Yrit­tä­jyy­den yliopet­taja opis­ke­li­joi­den yrit­tä­jyys­pol­kuja kehittämässä

Yrit­tä­jyy­den yliopet­ta­jan lahjoi­tus­vi­ran avulla Kare­li­aan perus­tet­tiin koulu­tusa­lat läpi­leik­kaava yrit­tä­jyy­so­pe­tusta ja -palve­luita kehit­tävä tehtävä. Hank­keen aikana tehty työ on näkynyt mm. Draft-yrit­tä­jyys­oh­jel­man menes­tyk­sessä sekä Tutki­van yrit­tä­jyy­den toimin­ta­mal­lin kehittämisessä.

Yrit­tä­jyy­den yliopet­ta­jan lahjoi­tus­virka oli yli 5-vuoti­nen hanke 1.12.2016 – 31.12.2021. Hank­keen rahoi­tuk­sesta vastasi Karelia-amk:n pitkä­ai­kai­nen tukija ja kump­pani William ja Ester Otsa­kor­ven säätiö.

Yliopet­ta­jaksi valitun henki­lön (tämän artik­ke­lin kirjoit­taja) vastuu­alu­eena hank­keen aikana oli Kare­lian yrit­tä­jyys­po­lun, -opin­to­jen ja -palve­lui­den kehit­tä­mi­nen yhdessä Kare­lian kump­pa­nei­den kanssa.

Yliopet­ta­jan rooli ammattikorkeakoulussa

Mikä on yliopet­taja ja miten yliopet­ta­juus eroaa ”normaa­lista” korkea­kou­luo­pet­ta­juu­desta?  Tähän kysy­myk­seen ei ole yhtä tarkkaa vastausta, koska yliopet­ta­jien rooli vaih­te­lee ammat­ti­kor­kea­kou­lussa ja -kouluissa koulutusaloittain.

Yleensä yliopet­ta­jan työajasta pienempi osa on puhdasta opetusta. Monien yliopet­ta­jien työn­ku­vassa koros­tuu opin­to­jen loppu­vaihe ja erityi­sesti opin­näy­te­töi­den ohjaus. Tohto­ri­kou­lu­tuk­sen saaneena yliopet­taja kantaa tyypil­li­sesti enemmän vastuuta oman alansa opetus­si­säl­tö­jen kehit­tä­mi­sestä sekä omaan alaan liit­ty­vän tutki­muk­sen seuraa­mi­sesta. Yliopet­ta­jat myös tekevät tyypil­li­sesti kohtuul­li­sen paljon tutki­mus-, kehit­tä­mis- ja innovaatiotyötä.

Yliopet­ta­jalla onkin usein tietyn koulu­tusa­lan henki­lös­töstä se paras ymmär­rys oman alan tutki­muk­sen tilasta ja tulok­sista. Tästä hyöty­vät paitsi opet­ta­ja­kol­le­gat ja opis­ke­li­jat, mutta myös ammat­ti­kor­kea­kou­lun työelämäkumppanit.

Yrit­tä­jyys­polku ja Spark Joensuu ovat pohjois­kar­ja­lai­sen yhteis­työn hedelmä

Yksi yrit­tä­jyy­den yliopet­ta­jan tehtä­vistä oli koota ja jäsen­tää kaikki Kare­lian opis­ke­li­joille tarjolla olevat yrit­tä­jyy­so­pin­not ja -palve­lut yhdeksi koko­nai­suu­deksi. Alku­kar­toi­tuk­sen jälkeen paljas­tui, että opis­ke­li­joille on tarjolla yli 60 erilaista vapaasti valit­ta­vaa opin­to­jak­soa sekä kymmen­kunta Kare­lian tai yhteis­työ­kump­pa­nei­den tuot­ta­maa palvelua.

Kaikki tämä mahdol­li­suuk­sien paljous orga­ni­soi­tiin yhden yrit­tä­jyys­pol­ku­ko­ko­nai­suu­den alle. Orga­ni­soi­vana peri­aat­teena käytet­tiin opin­to­jen vaihetta sekä liikei­dean kehit­tä­mi­sen vaihetta. Näiden työka­lu­jen avulla opis­ke­lija tai opet­taja voi tunnis­taa yrit­tä­jyyttä suun­nit­te­le­valle opis­ke­li­jalle parhai­ten sopivat opinto- ja palve­lu­mah­dol­li­suu­det. Yrit­tä­jyy­destä kiin­nos­tu­nei­den opis­ke­li­joi­den tueksi Kare­lian jokai­selle koulu­tusa­lalle nimet­tiin myös oma yrittäjyysvastaava.

Kare­lian sisäi­senä harjoi­tuk­sena alkanut yrit­tä­jyys­pol­ku­työ laajeni vuoden 2019 aikana koko Joen­suun seudun katta­vaksi Spark Joensuu -yhteis­työksi. Spark Joensuu on yhteis­joen­suu­lai­nen tapa tehdä opis­ke­li­jay­rit­tä­jyy­den edis­tä­mistä ja yhteis­työtä. Mukana ovat Kare­lian lisäksi Itä-Suomen yliopisto, Riveria, Joen­suun kaupunki ja Lyseon lukio sekä Busi­ness Joensuu. Fyysi­sessä Spark Joensuu -ympä­ris­tössä Joen­suun Tiede­puis­tolla toimis­to­aan ovat pitä­neet myös Nuori Yrit­tä­jyys Ry., Pohjois-Karja­lan Yrit­tä­jät, TE-palve­lui­den Start­ti­raha -neuvonta sekä opis­ke­li­joi­den oma Joensuu Entrepre­neurs­hip Society.

Vuoden 2021 loppuun tultaessa Spark Joensuu on ollut koko Suomen tasolla ainut­laa­tui­nen esimerkki kouluaste- ja orga­ni­saa­tio­ra­jat ylit­tä­västä yrittäjyysyhteistyöstä.

Draft-yrit­tä­jyys­oh­jelma kehit­tyi ylimaa­kun­nal­li­seksi ja palkit­tiin kansainvälisesti

Draft Program®, eli Draft-yrit­tä­jyys­oh­jel­man koor­di­nointi ja kehit­tä­mi­nen on ollut yrit­tä­jyy­den yliopet­ta­jan yksi tärkeim­mistä tehtä­vistä. Draft on yrit­tä­jyys­oh­jelma, joka auttaa alkavia yrit­tä­jiä raken­ta­maan elin­kel­poi­sia ja perus­ta­jien itsensä näköi­siä yrityk­siä. Ohjel­man kautta on synty­nyt vuosit­tain n. 10 uutta yritystä. Draftin ensim­mäi­sessä vaiheessa mukaan valitut tiimit saavat 1000 euroa rahoi­tusta ja oman henki­lö­koh­tai­sen yrit­tä­jyys­val­men­ta­jan neljän kuukau­den ajan­jak­solle. Jatko­vai­heessa rahoi­tus nousee jo 3000 euroon. 

Hank­keen aikana ohjelma kasvoi Kare­lian ja Itä-Suomen yliopis­ton yhteis­työstä kuuden orga­ni­saa­tion ja kahden maakun­nan ohjel­maksi, kun mukaan Joen­suussa liittyi Riveria, ja Pohjois-Savossa veto­vas­tuun ohjel­masta otti Savonia AMK kump­pa­ni­naan SAKKY. Samaan aikaan Draftin opis­ke­li­ja­fo­kus laajeni katta­maan opis­ke­li­joi­den lisäksi oppi­lai­tos­ten henki­lö­kun­nan ja alumnit.

Kesällä 2021 Työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­riö valitsi Draftin Suomen edus­ta­jaksi Euroo­pan laajui­seen yrit­tä­jyy­den edis­tä­mi­sen kilpai­luun. Kansain­vä­li­sessä kilpai­lussa Draft-ohjel­malle myön­net­tiin erityis­tun­nus­tus­pal­kinto. Palkin­non perus­te­luina olivat paitsi hyvät tulok­set, myös uusi inno­va­tii­vi­nen Tutkiva yrit­tä­jyys -toimintamalli.

Kaksi henkilöä pilkkoo vihanneksia keittiössä.
Nokiakka Oy osal­lis­tui Draft-yrit­tä­jyys­oh­jel­maan vuonna 2021.

Tutki­van yrit­tä­jyy­den malli arki­päi­väis­tää yrittäjyystutkimuksen

Tutkiva yrit­tä­jyys (eng. explo­ra­tory entrepre­neurs­hip) tarkoit­taa Draft-ohjel­massa käytet­tä­vää toimin­ta­mal­lia, missä yrit­tä­jyys­val­men­ta­jina toimi­vat ammat­ti­kor­kea­kou­lun opet­ta­jat ja muut asian­tun­ti­jat muut­ta­vat valmen­nus­työn aikana saadut opit nk. hyötyjulkaisuiksi.

Tutki­vassa yrit­tä­jyy­dessä valmen­ta­jan ja valmen­net­ta­van tiimin välistä suhdetta ei nähdä yksi­suun­tai­sena proses­sina, missä tieto liikkuu ainoas­taan asian­tun­ti­jalta tiimille. Yhtä tärkeää on toiseen suun­taan tapah­tuva oppi­mi­nen, jossa asian­tun­tija oppii tiimin tekemän työn kautta. Nämä koke­muk­set ovatkin muut­tu­neet jo kymme­niksi käytän­nöl­listä ja paikal­li­sesti värit­ty­nyttä oppia sisäl­tä­viksi nettijulkaisuiksi.

Nämä alka­vien yritys­ten synty­ta­ri­nat kerto­vat mm. siitä, miten haetaan maaseu­dun yrityk­sen perus­ta­mis­tu­kea, miten perus­te­taan ilma­lai­va­teh­das tai miten tehdään elin­tar­vik­kee­seen liit­ty­vää tuotekehitystä.

Alkavan yrit­tä­jän uudet työka­lut kaik­kien saataville

Tutki­van yrit­tä­jyy­den toimin­ta­mal­liin ja yrit­tä­jyy­den yliopet­ta­juu­teen kuuluu myös uusien alkavan yrit­tä­jän työka­lu­jen testaa­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen. Esimerk­keinä tällai­sista työka­luista ovat kansain­vä­li­siin esiku­viin perus­tu­vat kään­tei­nen tulos­las­kelma -mene­telmä, yhden sivun liike­toi­min­ta­suun­ni­telma sekä nk. tari­nal­lis­tet­tuun brän­diin perus­tuva yrityk­sen verk­ko­si­vu­jen design -ohje.

Kaikki maini­tut työka­lut on julkaistu myös avoi­mesti saata­villa olevina hyöty­jul­kai­suina Draf-yrit­tä­jyys­oh­jel­man sivuilla.


Kirjoit­taja:

Heikki Immonen, yliopet­taja, Karelia-ammattikorkeakoulu