavoit­teena on selkiyt­tää proses­sit sekä opis­ke­li­joille, opet­ta­jille että opinto-ohjaajille.

Ohjausta kielten AHOT-hake­mus­ten suunnittelupajoissa

Hank­keessa oli alun perin ajatuk­sena järjes­tää kielten näytön­an­to­pa­joja, mutta olemme nyt pääty­neet niiden sijaan näyt­tö­jen suun­nit­te­lu­pa­joi­hin. Kun opis­ke­li­joi­den taustat, kielioh­jel­mat, näytön aiheet ja tavat ovat hyvin erilai­sia, moni­kie­li­set näytön­an­to­pa­jat eivät mieles­tämme ole kette­rin ratkaisu kielten ja vies­tin­nän opinnoissa.

Kielten näyttö- ja korvaa­vuus­ha­ke­mus­ten suun­nit­te­lu­pa­jassa opis­ke­lija saa kädestä pitäen ohjausta Pepin eAHOT-proses­siin ryhty­mi­sessä. Pajassa opis­ke­li­jaa aute­taan vertaa­maan osaa­mis­taan opin­to­jak­son tavoit­tei­siin, ja jos osaa­mista on, häntä ohja­taan haku­pro­ses­sin aloit­ta­mi­sessa. Hyvin suun­ni­teltu on tässä­kin puoliksi tehty.

Paja järjes­te­tään opin­to­jen alussa kieli-infon ja lähtö­ta­so­tes­tien jälkeen siten, että opis­ke­lija ehtii tehdä hake­muk­sensa ennen kysei­sen opin­to­jak­son alkua. Jos opis­ke­lija saa hake­muk­sel­leen kiel­tei­sen päätök­sen, hän voi vielä liittyä opintojaksolle.

Pilo­toin­nista vakiin­tu­neeksi käytännöksi

Hake­mus­ten suun­nit­te­lu­pa­jaa pilo­toi­daan Tikka­rin­teen kampuk­sella keväällä 2022 aloit­ta­vien uusien opis­ke­li­joi­den kanssa. Mikäli kielten osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­sen suun­nit­te­lu­pa­jo­jen pilo­tointi onnis­tuu, tarkoi­tus on, että niistä tulee Kare­liassa vakiin­tu­nut käytäntö.  Suun­nit­te­lu­pa­joja halu­taan toteut­taa molem­milla kampuk­silla kaksi kertaa vuodessa, syys- ja kevät­lu­ku­kau­den alussa. Pajat on mahdol­lista järjes­tää sekä lähi­to­teu­tuk­sena että virtu­aa­li­sesti ja myös tallen­taa, jotta ohjaus olisi kaik­kien saata­villa. Mikäli osaa­mi­sen tunnis­ta­mi­nen suju­voi­tuu suun­nit­te­lu­pa­jo­jen avulla, niistä saata­vaa koke­musta voi hyödyn­tää myös muissa opinnoissa.

Kevään 2022 Työelä­mäyh­teis­työssä tutkin­toon -webinaarisarja

Hanke toteut­taa neljän webi­naa­rin sarjan hank­keen keskei­siin teemoi­hin liittyen.

  • Ke 26.1.22 klo 15.00 – 15.30    Päivä­kir­ja­muo­toi­nen opin­näy­te­työ [ilmoit­taudu]
  • Ke 23.2.22 klo 15.00 – 15.30    Kielten erilai­set suori­tus­ta­vat [ilmoit­taudu]
  • Ke 30.3.22 klo 15.00 – 15.30    Aiemman kesken jääneen tutkin­non loppuun saat­ta­mi­nen [ilmoit­taudu]
  • Ke 4.5.22 klo 15.00 – 15.30      Opin­nol­lis­ta­mi­sen mahdol­li­suu­det? [ilmoit­taudu]

Webi­naa­rit toteu­te­taan Team­sissa ja niistä on jälki­kä­teen saata­villa tallenne. Webi­naa­rin linkin saat sähkö­pos­tiisi ilmoit­tau­tu­malla ko. tapah­tu­maan. Kaikki ovat lämpi­mästi tervetulleita!

Lisäksi suun­nit­teilla on podcast-sarja sekä muutama videoblogi.


Kirjoit­ta­jat:

Minna Turunen, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Liisa Sand­vall, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Merja Öhman, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Riitta Hytti­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Joni Ranta, lehtori, opinto-ohjaaja, Karelia-ammattikorkeakoulu