Opiskelija pöydän ääressä kirjoittaa paperiin, käden alla puhelin

Suori­tus­vilppi ja sen seurauk­set ammattikorkeakoulussa

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun tutkin­to­sään­nön kohdassa 4.12 kiel­le­tään suori­tus­vilppi kaikissa opin­toi­hin liit­ty­vissä asioissa. Tutkin­to­sään­nön mukaan ”vilpil­listä menet­te­lyä ovat oppi­mis­teh­tä­vissä, opin­näy­te­töissä ja muissa opin­to­suo­ri­tuk­sissa tapah­tuva sepit­tä­mi­nen (tekais­tu­jen havain­to­jen tai tieto­jen esit­tä­mi­nen), vääris­tely (alku­pe­räis­ten havain­to­jen tai tiedon tarkoi­tuk­sel­li­nen muok­kaus tai esit­tä­mi­nen vääris­tä­västi), plagiointi (jonkun toisen työn tai sen osan esit­tä­mi­nen omanaan) tai anas­ta­mi­nen (jonkun toisen tutki­mus­idean, -suun­ni­tel­man tai -havain­to­jen esit­tä­mi­nen ja käyt­tä­mi­nen omissa nimissään)”.

Tässä artik­ke­lissa käsi­tel­lään suori­tus­vil­pistä aiheu­tu­via seurauk­sia ja vilp­pie­päi­lyn käsit­te­lyyn liit­ty­vää menet­te­lyä. Suori­tus­vilp­piä voi esiin­tyä missä tahansa opin­to­suo­ri­tuk­sessa, joten aihetta käsi­tel­lään ylei­sellä tasolla. Artik­ke­lissa aihetta lähes­ty­tään Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun tutkin­to­sään­nön ja lain­sää­dän­nön näkö­kul­masta. Artik­ke­lissa ei käsi­tellä hyvää tieteel­listä käytän­töä ja siihen liit­ty­vän ohjeis­tuk­sen mukaista vilpin selvittämismenettelyä.

Opis­ke­li­jalla oikeus tulla kuulluksi

Tutkin­to­sään­nön mukaan opet­ta­jalla on vilppiä epäil­les­sään velvol­li­suus kuulla opis­ke­li­jaa. Kuule­mi­sessa nouda­te­taan hallin­to­lain (434/2003) sään­nök­siä. Lain 34 §:n mukaan opis­ke­li­jalla on oltava mahdol­li­suus oman selvi­tyk­sensä anta­mi­seen ennen asian ratkai­sua. Kuule­mi­nen tapah­tuu hallin­to­lain 35 §:n mukai­sesti esit­tä­mällä opis­ke­li­jalle kirjal­li­nen kuule­mis­pyyntö. Pyyn­nössä on riit­tä­vän selkeästi yksi­löi­tävä asia, josta opis­ke­li­jalta halu­taan selvi­tystä. Lisäksi pyyn­nössä on aset­tava määrä­aika, jonka kuluessa selvi­tys tulee toimit­taa. Opis­ke­li­jalle on myös lain 33 §:n vaati­malla tavalla ilmoi­tet­tava, ettei selvi­tyk­sen toimit­ta­matta jättä­mi­nen estä asian ratkai­se­mista. Sähköi­sestä asioin­nista viran­omais­toi­min­nasta annetun lain (13/2003) mukaan kuule­mi­nen on mahdol­lista toteut­taa myös sähköi­sesti esimer­kiksi sähkö­pos­tin välityksellä.

Opis­ke­li­jan kuule­mi­nen tapah­tuu lähtö­koh­tai­sesti kirjal­li­sesti. Hallin­to­lain 37 §:n mukaan kuule­mi­nen voidaan suorit­taa suul­li­sesti vain, jos se on asian selvit­tä­mi­sen kannalta tarpeen ja kirjal­li­nen menet­tely tuottaa opis­ke­li­jalle kohtuut­to­mia vaikeuk­sia. Jos kuule­mi­nen poik­keuk­sel­li­sesti toimi­te­taan suul­li­sesti, tulee siinä esille nous­seet asiat hallin­to­lain 42 §:n mukai­sesti kirjata. Kirjaa­mi­nen tapah­tuu esimer­kiksi laati­malla kuule­mi­sesta muistio, jonka kaikki osapuo­let allekirjoittavat.

Kuul­luksi tule­mi­nen on opis­ke­li­jan oikeus, mutta opis­ke­li­jalla ei ole velvol­li­suutta tätä oikeutta käyttää. Jos opis­ke­lija ei toimita selvi­tys­tään asetet­tuun määrä­ai­kaan mennessä, voidaan asia ratkaista. Olen­naista on se, että opis­ke­li­jalle on selkeästi tarjottu tilai­suutta tulla kuul­luksi ja tähän on varattu riit­tä­vän pitkä aika.

Opin­to­suo­ri­tuk­sen hylkääminen

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun tutkin­to­sään­nön mukaan ”vilp­piin syyl­lis­ty­nyt opis­ke­lija voidaan poistaa tentti- tai muusta arvioin­ti­ti­lan­teesta välit­tö­mästi, ja hänen suori­tuk­sensa voidaan hylätä.”. Määräys viitan­nee lähinnä sellai­seen arvioin­ti­ti­lan­tee­seen, jossa opet­taja havait­see esimer­kiksi lunt­taa­mista kesken tent­ti­suo­ri­tuk­sen. Tällai­sessa tilan­teessa on luon­te­vaa, että tapah­tu­nee­seen reagoi­daan välit­tö­mästi. Opet­ta­jalla on tällai­ses­sa­kin tilan­teessa velvol­li­suus kuulla opis­ke­li­jaa. Kesken suori­tuk­sen havait­ta­van vilpin osalta kuule­mi­nen välit­tö­mästi suul­li­sesti voi olla hallin­to­lain tarkoit­ta­malla tavalla tarpeel­lista. Suul­li­sesti tapah­tu­nut kuule­mi­nen tulee mahdol­li­sim­man pian kirjata. Kuule­mi­sen jälkeen opet­taja voi hylätä opis­ke­li­jan suori­tuk­sen. Opet­taja voi kuiten­kin kuule­mi­sen perus­teella päätyä siihen­kin, ettei vilppiä ole tapah­tu­nut. Tällöin suori­tusta ei luon­nol­li­ses­ti­kaan hylätä.

Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun tutkin­to­sään­nön mukaan ”opin­to­suo­ri­tus voidaan hylätä myös silloin, kun vilppi havai­taan vasta suori­tuk­sen luovut­ta­mi­sen jälkeen”. Tämä tutkin­to­sään­nön määräys koskee esimer­kiksi tilan­teita, joissa opis­ke­lija palaut­taa oppi­mis­teh­tä­vän ja opet­taja havait­see tehtä­vässä arvioin­ti­vai­heessa plagioin­tia. Opet­ta­jan on epäilyn johdosta varat­tava opis­ke­li­jalle tilai­suus tulla kuul­luksi. Kuule­mi­sen jälkeen opet­taja voi hylätä opin­to­suo­ri­tuk­sen. Opet­taja voi jois­sa­kin tapauk­sissa päätyä myös siihen, ettei kyse ole vilpistä, jolloin suori­tusta ei hylätä.

Opin­to­suo­ri­tuk­sen hylkää­mi­nen suori­te­taan samalla tavalla kuin muukin opis­ke­li­jan arviointi. Asiassa ei tehdä kirjal­lista päätöstä, vaan opet­taja merkit­see hylätyn arvo­sa­nan suoraan opin­to­re­kis­te­riin. Tutkin­to­sään­nön mukaan opet­ta­jalla on kuiten­kin velvol­li­suus rapor­toida suori­tus­vil­pin vuoksi hylkää­mis­tään opin­to­suo­ri­tuk­sista kyseessä olevan koulu­tuk­sen koulu­tus­pääl­li­kölle. Tämä rapor­tointi voi tapah­tua esimer­kiksi vapaa­muo­toi­sella sähkö­pos­tilla, jossa ilmoi­te­taan opis­ke­li­jan nimi ja opis­ke­li­ja­nu­mero, opin­to­jakso ja lyhyt kuvaus hylkää­mi­seen johta­neista syistä. Koulu­tus­pääl­li­kön tehtä­vänä on käyn­nis­tää tarvit­taessa kurin­pi­to­me­net­tely ilmoit­ta­malla vilpistä rehtorille.

Vilpil­li­sen menet­te­lyn seuraukset

Suori­tus­vilppi voi johtaa opin­to­suo­ri­tuk­sen hylkää­mi­sen lisäksi myös ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain (932/2014) mukai­siin kurin­pi­to­toi­miin. Lain 38 §:n mukaan opis­ke­li­jalle voidaan vilpil­li­sen menet­te­lyn seurauk­sena antaa kirjal­li­nen varoi­tus. Opis­ke­lija voidaan myös erottaa ammat­ti­kor­kea­kou­lusta enin­tään yhdeksi vuodeksi, jos opis­ke­li­jan teko on vakava tai jos opis­ke­lija varoi­tuk­sen saatu­aan jatkaa menettelyään.

Tyypil­li­sin seuraus suori­tus­vil­pistä on toden­nä­köi­sesti kirjal­li­nen varoi­tus. Määrä­ai­kai­nen erot­ta­mi­nen voisi tulla kysy­myk­seen esimer­kiksi tilan­teessa, jossa opis­ke­lija olisi syyl­lis­ty­nyt laajaan ja syste­maat­ti­seen suori­tus­vilp­piin. Erot­ta­mi­nen voisi lisäksi sovel­tua tilan­tee­seen, jossa opis­ke­lija syyl­lis­tyy suori­tus­vilp­piin lyhyen ajan kuluessa varoi­tuk­sen saamisesta.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain 39 §:n mukaan kirjal­li­sen varoi­tuk­sen anta­mi­sesta päättää rehtori ja määrä­ai­kai­sesta erot­ta­mi­sesta päätök­sen tekee ammat­ti­kor­kea­kou­lun halli­tus. Ennen päätök­sen­te­koa asia on selvi­tet­tävä ja opis­ke­li­jalle on varat­tava tilai­suus tulla kuul­luksi. Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain 18 §:n mukaan halli­tuk­sessa käsi­tel­tä­vät asiat valmis­te­lee ja esit­te­lee rehtori, joten rehtori vastaa riit­tä­vän selvi­tyk­sen hank­ki­mi­sesta myös silloin, kun kyseessä on määrä­ai­kai­nen erot­ta­mi­nen. Asian riit­tä­vän selvi­tyk­sen kannalta on olen­naista hankkia selvi­tystä opet­ta­jalta, joka on rapor­toi­nut suori­tus­vil­pistä. Opis­ke­li­jan kuule­mi­sessa on olen­naista yksi­löidä asia riit­tä­vän tarkasti. Opis­ke­li­jalle on myös syytä kertoa, mitkä ovat mahdol­li­set seurauk­set asiassa.

Opis­ke­li­jalla mahdol­li­suus hakea muutosta

Suori­tus­vilp­piä koske­vassa asiassa opis­ke­li­jalla on käytet­tä­vissä erilai­sia oikeus­tur­va­kei­noja. Opis­ke­lija voi ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain 57 §:n mukai­sesti tehdä oikai­su­vaa­ti­muk­sen suori­tus­vil­pin vuoksi hylätyn opin­to­suo­ri­tuk­sen arvioin­nista. Ensim­mäi­sessä vaiheessa oikai­sua vaadi­taan arvioin­nin tehneeltä opet­ta­jalta. Opet­ta­jan tulee antaa oikai­su­vaa­ti­muk­sen johdosta kirjal­li­nen ja perus­teltu päätös. Opet­ta­jan päätök­sestä opis­ke­li­jalla on mahdol­li­suus tehdä oikai­su­vaa­ti­mus ammat­ti­kor­kea­kou­lun tutkin­to­lau­ta­kun­nalle. Tutkin­to­lau­ta­kunta voi asiassa hanki­tun selvi­tyk­sen perus­teella pitää opet­ta­jan arvioin­nin voimassa, muuttaa arvioin­tia tai palaut­taa opin­to­suo­ri­tuk­sen opet­ta­jalle uudel­leen arvioi­ta­vaksi. Tutkin­to­lau­ta­kun­nan päätös on lopul­li­nen eikä siitä voi valittaa.

Ammat­ti­kor­kea­kou­lu­lain mukaan rehto­rin päätös kirjal­li­sen varoi­tuk­sen anta­mi­sesta ja halli­tuk­sen päätös määrä­ai­kai­sesta erot­ta­mi­sesta on vali­tus­kel­poi­nen. Lain 58 §:n mukaan näihin päätök­siin haetaan muutosta valit­ta­malla siihen hallinto-oikeu­teen, jonka tuomio­pii­rissä ammat­ti­kor­kea­kou­lun koti­paikka on. Hallinto-oikeus tutkii nimen­omai­sesti varoi­tuk­sen tai määrä­ai­kai­sen erot­ta­mi­sen perus­tei­den lail­li­suu­den, mutta se ei voi tutkia asiaan liit­ty­vän opin­to­suo­ri­tuk­sen arvioin­nin lail­li­suutta. Jos hallinto-oikeus esimer­kiksi kumoaa rehto­rin varoi­tuk­sen anta­mista koske­van päätök­sen, opis­ke­li­jalle annettu varoi­tus mitä­töi­tyy. Sen sijaan vilpil­li­seen menet­te­lyyn liit­ty­vän opin­to­suo­ri­tuk­sen hylätty arvo­sana jää edel­leen voimaan. Opet­ta­jalla on mahdol­li­suus hallin­to­lain 50 §:n mukai­sesti korjata arvioin­ti­pää­tös­tään, mikäli hallinto-oikeu­den ratkaisu antaisi siihen aihetta.


Kirjoit­taja:

Atte Korte, lehtori, pääluot­ta­mus­mies OAJ ry, Karelia-ammattikorkeakoulu