Ihmisiä pöydän ääressä

Kansain­vä­lis­ten opis­ke­li­joi­den tarpeet näkyviksi

Kansain­vä­li­nen uraoh­jaamo -hanke (REACT ESR) järjesti huhti­kuun viimei­sellä viikolla kaksi työpa­jaa hank­keen keskei­sille kohde­ryh­mille: Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun kansain­vä­li­sille opis­ke­li­joille ja alueen yrityk­sille ja kehi­tys­yh­tiöille. Molem­missa työpa­joissa työs­ken­nel­tiin pien­ryh­missä, jotka kier­si­vät eri työpis­teillä keskus­te­le­massa vali­tuista teemoista. Tilai­suuk­sissa oli mukana live­ku­vit­taja, joka piirsi keskus­te­lusta kokoa­van kuvan. Tämä artik­keli kertoo opis­ke­li­joille järjes­te­tystä työpa­jasta. Yritys­ten ja kehi­tys­yh­tiöi­den työpa­jan tulok­sia käsi­tel­lään eril­li­sessä, myöhem­min julkais­ta­vassa artikkeleissa.

Keskus­te­lussa kotou­tu­mi­nen, työl­lis­ty­mi­nen ja alumnitoiminta

Työpa­jaan osal­lis­tui 11 Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun kansain­vä­listä opis­ke­li­jaa. Paikalla oli sekä englan­nin­kie­li­sissä Inter­na­tio­nal Busi­ness – ja Industrial Mana­ge­ment -koulu­tuk­sissa opis­ke­le­via, että suomen­kie­lis­ten tutkinto-ohjel­mien opis­ke­li­joita eri aloilta. Oli arvo­kasta ja tärkeää kuulla molem­pien ryhmien koke­muk­sia ja ajatuk­sia, sillä englan­nin­kie­li­sissä koulu­tuk­sissa ja suomen­kie­li­sissä koulu­tuk­sissa opis­ke­le­vat ulko­maa­lai­set opis­ke­li­jat ovat monin tavoin erilai­sessa asemassa keske­nään. Usein englan­nin­kie­li­sessä koulu­tuk­sessa opis­ke­leva on saapu­nut opis­ke­li­jaksi suoraan ulko­mailta, kun taas suomen­kie­li­sissä tutkin­noissa opis­ke­le­vat ovat olleet Suomessa pidem­pään ja voineet alun perin saapua maahan muusta syystä kuin opis­ke­le­maan. Tuen tarpeita on kuiten­kin molem­milla ryhmillä.

Työpa­jassa keskus­tel­tiin kolmesta teemasta: Kare­lian alum­ni­toi­min­nasta, aset­tau­tu­mi­sesta ja kotou­tu­mi­sesta Joen­suu­hun sekä työl­lis­ty­mi­sestä ja työhar­joit­te­luista. Jokai­sesta teemasta oli valmis­teltu kysy­myk­siä ja keskus­te­lun aiheita. Työs­ken­te­ly­ta­poina käytet­tiin muun muassa mieli­pi­de­ja­naa ja miellekarttaa.

Oppi­lai­tok­selta toivo­taan tukea myös arjen asioissa

Verkos­to­jen ja avain­hen­ki­löi­den merki­tys koros­tui erityi­sesti aset­tau­tu­mi­sen ja kotou­tu­mi­seen liit­ty­vän tiedon­saan­nin osalta. Opis­ke­li­jat, joilla on perhettä ja kave­reita alueella, saavat paljon hyödyl­listä tietoa arjen asioista lähi­pii­ril­tään. Kaikilla opis­ke­li­joilla ei kuiten­kaan ole alueella verkos­toja ja toisaalta verkos­tot eivät vält­tä­mättä ole pereh­ty­neet vaik­kapa ulko­maa­lai­sen henki­lön pank­ki­ti­lin avaa­mi­seen liit­ty­viin erityis­piir­tei­siin tai oles­ke­lu­lupa-asioi­hin. Opis­ke­li­jat koki­vat­kin, että oppi­lai­tok­sen pitäisi tarjota vielä nykyistä enemmän ja syste­maat­ti­sem­min tietoa arkeen ja kotou­tu­mi­seen liit­ty­vistä asioista.

Tietoa toivot­tiin annet­ta­van jo ennen opin­to­jen alkua ja ensim­mäi­sen luku­kau­den aikana. Kertausta toivot­tiin ensim­mäi­sen opis­ke­lusyk­syn jälkeen kevät­lu­ku­kau­den alkaessa. Opis­ke­li­jat kokivat, että tällä­kin hetkellä tietoa saa tarvit­taessa, mutta on itse osat­tava kysyä oikeat kysy­myk­set ja toisi­naan vastauk­sen saami­nen kestää liian kauan. Paljon tietoa anne­taan opin­to­jen alku­vai­heessa, mutta kaikki ei tartu muis­tiin ja on vaikeaa löytää takai­sin tiedon äärelle silloin, kun sitä tarvit­sisi. Erityi­sen moni­mut­kai­siksi ja vaikeasti ymmär­ret­tä­viksi mainit­tiin tervey­den­huolto- ja pank­ki­pal­ve­lut. Opis­ke­li­jat mainit­si­vat myös, että he eivät vält­tä­mättä viitsi vaivata oppi­lai­tok­sen henki­lös­töä ei-opin­toi­hin liit­ty­villä haas­teil­laan, vaikka ne vaikut­ta­vat myös opin­to­jen suju­mi­seen. Tietoa Joen­suusta, Suomesta ja esimer­kiksi vapaa-ajan vieton mahdol­li­suuk­sista ja harras­tus­toi­min­nasta kaivattiin.

Suomen kielen opinnot koet­tiin tärkeäksi. Erityi­sesti suomen­kie­li­sissä tutkin­noissa opis­ke­le­vat kaipa­si­vat suomen kielen tukea opin­toi­hinsa ja opin­näy­te­työn kirjoit­ta­mi­seen. He toivoi­vat, että opet­ta­jat ja muut opis­ke­li­jat huomioi­si­vat parem­min sen, ettei­vät he puhu suomea äidin­kie­le­nään. Englan­nin­kie­li­sissä koulu­tuk­sissa opis­ke­le­vat toivoi­vat mahdol­li­suutta opis­kella suomen kieltä jo ennen opin­to­jen alkua sekä kesäisin.

Piirroskuva työpajan tuloksista.
Live­ku­vit­taja Linda Saukko-Rauta kier­teli työpa­jassa kuun­te­le­massa keskus­te­luja ja piirsi niiden keskei­set ajatuk­set kuvaksi. 

Alum­neista vertais­tu­kea kansain­vä­li­sille opiskelijoille

Alum­ni­toi­min­nan kansain­vä­li­set opis­ke­li­jat näkevät pääasial­li­sesti verkos­toi­tu­mi­sena. Opis­ke­li­jat toivo­vat, että alum­ni­toi­min­taa olisi niin verkossa kuin kasvok­kain. Moni opis­ke­lija mainitsi, että haluaisi alum­nina toimia vertais­tu­kena muille opiskelijoille.

Opis­ke­li­joista kaikki olivat haluk­kaita liit­ty­mään alum­neiksi valmis­tut­tu­aan. He näkivät alum­ni­toi­min­nan etuina oppi­lai­tok­sen tarjoa­mat edut valmis­tu­mi­sen jälkeen sekä mahdol­li­suu­den pitää yhteyttä muihin alum­nei­hin. Moni mainitsi olevansa kiitol­li­nen Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulle ja halua­vansa alum­nina antaa myös itse jotakin korkea­kou­lulle. Alumnit koet­tiin hyödyl­li­sinä myös Kare­lialle: heidän osaa­mis­taan voidaan käyttää Kare­lian toimin­nassa monin tavoin. Myös mark­ki­noin­nin näkö­kulma nousi keskus­te­luun: kansain­vä­li­nen alumni voisi mark­ki­noida Kare­lian toimin­taa myös ulkomailla.

Ihmisiä pöydän ääressä tekemässä muistiinpanoja
Opis­ke­li­jat piir­si­vät miel­le­kart­taa alum­ni­toi­min­nan toiveis­taan. Kuva: Sofiya Meleshkova.

Yritys­ten kanssa kaiva­taan kohtaa­mi­sia kynnyk­sen madaltamiseksi

Kansain­vä­li­set opis­ke­li­jat kertoi­vat kaipaa­vansa tukea harjoit­te­lu­pai­kan etsi­mi­seen ja hake­mi­seen. Opis­ke­li­jat koros­ti­vat sitä, että he tarvit­se­vat tietoa oman alansa yrityk­sistä alueella ja lisää mahdol­li­suuk­sia päästä teke­mään harjoit­te­lua tai esimer­kiksi osa-aika­töitä opin­to­jen ohella. Kohtaa­mi­sia yritys­ten kanssa tarvi­taan, jotta opis­ke­li­jat tulevat tutuksi yrityk­sille ja yrityk­set opis­ke­li­joille. Opis­ke­li­jat kokivat, että kynnys ottaa yrityk­siin yhteyttä tietä­mättä esimer­kiksi yrityk­sen asen­teesta kv-opis­ke­li­joita kohtaan, on suuri. Kynnys on korkea myös siksi, että omasta amma­til­li­sesta osaa­mi­sesta ollaan epävar­moja, eikä tiedetä, miten suoma­lai­sia yrityk­siä tulisi lähes­tyä. Opis­ke­li­jat pitivät työhar­joit­te­lua erit­täin tärkeänä, sillä se on oppi­mis­mah­dol­li­suus ja keino päästä tutus­tu­maan suoma­lai­seen työelä­mään ja -kulttuuriin.

Opis­ke­li­joi­den keskus­te­luista kävi ilmi, että harjoit­te­lun käytän­nöt eri koulu­tuk­sissa vaih­te­le­vat paljon. Yhteistä oli, että opis­ke­li­jat toivoi­vat enemmän infoa harjoit­te­luun liit­ty­vistä asioista: mitä harjoit­telu tarkoit­taa, milloin se tapah­tuu, kuinka harjoit­te­luun haetaan, mistä haetaan ja mitkä ovat vaatimukset.

Kansain­vä­li­set opis­ke­li­jat halua­vat olla jatkos­sa­kin mukana kehitystyössä

Työpaja oli onnis­tu­nut. Hanke­tiimi sai työpa­jasta vahvis­tusta sille, että kehit­tä­mis­toi­men­pi­teet on suun­nattu oikein. Kansain­vä­li­nen uraoh­jaamo -hanke jatkuu elokuun 2023 loppuun saakka ja parai­kaa suun­ni­tel­laan tulevaa syksyä.

Opis­ke­li­jat kertoi­vat koke­neensa työpa­jan ilma­pii­rin rennoksi ja luot­ta­muk­sel­li­seksi ja olivat kiitol­li­sia siitä, että heitä kuul­tiin. Kaikki työpa­jaan osal­lis­tu­neet opis­ke­li­jat halusi­vat olla myös jatkossa mukana kehit­tä­mässä Kare­lian toimin­taa ja jaka­massa omia koke­muk­si­aan ja näkemyksiään. 


Kirjoit­taja:

Taru Väisä­nen, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Valo­ku­vat:

Sofiya Melesh­kova, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu