Naisyrittäjä

Täydet tehot irti yritysneuvonnasta?

Mitä syrjäi­sempi ja pienempi paik­ka­kunta, sitä herkem­min etenkin nuoret naiset muut­ta­vat pois paik­ka­kun­nalta opis­ke­lu­jen vuoksi ja myös työl­lis­ty­vät opis­ke­lu­paik­ka­kun­nalle. Harvaan asut­tu­jen ja maaseu­tu­mais­ten aluei­den synty­vyys ja väki­luku hiljal­leen laske­vat vaikka tilas­to­jen mukaan nuorten miesten muut­to­ha­luk­kuus ei olekaan yhtä korkea – haas­teena on ennem­min­kin kohtaanto-ongelma. Muun muassa YLE on käsi­tel­lyt artik­ke­lis­saan vuonna 2020 nuorten naisten pois­muut­toa maakun­nista ja esimer­kiksi Kainuun liitto on tutki­nut asiaa syvem­min Näkö­kul­maa Kainuuseen- hankeen muodossa. Hank­keen loppu­ra­portti esit­teli suosi­tuk­sia, joiden avulla Kainuun elin­voi­ma­po­li­tii­kaan voisi lisätä naisnäkökulmaa.

Sama haaste kosket­taa Suomen lisäksi muita Euroo­pan pohjoi­sia ja arkti­sia alueita. Tähän ongel­maan Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun koor­di­noima W-Power-hanke on etsinyt ratkai­su­kei­noja kansain­vä­li­sen hanke­tii­min kanssa vuosina 2018–2021. Hanketta on rahoi­tettu Pohjoi­sen Peri­fe­rian ja Arktik­sen ohjel­masta 2014–2020, joka osal­taan toteut­taa rahoi­tuk­sen muodossa EU:n kohee­sio­po­li­tiik­kaa. Yhteis­kun­nan raken­teen kannalta on erit­täin tärkeää pitää myös metro­po­lien ulko­puo­li­set alueet asut­tuina. W-Power-hank­keen kolmi­vuo­ti­sen työn aikana on kartoi­tettu yhdessä suoma­lais­ten, ruot­sa­lais­ten, skot­lan­ti­lais­ten, irlan­ti­lais­ten islan­ti­lais­ten ja kana­da­lais­ten kump­pa­nien kanssa haas­teita, joita yrit­tä­jiksi ryhty­vät naiset kohtaa­vat sekä etsitty paikal­li­sia ratkai­suja, joilla voida madal­taa naisten itsensä työl­lis­tä­mistä yrit­tä­jyy­den kautta.

Naisyrittäjyyden haasteita.
Kuva 1. Info­gra­fiikka nais­yrit­tä­jyy­den haas­teista Pohjoi­sen Peri­fe­rian ja Arktik­sen alueella. Grafii­kan johto­pää­tök­set perus­tu­vat W-Power-hank­keessa vuosina 2018–2019 tehtyyn taustakartoitukseen.

Vuonna 2019 laadi­tun ja nais­yrit­tä­jille tehtyyn kyse­lyyn perus­tu­van taus­ta­kar­toi­tuk­sen mukaan hyvät­kään yrity­si­deat eivät aina saa tuek­seen kannus­ta­vaa tai hieno­tun­teista yritys­neu­von­taa (Kuva 1). Muita yrit­tä­jyyttä hidas­ta­via teki­jöitä kartoi­tuk­sen mukaan olivat rahoi­tuk­sen saata­vuus sekä rooli­mal­lien ja verkos­to­jen puute. Yritys­neu­von­ta­ti­lan­teessa, jossa yritys­ideansa esit­te­levä nainen on asiak­kaana, on saatettu olla hyvin­kin asen­teel­li­sia ja ennak­ko­luu­loi­sia tai nostaa jopa perhe­ti­lanne esteeksi naisen esit­tä­mälle yrity­si­dealle. Suku­puo­li­sen­si­tii­vi­syys ja moni­nais­ten taus­to­jen huomioi­mi­nen yritys­neu­von­nassa onkin hyvin vähän tutkittu teema.

W-Powerin irlan­ti­lai­nen projek­ti­kump­pani kehi­tys­yh­tiö WestBIC on kehit­tä­nyt W-Power -hank­keen aikana yritys­neu­vo­jille työka­luja, joita käyt­tä­mällä he voisi­vat huomioida parem­min erilais­ten asiak­kai­den taustat ja tarpeet. Työka­luja testat­tiin Suomessa Lapin ja Pohjois-Karja­lan alueen nais­yrit­tä­jille järjes­te­tyssä pilot­ti­val­men­nuk­sessa alku­vuonna 2021. Yrit­tä­jät olivat aiemmin voit­ta­neet hank­keen järjes­tä­män yrity­si­dea­kil­pai­lun omalla alueel­laan ja valmen­nuk­sen myötä heille halut­tiin tarjota lisä­tu­kea oman yritys­ideansa ja yrit­tä­jyy­tensä kehit­tä­mi­seen. Pilot­ti­val­men­nuk­sessa osal­lis­tu­jat pystyi­vät vaikut­ta­maan mm. siihen, mihin aikaan ryhmä­neu­von­ta­ta­paa­mi­set järjes­tet­tiin ja osal­lis­tui­vatko he tapaa­mi­siin mieluum­min paikan päällä vai verkon väli­tyk­sellä. Osal­lis­tu­jille tehtiin myös ennak­ko­ky­sely heille tärkeim­mistä valmen­nus­tee­moista sekä raken­net­tiin räätä­löi­tyjä yksi­lös­par­rauk­sia. Valmen­nuk­sessa huomioi­tiin myös vuoro­vai­kut­tei­suus, henki­lö­his­to­ria sekä työhy­vin­vointi ja oman elämän hallinta (naisen monet roolit).

Toteu­tuuko tasa-arvo yrittäjyydessä?

Keväällä 2021 W-Power-hank­keen suoma­lai­set hanke­toi­mi­jat (Karelia-amk, Lapin AMK ja Busi­ness Joensuu) järjes­ti­vät webi­naa­rin, jonka olivat naiset yrit­tä­jinä sekä nais­yrit­tä­jyy­den haas­teet nyky-Suomessa. 27.5.2021 järjes­te­tyn webi­naa­rin asian­tun­ti­joina olivat Katja Lind­holm Busi­ness Finlan­dista, Hanna Koponen Finn­ve­ralta, Piritta Park­kari Kaak­kois-Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lusta sekä Suomen Yrit­tä­jä­nai­set ry:n toimi­tus­joh­taja Carita Orlando. He kaikki työs­ken­te­le­vät yritys­neu­von­nan, -rahoi­tuk­sen tai yrit­tä­jyys­tut­ki­muk­sen parissa ja heitä yhdis­tää myös omakoh­tai­nen yrit­tä­jyys tai kasva­mi­nen yrittäjäperheessä.

Tilas­to­kes­kuk­sen mukaan Suomessa toimi­vista yrit­tä­jistä kolmas­osa on naisia, mutta yksi­ny­rit­tä­jistä 79 %. Yli 90 % nais­yrit­tä­jistä toimii palve­lu­jen ja kaupan alalla (Lähde: EK:n yritys­ky­sely, johon vastasi touko-kesä­kuussa 2019 yhteensä 562 työnan­ta­jaa ja johta­jaa). Carita Orlan­don esitti webi­naa­rissa, että juuri nais­val­tai­set alat ovat koronan vuoksi koke­neet pahim­pia takais­kuja. Tilas­to­kes­kuk­sen 24.6.2021 päivätty ”Talou­den tilan­ne­kuva” -katsaus vahvis­taa Orlan­don näke­myk­sen siitä, että korona koet­te­lee edel­leen erityi­sesti osaa palve­lu­toi­mia­loista. Kohta­lai­sen korkeana pysynyt koro­nail­maan­tu­vuus ja viruk­sen uudet varian­tit ovat tois­tai­seksi vaikeut­ta­neet talou­den avaa­mista ja ihmis­ten liik­ku­mista, joka näkyy vaikeuk­sina myös taiteen, viih­teen ja virkis­tyk­sen toimia­lalla. Erityi­sesti palve­lui­den kulutus on jäänyt lähes kymme­nen prosent­tia alem­malle tasolle verrat­tuna vuoden 2020 ensim­mäi­seen neljän­nek­seen, jolloin koro­na­kriisi oli vasta alkamassa.

Ongelma alan­va­lin­nasta on kuiten­kin Orlan­don mielestä syvem­mällä. Voimak­kaasti eriy­ty­neet ammat­tia­lat näkyvät selkeästi, kun tarkas­tel­laan opis­ke­lu­pai­kan vastaa­not­ta­nei­den suku­puo­li­ja­kau­maa. Suomen koulu­tus- ja työelämä on suku­puo­len mukaan erit­täin eriy­ty­nyt eli segre­goi­tu­nut ja segre­gaa­tio on reilusti voimak­kaam­paa kuin Euroo­passa keski­mää­rin (Lähde: Bettio and Vershc­ha­gina, 2009). Orlando pitää lukuja melko järkyt­tä­vinä, sillä esimer­kiksi tieto- ja tieto­lii­ken­ne­tek­nii­kan alan opis­ke­lu­pai­kan vastaa­not­ta­neista 97 % on miehiä, kun taas sosi­aali- ja tervey­sa­lalla 88 % on naisia. Suhteel­li­sen saman verran naisia ja miehiä haki vuoden 2018 yhteis­haussa vain ravin­tola- ja cate­rin­ga­lalle (55 % naisia ja 45 % miehiä) sekä liike­ta­lou­teen eli kaupal­li­selle alalle (45 % naisia ja 58 % miehiä). Orlan­don mukaan tämä johtaa siihen, että perus­te­tut yrityk­set­kin sijoit­tu­vat suku­puo­lit­tu­neen koulu­tus­jaon mukai­sille aloille. Uusyri­tys­kes­kuk­sen vuoden 2020 tilas­to­jen mukaan naiset perus­ta­vat eniten yrityk­siä mata­la­kat­tei­sille aloille eli terveys- ja kauneu­den­hoi­to­pal­ve­lui­hin, kun taas miehet liik­keen­joh­don konsul­toin­tiin sekä ohjel­mis­to­jen suun­nit­te­luun ja valmis­tuk­seen. Orlando toteaa kuiten­kin, että naiset onneksi toimi­vat nykyi­sin enene­vässä määrin yrit­tä­jinä eri asiantuntija-aloilla.

Ylei­sesti naisten ansio­taso on edel­leen alempi kuin miesten ansio­taso – “naisen euro on 80 senttiä”. Yrit­tä­jänä toimi­mi­nen ei vali­tet­ta­vasti tuo paran­nusta suku­puol­ten väli­siin ansio­ta­soi­hin, Orlando toteaa. Suomen Yrit­tä­jien Kantar TNS Oy:llä teet­tämä Yrit­tä­jä­gal­lup, johon vastasi 1 120 edus­ta­jaa, paljas­taa eron yrit­tä­jinä toimi­vien naisten ja miesten kuukausian­sioissa. Nais­yrit­tä­jistä 40 % ansait­see alle 2 000 euroa kuukau­dessa, kun vastaava osuus miehistä on vain 25 %. Suuri­tu­loi­sista yrit­tä­jistä (yli 5 000 euroa /kk) miehiä on puoles­taan 24 % ja naisia 11 %. Orlando toki mainit­see, että usein yrit­tä­jät ovat ylipää­tään melko pieni­tu­loi­sia, sillä neljän­nes kaikista yrit­tä­jistä ansait­see vain alle 1 000 euroa kuukau­dessa. Tällä on suora vaiku­tus makset­tui­hin eläk­kei­siin, sillä jopa 45 % gallu­piin vastan­neista kertoo, että heillä ei ole varaa riit­tä­vän eläke­mak­sun maksamiseen.

Yrit­tä­jyys ja sukupuoli

YTT, Piritta Park­kari työs­ken­te­lee yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­sen parissa TKI-asian­tun­ti­jana Kaak­kois-Suomen ammat­ti­kor­kea­kou­lussa (XAMK). Park­kari aloitti osuu­tensa webi­naa­rissa tomut­ta­malla nais­yrit­tä­jyyttä koske­via oletuk­sia ja pyysi osal­lis­tu­jia pohti­maan nais­yrit­tä­jyy­den käsi­tettä, yrit­tä­jyyttä ja suku­puolta esit­tä­mällä kysymyksen:

”On hyvä paran­taa nais­yrit­tä­jien asemaa sekä tukea ja nostaa heitä esille, MUTTA mitä teemme yrit­tä­jinä toimi­ville naisille puhu­malla heistä NAISyrittäjinä?”

Kriit­ti­nen yrit­tä­jyys­tut­ki­mus nostaa Park­ka­rin mukaan esille vallalla olevan normin yrit­tä­jästä, johon liite­tään usein mies­puo­li­nen, hete­ro­sek­su­aa­li­nen, valkoi­hoi­nen mies. Park­kari esitti väit­teen, jonka mukaan nais­yrit­tä­jät esite­tään puut­teel­li­sina, ”korjaa­mista” tarvit­se­vina toimi­joina, koska he eivät sovi tähän stereo­tyyp­pi­seen mieli­ku­vaan. Ongel­man ytimeksi hän kokee yrit­tä­jyy­den kapean stereo­ty­pian, joka tulisi kysee­na­lais­taa, ja jonka vuosi tarvi­taan laajempi ymmär­rys yrit­tä­jistä ja yrit­tä­jyy­destä. Sama dilemma pätee myös esimer­kiksi maahan­muut­ta­jien yrittäjyyteen.

Jokai­sen yritys­neu­von­nassa tai rahoi­tusta tarjoa­vassa orga­ni­saa­tiossa toimi­van tuli­si­kin pohtia, millai­sia (tiedos­ta­mat­to­mia) oletuk­sia heillä on halu­tun­lai­sen liike­toi­min­nan ja yrit­tä­jän itsensä suhteen, ja miten ne vaikut­ta­vat annet­tuun asian­tun­ti­ja­pal­ve­luun ja tehtyi­hin päätök­siin. Park­ka­rin toive onkin, että yrit­tä­jinä toimi­via naisia nostet­tai­siin esille yrit­tä­jinä eikä nais­yrit­tä­jinä. Park­kari painot­taa yrit­tä­jyys­kas­va­tuk­sen suurta roolia yrit­tä­jyy­teen liit­ty­vien mieli­ku­vien luomi­sessa: koului­hin ja oppi­lai­tok­siin tulisi kutsua mahdol­li­sim­man erilai­sia yrit­tä­jiä esit­täy­ty­mään. Erilai­silla esimer­keillä voidaan vaikut­taa siihen, miten yrit­täjä nähdään – onko yrit­täjä yksi­näi­nen sankari kuten Steven Jobs vai voidaanko yrit­tä­jyys nähdä esimer­kiksi yhdessä teke­mi­sen ja yhtei­söl­li­syy­den kautta?

Nais­yrit­tä­jänä ”miesten rahoi­tus­maa­il­massa” – puut­tu­vatko nais­yrit­tä­jyy­den roolimallit?

Tutki­mus­ten mukaan rahoi­tus­maa­il­maa ja sen raken­teita sekä termi­no­lo­giaa pide­tään masku­lii­ni­sena. Esimerk­kinä tästä Busi­ness Finlan­din Senior Advisor Katja Lind­holm mainitsi webi­naa­rissa pääoma­si­joit­ta­jien yhtei­sön, joka koostuu suureksi osaksi miehistä, ja se ohjaa käytet­tyä kieltä ja termi­no­lo­giaa hyvin masku­lii­ni­seen suun­taan. Nais­yrit­tä­jän tulee sopeu­tua olemassa oleviin raken­tei­siin ja omaksua masku­lii­ni­nen tapa puhua pärjä­täk­seen rahoi­tusta hakies­saan. Hanna Koponen totesi sen sijaan, että valtio-omis­tei­nen Finn­vera ja pankit rahoit­ta­vat sekä yrit­tä­jänä toimi­via miehiä sekä naisia eivätkä pidä suku­puolta niin merki­tyk­sel­li­sinä. Esimer­kiksi Finn­ve­ralla aiemmin ollut edul­li­nen nais­yrit­tä­jä­lai­nain­stru­mentti lakkau­tet­tiin tasa-arvo­syistä jo vuosi­kym­men sitten. Julki­sen rahoi­tuk­sen puolella avus­tuk­set ja lainat myön­ne­tään­kin aina yrityk­sille eikä ihmi­sille, totesi myös Lindholm.

Pohjois­mai­sen sijoi­tus­yh­tiö Uncon­ven­tio­nal Ventu­re­sin julkai­se­man rapor­tin mukaan vain 6 % start-up rahoi­tuk­sesta ohjau­tuu naisten omis­ta­mille yrityk­sille. Tyypil­li­sesti start-upit ovatkin tekno­lo­gia-alalta, joissa on vahva mies­val­tai­suus. Tekno­lo­gia-alalle naisia houku­tel­laan erilais­ten hank­kei­den avulla. Esimer­kiksi maalis­kuussa 2021 käyn­nis­tyi Mimmit Koodaa Pohjois-Karjala -hanke, jonka tavoite on tarjota esiku­via ja vertais­tu­kea naisille, jotka pohti­vat alan­vaih­toa ja uuden oppi­mista koodaus yhtenä vaihtoehtona.

Lind­holm esitti webi­naa­rissa tutki­mus­tu­lok­sia ja kysy­myk­siä liit­tyen startup-yrit­tä­jyy­teen. Ovatko tietyt mark­ki­nat houkut­te­le­vam­pia pääoma­si­joit­ta­jille ja näyt­te­leekö naisten alie­dus­tus riski­pää­oma­si­joi­tus­puo­lella jotain roolia? Hänen näke­myk­sensä oli, että yrit­tä­jyys­kir­jal­li­suu­den perus­teella ne yhtiöt, jotka keskit­ty­vät mies­val­tai­siin mark­ki­noi­hin tai miesten tarpei­siin, ovat yleensä miesten perus­ta­mia. Naiset taas toden­nä­köi­sem­min perus­ta­vat yhtiöitä nais­val­tai­sille mark­ki­noille ja nais­asiak­kai­den tarpeita ajatel­len. Koponen ja Lind­holm pohti­vat yhdessä mm. sitä, ovatko nais­joh­toi­set yhtiöt varo­vai­sia korkealle riski­no­tolle, sillä Euroo­pan komis­sio tunnis­taa tämän ilmiön myös kansain­vä­li­sellä tasolla. Koponen näki nais­yrit­tä­jien olevan Pohjois-Karjassa vahvoja ja rohkeita persoo­nia. Vaikka naiset ovatkin hänen mukaansa maltil­li­sia riski­not­ta­jia, kasvu­ha­luk­kuut­ta­kin löytyy. Kiitosta hän antoi siitä, että naiset valmis­tau­tu­vat erit­täin hyvin rahoi­tus­neu­vot­te­lui­hin. Koposen havainto oli kuiten­kin saman­suun­tai­nen Lind­hol­min kanssa eli myös Pohjois-Karja­lassa naiset yleensä kuiten­kin aloit­ta­vat yritys­toi­min­nan varo­vai­sem­min ja pienem­mällä pääomalla kuin miehet.

Lind­holm esit­teli puheen­vuo­ronsa lopuksi Busi­ness Finlan­din toimin­taa ja avasi sen rahoi­tus­kri­tee­rejä kansain­vä­lis­ty­ville suoma­lai­sille yrityk­sille. Koposen mukaan Finn­vera eroaa Busi­ness Finlan­dista siinä, että rahoi­tuk­sen myön­tä­mi­nen ei vaadi yrityk­sen kansain­vä­lis­ty­mistä ja Finn­ve­ralta yrit­tä­jät voivat hakea myös henki­lö­koh­taista yrit­tä­jä­lai­naa. Finn­vera toimii pank­kien kump­pa­nina järjes­tä­mällä yrityk­selle vakuuk­sia pankin myön­tä­miin lainoi­hin ja muihin rahoitustuotteisiin.

Usein puhu­taan myös siitä, että menes­ty­vistä nais­yrit­tä­jistä on vaikea löytää rooli­mal­leja, jotka innoit­tai­si­vat naisia kokei­le­maan yrit­tä­jyyttä. Hanna Koposen mielestä myös perin­tei­siltä nais­voit­toi­silta toimia­la­oilta nousee kasvu­yri­tyk­siä ja mainitsi esimerk­keinä menes­ty­neitä nais­yrit­tä­jiä kuten Diili-tv-ohjel­mas­sa­kin tuoma­rina esiin­ty­nyt Noora Fager­ström (Jungle Juice Bar /Smoothie Heaven Oy), Vuoden Yrit­täjä 2020 Pia Erlund (By Pia’s Oy) sekä Vuoden Nuori Yrit­täjä 2019 Jarna Kaplas (Kont­ti­ra­vin­tola Morton /Emäpitäjän Annis­ke­lu­ra­vin­to­lat Oy).

