Categories
Pulssi Muut

Morsius­sauna ennen ja nyt

Sauna on keskeinen osa suoma­laista ja karja­laista kulttuuria, mikä on huomioitu myöntä­mällä suoma­lai­selle sauna­pe­rin­teelle Unescon aineet­toman kulttuu­ri­pe­rinnön status. Erityi­sesti itäisellä alueella sauna raken­nettiin ensim­mäisenä, sitten vasta itse tupa. Suomalais-karja­lai­sessa kansan­pe­rin­teessä on jäänyt runsaasti merkkejä saunan keskei­syy­destä. Onpa Kaleva­laankin päässyt mainintoja saunasta, kun halutaan vakuuttaa morsian siitä, että tuleva talo on vakava­rainen: Täss’ on laajat saunan lauat ja leveät pirtin lautsat. Samalla tähden­netään nuori­kolle, miten hänen tulee miehe­lässä sauna lämmittää valmiiksi puoli­sonsa perheelle:

Iltasaunan saapuessa

veet vetele, vastat kanna,

hauo vastat valmihiksi

saunahan savut­to­mahan

ilman viikon viipymättä,

saunahan katoa­matta,

taikka appi arveleisi,

anoppi ajatte­leisi

saunan lauoilla lamovan,

penkin päässä piehtaroivan.

Sekä morsius- että sulhas­saunat ovat kuuluneet nuorten valmis­tau­tu­miseen aviosäätyyn siirty­miseen. Vaikka molem­mille avioi­tu­minen on tarkoit­tanut uutta elämän­vai­hetta, se on ollut morsia­melle suurempi muutos: naiselle avioliitto on tarkoit­tanut muutta­mista pois lapsuuden kodista puolison kotiin, toiselaan. Jo nimitys toisela viittaa siihen, että morsian joutuu vieraille veräjille, pois tutusta ympäristöstä.

Entisinä aikoina perin­teisiin naima­ta­poihin kuuluivat sauna ja neuvok­ki­virret, joissa morsian on kylve­tetty. Nykyään perin­nettä sovel­letaan hääse­re­moniaa edeltä­vissä poltta­reissa, joissa morsiamen tai sulhasen ystävät valmis­tavat tätä tulevaa liittoa varten. Rituaa­lissa nouda­tetaan vanhaa kaavaa, mutta elementit tuodaan tähän päivään. Alla olevasta taulu­kosta näkee mitä nykyajan morsius­sau­nassa tehdään ja miten ne kunnioit­tavat vanhaa kaavaa.

Nykyajan morsius­sau­na­ko­ke­muk­sista Riikka kertoo omat kokemuk­sensa omista poltta­reis­tansa. Hänellä on myös kokemusta ohjelman sovel­ta­vuu­desta, sillä hän on osallis­tunut vieraana useassa eri poltta­reissa missä on sovel­lettu ohjel­ma­nu­me­roita. Jokainen morsius­sau­na­ko­kemus on hänestä ollut omanlai­sensa, ja aina morsiamen näköinen.

Riikan kokemukset morsiussaunasta

Kavereideni poltta­reissa olin itse osallis­tunut moneen morsius­saunaan, ja omissa poltta­reissani odotin itse eniten tätä perin­nettä. Morsius­sauna oli ainoa ohjel­ma­numero, jonka vaadin poltta­reideni järjes­tä­jiltä.  Erityi­sesti minua viehätti siihen liittyvä siirtymä tytöstä naiduksi naiseksi kaikkine perin­teineen ja symbo­liik­koineen. Morsius­sau­na­pe­rinteen koen vahvasti suoma­lai­seksi tradi­tioksi ja olen aina nauttinut sen eri muodoista, kun sitä on sovel­lettu kullekin morsia­melle sopivaksi.

Morsius­saunani alkoi sillä, että päähäni aseteltiin kukkak­ruunu kävel­lessäni kylpy­huo­neeseen. Samaan aikaan poltta­riväki huusi, taputti ja piti mahdol­li­simman paljon meteliä. Astuessani saunaan, muut osallis­tujat huusivat ”paha pois”, mikä oli minulle uusi ohjel­man­numero morsius­sau­nassa. Tykkäsin kovasti tästä aloituk­sesta, sillä se nosti tunnelmaa tulevaa iltaa varten. Sauna oli koris­teltu valkealla liinalla, kukilla ja morsiamen paikalle oli asetettu erinäisiä havuja, oksia ja lehtiä. Tämän tarkoi­tuksena oli sattua lievästi istuessani niiden päällä, jotta valmis­tau­tuisin sietämään pieniä ärsyk­keitä avioliiton aikana.

Saunan lauteet jossa liina, kukkia ja havuja,
Kuva 1. Sauna oli koris­teltu valkealla liinalla, kukilla ja morsiamen paikalle oli asetettu erinäisiä havuja, oksia ja lehtiä. Kuva: Riikka Räsänen.

Saunassa heitettiin löylyä taval­liseen tapaan. Kun poistuin omalta “morsiamen paikaltani”, seurasi jännittävä hetki.  Sen, joka nyt istuu­tuisi tuolle paikalle, uskotaan olevan seuraava morsian. Tämä voi aiheuttaa kilpailua vieraiden kesken, vähän samaan tapaan kuin häissä kimpun tai sukka­nauhan saaminen. Vasto­minen kuului myös morsius­sau­no­miseen, jossa vieraat vuoro­tellen saivat “hakata” morsianta. Tässä tarkoi­tuksena oli tuottaa naimaonnea. Jonkin ajan päästä minut “puhdis­tettiin” eri tavoin. Hiukseni pestiin kanan­mu­nalla, iho jauhoilla ja selkä suolalla. Näillä kaikilla oli omat syynsä, esimer­kiksi kananmuna toivotti hedel­mäl­li­syyttä ja jauho vaurautta. Suola merkitsi “vanhojen suolojen” poistu­mista mielestä, etteivät ne jää hiertämään tulevai­suu­dessa. Onneksi tämän “pesun” jälkeen sain hemmot­te­lu­tuot­teita mitä käyttää saunassa, kuten hunaja­maskia ja kuorin­ta­hiekkaa. Tämä oli täysin moderni lisä.

Nainen saunassa.
Riikka morsius­sau­nassa. Kuva: Anni Milne.

Saunassa naimi­sissa olevat vieraat kertoivat vinkkejään menes­tyvään avioliittoon ja naimat­tomat vieraat kertoivat toiveitaan tulevai­suu­teeni aviopuo­lisona. Jäähyn aikana jouduin juoksemaan saunan ympäri ja samalla huutamaan vanhojen ihastuk­sieni nimiä. Tämän tarkoitus oli hyväs­tellä tyttö­elämä. Kun oli aika palata takaisin saunaan, kaasoni päätti “yllättää” minut heittä­mällä sankol­lisen kylmää vettä päälleni. Tässä ideana oli valmis­tautua mahdol­lisiin yllätyksiin elämässä. Sauno­misen ja pesey­ty­misen jälkeen hiukseni letitettiin, sillä tytöillä on hiukset auki ja vaimoilla ne ovat kiinni.

Nainen jonka hiukset on letitetty.
Saunan jälkeen Riikan hiukset letitettiin. Kuva: Pinja Sirviö

Taulu­kossa näkyy vasem­massa sarak­keessa Riikan morsius­saunan etene­minen vaihe vaiheelta ja oikeassa kevyt analyysi siitä, mihin perin­teeseen tai symbo­liikkaan mikin vaihe olisi sovel­let­ta­vissa. Morsius­sau­nassa kyseessä ei ollut folklo­ris­tisen tarkka morsiamen neuvok­ki­riitti tai lemmen­nos­tatus, vaan moder­ni­soitu maallikkoversio.

RIIKAN MORSIUSSAUNAN OHJELMAMIKÄ SYMBOLIIKKA / PERINNE
Saunan koris­ta­minenAvioliiton hyvät hetket
Metelöi­minen ennen saunaan menoaPahan karkot­ta­minen ja turval­li­suuden varmistaminen
Kukkak­ruunun asetta­minen morsiamelleSiirty­minen tyttöy­destä aviosäätyyn
Morsiamen paikka saunassaAvioliiton karikot
Vasto­mistaLemmen­nos­tatus: naidut naiset varmis­tavat naimaonnen naimattomille
Morsiamen pesu kanan­mu­nalla, jauholla ja suolallaSiirty­mä­riitti: hedel­mäl­li­syyden ja vaurauden varmis­ta­minen, vanhat “suolat” pois 
Naimi­sissa olevien naisten vinkkejäNeuvot morsia­melle siitä, miten “toise­lassa” toimitaan
Saunan ympäri juokse­minen huutaen entisten ihastusten ja kumppanien nimetEntinen elämä tyttönä jää unholaan
Nykyajan lisäys: sauna­hu­najat, kasvo­maskit, kuorintasuolatMorsiamen hemmot­telua, mutta taustalla puhdis­tau­tu­minen ja valmis­tau­tu­minen tulevaan
Naimi­sissa oleva heittää kylmää vettä morsiamen päälleMorsiamen valmis­ta­minen aviolii­tossa tuleviin yllät­täviin hetkiin
Saunan jälkeen letit­tä­minen morsiamen tukkaTytöillä oli hiukset auki, naidulla naisella hiukset kiinni (perin­tei­sesti tosin vapaana roikkuvat letit kuuluivat tytöille, naiduilla naisilla letit laitettiin nutturalle)

Taulukko 1. Riikan morsius­saunan eteneminen.

Nykyaikana kaasot suunnit­te­levat morsius­saunan kokonai­suuden. He räätä­löivät tarinat, tekemiset sekä ohjelman morsiamen näköi­siksi. Jos toiveena on saada lapsia, tehdään taikoja ja ennus­tuksia lapsionnen varmis­ta­mi­seksi. Perin­tei­sesti haluttiin taata lapsi­lykky, erityi­sesti poika­lasten saami­seksi. Nykyään ei avioi­tu­misen päätar­koi­tuksena ole enää jatkaa sukua, vaan halutaan sitoutua elämään yhdessä. Sen vuoksi voisivat lemmen­nos­ta­tukset olla paikallaan: näin varmis­tetaan, että liitto onnistuu.

Morsius­sauna matkailutuotteeksi?

Sauno­miseen yhdis­tetty lemmen­nos­ta­tuksen riitti loitsuineen voisi toimia matkai­lu­tuot­teena tietylle, joskin pienelle kohde­ryh­mälle. Morsius­saunan eri elemen­teistä voi rakentaa joustavan matkai­lu­tuotteen, mutta aina tulee huomioida paikal­lisuus, jotta tuote olisi eetti­sesti kestävä. Tämä tarkoittaa, että esimer­kiksi morsius­saunan eri osat ja niihin liittyvät laulut ja tarinat ovat paikal­listen hyväk­symiä. Hienoa olisi, jos tilai­suuden sisällön tuottajina ja fasili­taat­to­reina toimi­sivat paikal­liset. Näin vältetään kulttuu­rinen omiminen ja saadaan myös paikal­liset sitou­tumaan tuotteeseen.


Kirjoit­tajat:

Tarja Kupiainen, yliopettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu

Riikka Räsänen, opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu