Categories
Pulssi Osaamisella elinvoimaa Kestävää hyvinvointia

Sote-tieto­joh­ta­misen osaamisen vahvis­ta­minen korkea­kou­lu­tuk­sessa on tärkeää

Juuri ilmes­tyneen selvi­tyksen ”Tiedä ensin, johda sitten: Sote-tieto­joh­ta­misen osaamis­tarpeet sekä kansal­lisen koulu­tuksen ja tutki­muksen nykytila” (Laihonen & Saranto 2021) mukaan ”korkea­kou­lujen sote-tieto­joh­ta­misen ja -tiedon­hal­linnan koulu­tus­tar­jonta on vähäistä ja hajanaista. Kansal­li­sesti tarjolla on yksi sote-tiedon­hal­linnan tutkintoon johtava koulu­tus­oh­jelma, ja yleisissä tieto­joh­ta­misen tutkintoon johta­vissa koulu­tuk­sissa sote-konteksti jää epäsel­väksi”. Toimenpide-ehdotuksena Laihonen ja Saranto (2021) ehdot­tavat, että kiinni­tet­täisiin huomiota tieto­joh­ta­misen sisäl­töjen integroi­miseen opetuk­sessa, mahdol­lis­tetaan sen harjoit­telua ja vahvis­tetaan sote-tieto­joh­ta­misen opetusta myös avoimessa koulutuksessa.

Sote-tieto­joh­ta­mi­sessa korostuu oikean­lainen tiedonhallinta

Sote-uudis­tuksen myötä laki sosiaali- ja tervey­den­huollon järjes­tä­mi­sestä (612/2021) pykälässä 29 velvoittaa hyvin­voin­tia­lueita seuraamaan väestön hyvin­vointia ja terveyttä alueellaan väestö­ryh­mittäin, järjes­tä­määnsä sosiaali- ja tervey­den­huollon tarvetta, sen saata­vuutta ja yhden­ver­tai­suutta, asiak­kaiden palve­lujen yhteen­so­vit­ta­mista sekä tervey­den­huollon kustan­nuksia ja tuotta­vutta. Lisäksi hyvin­voin­tia­lueen on verrattava tätä tietoa vastaavaan muilta alueilta saataviin tietoihin (THL, STM 30§ ja 31§). Hyvin­voin­tia­lueiden on hyödyn­nettävä edellä mainittua tietoa järjes­tä­mis­vas­tuullaan olevan sosiaali- ja tervey­den­huollon tieto­joh­ta­misen toiminnan, tuotannon ja talouden ohjauksen, johta­misen ja päätök­senteon tukena.

Hyvin­voin­tia­lueilla edellä mainitun tiedon käytöllä on olennainen vaikutus siihen, millai­seksi sote-rahoitus kullakin hyvin­voin­tia­lu­eella muodostuu. Pohjois-Karja­lassa hyvin­voin­tia­lu­eella toimii Siun Sote. Jotta oikeaa sote-tietoa voidaan hyödyntää päätök­senteon tukena johta­mi­sessa, on erityi­sesti kiinni­tettävä huomioita tiedon­hal­linnan vahvis­ta­miseen sähköi­sessä kirjaamisessa:

  1. Tietojen saata­vuutta, löydet­tä­vyyttä ja hyödyn­net­tä­vyyttä eri tarkoi­tuksiin varmis­tetaan tiedon elinkaaren ajan.
  2. Tiedon raken­tei­suutta paran­netaan, mikä mahdol­listaa tietojen analy­soinnin, tulkinnan ja käytön vertailuun monipuo­li­sesti. Tämä on edelly­tyksenä sille, että päätök­sen­tekoa tukevia sovel­luksia voidaan käyttää käytännön toimin­nassa ja tiedolla johta­misen tukena. Raken­teisuus on tärkeää tiedon vakioituna laatuna erityi­sesti tiedon toisio­käytön (laki sosiaali- ja terveys­tie­tojen toissi­jai­sesta käytöstä 552/2019) osalta.

Perus­e­del­ly­tyksenä sähköi­sessä kirjaa­mi­sessa on, että tieto kirjataan oikein, koska sillä on vaikusta siihen, miten kaikkea soten toimin­nassa synty­nyttä asiakas- ja rekis­te­ri­tietoa, dataa, käytetään muussa kuin sen ensisi­jai­sessa käyttö­tar­koi­tuk­sessa. Dataa käytetään tiedolla johta­misen ohella esimer­kiksi opetuk­sessa, tilas­toin­nissa ja tutki­muk­sessa. Ruohon­juu­ri­ta­solta lähte­vällä oikein tehdyllä kirjaa­mi­sella on sote-uudis­tuksen myötä olennainen vaikutus sote-palve­lujen rahoi­tukseen eli siihen, millaisin varoin kunkin Pohjois-Karjalan asukkaan hyvin­vointia ja terveyttä tuetaan sekä johdetaan valtion rahoi­tuk­sella. Miljoonat sote-alan kirjaukset siirtyvät dataksi, jolloin ”pienistä puroista” muodostuu laajempia datako­ko­nai­suuksia, jolla tiedolla johdetaan toimintaa myös ennakoi­vasti.  

Sote-tieto­joh­ta­misen toimen­pi­de­suo­si­tukset korkeakoulutukselle

Laihonen ja Saranto (2021, 54-55) esittävät kolme toimen­pi­de­suo­si­tusta. Seuraa­vassa kuvataan sote-tieto­joh­ta­misen suosi­tuksia tavoittein koulu­tuksen tarjoajan näkökul­masta koulutuksessa:

  1. Sote-tieto­joh­ta­misen integrointi koulutukseen

Tavoit­teena on:

  • varmistaa osaamisen riittävyys palve­lu­tuo­tan­nossa ja johtamisessa
  • lisätä ymmär­rystä ja osaamista tieto­joh­ta­misen roolista sekä siitä, millainen merkitys sillä on osana vaikut­tavaa ja kustan­nus­te­ho­kasta palve­lu­tuo­tantoa että tieto­joh­ta­misen ja tiedon­hal­linnan erityisosaamista
  • luoda kokonais­val­tainen koulu­tus­oh­jelma, jossa huomioidaan monia­lai­sesti ja – tietei­sesti tieto­joh­ta­misen näkökulmat
  • mahdol­listaa hyvin­voin­tia­lueiden tarpeisiin pohjau­tuvia mekanismeja jatkuvaan oppimiseen

2. Oppimista tukevien harjoit­te­lu­jak­sojen mahdol­lis­ta­minen osana sote-tieto­joh­ta­misen koulutusta

 Tavoit­teena on:

  • huomioida työelämä- ja asiakas­läh­töisyys sekä yhteis­kunnan ajankoh­taiset ilmiöt
  • mahdol­listaa harjoit­te­lu­jaksot, koska kyseessä ovat hyvin abstraktit asiat koulu­tuk­sessa (teoreet­tinen ymmärrys tiedon erilai­sista rooleista, käytännön ymmärrys sote-kontekstiin ja sen tieto­ra­ken­teisiin liittyen, käytetyt tekno­logiat ja lukuisat rajapinnat teoreet­ti­sesti ja toiminnassa)
  • huomioida, miten erilaiset dynaa­miset organi­saa­tio­kult­tuurit vaikut­tavat tietojohtamiseen
  • huomioida, miten digita­li­saatio vaikuttaa alati tieto­joh­ta­miseen, sen organi­soi­tu­miseen ja johtamiseen

3. Vahvistaa yhden­mu­kainen koulutus avoimen koulu­tuksen tarjotaan luomalla digitaa­lisia oppimi­sa­lustoja sote-toimi­joiden käyttöön

Tavoit­teena on:

  • rakentaa kaikille sote-toimi­joille yhden­mu­kainen sote-toimi­joi­den­täy­den­nys­kou­lutus, jossa opitaan käyttämään yhteistä ja kieltä keski­näisen ymmär­ryksen lisää­mi­seksi hyödyntäen digitaa­li­suutta ja monimuoto-opetusta

Haasteena koulu­tuksien osalta on ilmennyt se, että koulut­tajat on valittu ad hoc-periaat­teella ja he ovat olleet eri näkökulmiin keskit­tyviä tiedon­hal­linnan ja tieto­joh­ta­misen koulut­tajia lisäten erilaisten tulkin­tojen ja ajatte­lu­mallien moninai­suutta. ”Yhtä totuutta ei ole tarkoi­tuk­sen­mu­kaista luoda, mutta yhteinen perus­ym­märrys varmasti helpottaa vuoro­pu­helua ja lisää sote-tieto­joh­ta­misen arvoa kaikilla palve­lu­jär­jes­telmän tasoilla” (Laihonen & Saranto 2021).

Kirjoittaja:                                  

Pirjo Vesa, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu 

Lähde:

Laihonen, H. & Saranto, K. 2021. Tiedä ensin, johda sitten: Sote-tieto­joh­ta­misen osaamis­tarpeet sekä kansal­lisen koulu­tuksen ja tutki­muksen nykytila. Sosiaali- ja terveys­mi­nis­teriö. Raportteja ja muistioita 2021:33. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-6890-5

pulssin etusivu