Perhe­va­pai­den kulut suurin este tasa-arvoi­sen yrit­tä­jyy­den tiellä

Webi­naa­rin toisessa osassa asian­tun­ti­jat keskus­te­li­vat yhdessä osal­lis­tu­jien kanssa siitä, millaista vertais­tu­kea ja mento­roin­tia nais­yrit­tä­jät tarvit­se­vat ja millai­sia koke­muk­sia heillä itsel­lään yrit­tä­jinä niistä on. Carita Orlando mainitsi, että Suomen Yrit­tä­jä­nai­set ry:n jäsen­ky­se­lyn mukaan edun­val­von­nan lisäksi tärkeänä liit­ty­mis­syynä pide­tään yhdis­tyk­sen kautta saata­vaa vertais­tu­kea ja verkos­toi­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia toisten nais­yrit­tä­jien kanssa. Hanna Koposen varo­vai­sen arvion mukaan naiset ovat hieman miehiä aktii­vi­sem­pia verkos­toi­tu­maan. Hän nosti esimerk­kinä Face­boo­kin Nais­yrit­tä­jät -vertais­tu­ki­ryh­män, jossa on yli 60 000 jäsentä. Sekä Orlando että Koponen perään­kuu­lut­ti­vat myös seka­ver­kos­toi­hin kuulu­mi­sen tärkeyttä.

Ylei­sesti keskus­te­lussa todet­tiin, että naiset voisi­vat olla vielä rohkeampi ja tuoda omaa amma­til­lista osaa­mis­taan esille aktii­vi­sem­min. Samaa pätee myös nais­yrit­tä­jien tarjoa­mien palve­lui­den ja tuot­tei­den hinnoit­te­luun, siinä­kin naiset voivat petrata ja olla itse­var­mem­pia. Rahaan liittyy aina tunteita, joita olisi hyvä oppia käsit­te­le­mään pystyäk­seen parem­min pitä­mään puolensa hinta­neu­vot­te­luissa. Aloit­tava yrit­täjä ei usein uskalla hinnoi­tella rohkeasti, sillä mark­ki­noille pääsyy halu­taan varmis­taa. Hinnoit­te­luun kannat­taa panos­taa heti alussa, sillä hinnan nosta­mi­nen myöhem­mässä vaiheessa on aina hanka­lam­paa. Hinnan avulla raken­ne­taan myös mieli­ku­vaa tuot­teen laadusta.

”Tunne se pääoma­si­joit­taja, jolle olet pitc­haa­massa, sillä se vaikut­taa missä järjes­tyk­sessä kerrot asiasi”, opasti Katja Lind­holm panee­li­kes­kus­te­lussa ja kertoi esimerk­kejä omista pitc­haus­ko­ke­muk­sis­taan. ”On tärkeää pitää oman ideansa asian­tun­ti­juus itsel­lään ja oma hissi­puhe tulee olla selkä­ran­gassa valmiina niin, että se tulee luon­te­vasti ulos sopivan, yllät­tä­vän­kin tilai­suu­den tullessa eteen”, Lind­holm neuvoi. Ne pitc­haus­val­men­nuk­set, joihin hän on osal­lis­tu­nut, koros­ta­vat sitä, että yrit­tä­jän on osat­tava kertoa sijoit­ta­jan mielen­kiin­non herät­tävä tarina. Yrit­täjä, tiimi ja mark­ki­na­po­ten­ti­aali ovat asioita, joihin pitc­ha­tessa tulee erityi­sesti kiin­nit­tää huomiota.

Lopuksi pane­lis­tit pohti­vat keinoja, joilla yrit­tä­mi­sestä tulisi nykyistä tasa-arvoi­sem­paa. Carita Orlando korosti tärkeim­män kehit­tä­mis­toi­men olevan perhe­va­pai­den kaik­kien kulujen siir­tä­mi­sen KELA:n makset­ta­vaksi, eikä edes osit­tain työnan­ta­jan kukka­rosta. Kaikki tilai­suu­den asian­tun­ti­jat tukivat tätä näkö­kul­maa. Hanna Koponen toivoi myös, että pääoma­si­joit­ta­jat kiin­nos­tui­vat sijoit­ta­maan enemmän naisten perus­ta­miin yrityk­siin. Piritta Park­kari puoles­taan toivoisi voivansa vaikut­taa siihen, miten ihmiset tekevät oletuk­sia suku­puo­len perus­teella. Jokai­nen näistä toiveista on yhtä lailla tärkeä ja toteu­tet­ta­vissa oleva, meidän jokai­sen tahdosta ja asen­teista riippuen.


Kirjoit­ta­jat:

Satu Musto­nen, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Helena Puhakka-Tarvai­nen, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu