Tavoit­teena jatku­van oppi­mi­sen palve­lu­por­taali – kysely kartoitti oppi­mi­sen toiveita ja haaveita

Oletko ikinä ajatel­lut, millai­sia uusia asioita haluai­sit oppia? Entä millä tavalla haluai­sit opis­kella? Osana Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun ja Siun Soten Kyvyk­kyys-hanketta kehi­tämme YAMK-koulu­tuk­seen sovel­tu­vaa urapal­ve­lu­mal­lia ja sujuvia siir­ty­miä tutkin­to­kou­lu­tuk­sesta jatku­van oppi­mi­sen palve­lui­den käyt­tä­mi­seen. Olemme tarkas­tel­leet myös jatku­van oppi­mi­sen kehit­tä­mi­sen tarpeita ylei­sesti. Halusimme kartoit­taa Kare­lian alum­nien ja YAMK-opis­ke­li­joi­den näke­myk­siä heidän omista jatku­van oppi­mi­sen tarpeis­taan kyselyn avulla. 

Kyse­lyyn saimme yhteensä 52 vastausta aika­vä­lillä 10.3.–20.4.2022. Kysely toteu­tet­tiin alum­nien Face­book-ryhmässä sekä Kare­lian YAMK-tutkinto-opis­ke­li­joi­den tunneilla etäyh­teyk­sin. Kyselyn tulok­set vahvis­ti­vat joitain ennakko-olet­ta­muk­siamme, mutta esiin nousi myös uusia ja mielen­kiin­toi­sia näke­myk­siä siihen, millai­sia jatku­van oppi­mi­sen toiveita vastaa­jilla oli. 

Haaveissa koulu­tuk­sen täyden­ty­mi­nen ja elämyk­sel­li­nen opis­kelu 

Halusimme kyse­lymme aluksi antaa tilaa haavei­lulle. Ensim­mäi­sessä kysy­myk­sessä kysyimme vastaa­jilta heidän unel­mao­pin­nois­taan sanal­li­sesti: Unelmoi ja kurkkaa tule­vai­suu­teen, jossa jatkuva oppi­mi­nen on mahdol­lista (noin 2 vuoden päästä). Missä ja mitä silloin opis­ke­let? Voit kuvailla, mitä unel­miesi opinnot sisäl­tä­vät ja miltä opis­kelu tuntuu. 

Moni­puo­li­set vastauk­set käsit­te­li­vät opin­to­jen sisäl­töjä. Eniten mainin­toja saivat johta­mi­nen (17), kehit­tä­mi­nen (16) ja osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen (4). Eduk­seen erot­tui­vat myös digio­saa­mi­nen, erityi­sesti ohjel­moin­nin perus­o­pin­not, sekä digi­ta­li­saa­tion ja sotea­lan limit­ty­mi­seen tähtää­vät opinnot. Vastauk­sia oli mahdol­lista täyden­tää erilais­ten kate­go­rioi­den avulla. 

Suurin osa vastaa­jista nosti esiin ammat­tiin liit­ty­vän koulu­tuk­sen täyden­tä­mi­sen, kenties itses­tään selvästi. Yllät­tä­vää kanna­tusta sai myös elämyk­sel­li­sempi suhtau­tu­mi­nen oppi­mi­seen ja opis­ke­luun, jonka yli puolet vastaa­jista valitsi. Pienem­piä segment­tejä edusti yritys­toi­min­taan ja alan vaih­toon liit­ty­vän osaa­mi­sen hankkiminen. 

Opin­to­jen elämyk­sel­li­nen puoli on seikka, jonka kohdalla lienee syytä pysäh­tyä. Tämä voi tarkoit­taa aivan uuden­lai­sia avoin­ten amk-opin­to­jen sisäl­töjä perho­ka­las­tuk­sesta kone­musii­kin opetuk­seen. Se voi myös tarkoit­taa tavan­omai­sem­pien ammat­ti­kor­kea­kou­lun opetus­si­säl­tö­jen opet­ta­mista uusin tavoin. Ensim­mäi­sen kysy­myk­sen haaveissa nostet­tiin esille seuraa­van­lai­sia toiveita opin­noista: 
 
“Opis­kelu on vapaut­ta­vaa ja vahvis­taa oppi­joi­den ja asiak­kai­den vahvuuk­sia”  

“Opis­kelu on kiin­nos­ta­vaa ja mukaansa tempai­se­vaa” 

Eli sen lisäksi mitä opete­taan, on huomioi­tava myös miten opete­taan. Tämä ei varmas­ti­kaan ole uusi asia opetuk­sen parissa työs­ken­te­le­ville, mutta kaipaa silti aika ajoin tähdennystä. 

Useat seikat mahdol­lis­tai­si­vat jatku­van oppi­mi­sen työn ohessa 

Korona-aika on mullis­ta­nut myös digi­taa­li­sen opis­ke­lun ja tehnyt siitä valta­vir­taa. Huonosti tuule­te­tun luen­to­sa­lin veto­voima on kadon­nut: suurin osa kyse­lyyn vastaa­jista (41) nosti opin­to­jen mahdol­lis­ta­jaksi sen, että opinnot tapah­tu­vat koko­naan verkossa, ehkä myös ajasta riip­pu­mat­to­masti. Tämä tuo haas­tetta jatku­van oppi­mi­sen sisäl­tö­jen tuot­ta­jille, mutta tarjoaa myös mahdol­li­suuk­sia: enää ei tuoteta palve­luita ja opin­toja vain oman maakun­nan käyt­töön. Toimin­ta­kent­tänä on koko Suomi, ehkä laajem­pi­kin alue. 

Etäopis­ke­lun lisäksi moni­muoto-opinnot saivat kanna­tusta. Luen­to­jen kuun­telu ei ehkä kuiten­kaan ole tule­vai­suu­dessa se, minkä perässä ihmiset tulevat paikan päälle, vaan heille on oltava tarjolla muuta­kin. Myös opin­to­jen kytkey­ty­mi­nen likei­sesti omaan työhön mahdol­lis­taa opin­to­jen teke­mi­sen työn ohessa (33). Työpai­kalla tapah­tu­vaa oppi­mista pidet­tiin opis­ke­lun mahdol­lis­ta­jana (21 vastaa­jaa); toivoa sopii, että opis­ke­luun saisi käyttää 25 vastaa­jan toivei­den mukai­sesti työai­kaa. Tietoa suosi­tel­luista opin­noista olisi myös hyvä saada työn ohessa (23). Väli­neenä tähän voisi­vat olla ainakin kohden­nettu mainonta sekä kehit­teillä oleva palveluportaali. 

Yleisin haaste työn ohessa opis­ke­lulle on aikapula

Lähes kaikki opis­ke­lua mahdol­lis­ta­via teki­jöitä pohti­neet mainit­se­vat työn ja opis­ke­lun yhteen­so­vit­ta­mi­sen haas­teeksi ajan ja omien resurs­sien riit­tä­mi­sen. Kiireel­li­set työai­ka­tau­lut, työn hekti­syys ja liial­li­nen työmäärä, työssä koettu paine sekä jatkuva kiireen tuntu yhdis­tet­tynä tavoit­teel­li­seen ja aika­tau­lu­tet­tuun opis­ke­luun ei tunnu houkut­te­le­valta yhdistelmältä.

Työn ja opin­to­jen yhteen­so­vit­ta­mi­nen mieti­tyt­tää työssä kävi­jöitä varsin­kin, jos opinnot tapah­tu­vat koko­nai­suu­des­saan vapaa-ajalla. Tällöin opis­kelu kilpai­lee vapaa-ajan eli käytän­nössä perheen ja harras­tus­ten kanssa.

Työelämä muuttuu vauh­dilla, jota ei ole ennen nähty. Sen mukana lisään­ty­vät vaati­muk­set; työtä ohjaava lain­sää­dän­tö­kin voi muuttua. Nykyi­sestä työstä suoriu­tu­mi­nen vaatii jatku­vaa uuden oppi­mista. Opis­ke­le­mi­nen voi olla aluksi todella haas­ta­vaa, jos aiem­mista opin­noista on vieräh­tä­nyt vuosia. Viisi vuotta sitten Kare­liasta valmis­tu­nut huomaa, että kulu­neessa ajassa oppi­mi­sen tavat ja oppi­mi­sym­pä­ris­töt ovat jo muuttuneet.

Kiin­nos­tus ja moti­vaa­tio kehit­tää itseä ja alaa lisää­vät opiskeluintoa

Yksi opis­ke­lun mahdol­lis­tava tekijä on opin­to­jen maksut­to­muus. Esimer­kiksi Kare­liasta valmis­tu­neet alumnit saavat opis­kella avoimen kurs­seja ilmai­seksi parin vuoden ajan.  Halu oppia uutta, oman osaa­mi­sen kehit­tä­mi­nen sekä itsensä haas­ta­mi­nen edis­tä­vät opis­ke­luun hakeu­tu­mista. Näiden kylkiäi­senä voidaan kokea jänni­tystä ja onnis­tu­mi­sen­tun­netta. Moti­vaa­tiota lisää­vät uudet uramah­dol­li­suu­det ja etene­mi­nen uralla sekä mahdol­li­nen palkan­ko­ro­tus. Jatku­vaa itsensä kehit­tä­mistä voi moti­voida myös pelko siitä, että jää jälkeen amma­til­li­sesti. Uuden oppi­mi­nen kytkey­tyy myös haluun saada vaih­te­lua työelä­mään: sen ajatel­laan mahdol­lis­ta­van suurem­paa vapautta päättää omasta ajankäytöstä.

Itsen kehit­ty­mi­sen ohella tärkeäksi nähdään oman alan kehit­tä­mi­nen. Varsin­kin luovat persoo­nat, joilla on paljon ideoita, löytä­vät opin­to­jen kautta tarvit­ta­via kanavia ideoi­den toteut­ta­mi­seen. Digi­ta­li­saa­tion kehit­ty­mi­nen lisää uteliai­suutta useilla aloilla. Myös yleis­ten työelä­mä­tai­to­jen kehit­tä­mi­selle on tilausta, jotta pärjää muut­tu­vassa työelä­mässä. Lisäksi opis­kelu voi avata uusia näkö­kul­mia ja avartaa mielen aivan uusille asioille tulevaisuudessa.

Työyh­tei­sön suhtau­tu­mi­sella on tärkeä rooli työn ohessa opiskelevalle

Työnan­ta­jan ja työka­ve­rei­den myön­tei­sellä suhtau­tu­mi­sella ja kannus­tuk­sella on työn ohessa opis­ke­le­valle iso merki­tys.  Esimer­kiksi tutkin­non suorit­ta­jalla on velvol­li­suus osal­lis­tua lähio­pe­tuk­siin, mikä on siinä hetkessä pois työteh­tä­vien teke­mi­seen vara­tusta ajasta. Jos työnan­taja antaa käyttää tähän työai­kaa, maksaa se itsensä takai­sin pidem­mällä aika­vä­lillä.  Parhaim­mil­laan osaa­mi­sensa lisää­mi­sestä huoleh­ti­vat työn­te­ki­jät vaikut­ta­vat koko orga­ni­saa­tion kyvykkyyteen.

Joskus opis­ke­li­jan on otet­tava palka­tonta vapaata suoriu­tuak­seen opin­noista tavoi­tea­jassa, mikä vaikut­taa myös opis­ke­li­jan (perheen) talou­teen. Kun omalla ajalla opis­ke­lu­kin on pois perheeltä, joutuu opis­ke­lija punnit­se­maan ja prio­ri­soi­maan itselle tärkei­den asioi­den välillä. Onkin mietit­tävä, miten houkut­te­le­via opin­to­jen on oltava ja mitä palkin­toja niiden suorit­ta­mi­sesta tulisi seurata, jotta niihin sitou­du­taan hyväk­syen kolikon toinen puoli eli ”määrä­ai­kai­set” nipis­tyk­set talou­dessa ja perheen kanssa viete­tyssä ajassa.

Verk­ko­kurs­sit ja mikro-oppi­mi­nen – lääk­keitä aikapulaan?

Opis­ke­lun esteeksi voi muodos­tua myös tiet­tyyn aikaan ja paik­kaan sidottu opis­kelu. Pelkäs­tään lähio­pe­tuk­sena toteu­tet­tava koulu­tus voi tehdä opis­ke­lun vaikeaksi, jopa mahdot­to­maksi, jos erilais­ten työai­ka­jous­to­jen käyt­tä­mi­nen ei ole mahdollista.

Verkko-opetuk­sen lisään­tyessä opis­ke­lu­mah­dol­li­suu­det moni­nais­tu­vat ja kasva­vat onneksi myös pitkien väli­mat­ko­jen maakun­nissa. Jo opin­to­jen makuun pääs­seelle haas­teeksi voi tulla useiden kurs­sien kuor­mit­tava pääl­lek­käi­syys, jos niiden suori­tusaika on täsmäl­leen sama. Tällöin nons­top­pina järjes­tet­tä­vät kurssit palve­le­vat parhaiten.

Opet­ta­jilta ja opetuk­selta odote­taan paljon myös verkossa. Opetuk­sen on oltava laadu­kasta ja opet­ta­jan innos­tava. Tässä­kin tekno­lo­gia on vain mahdol­lis­taja, ei itseisarvo.

Vuoro­vai­kut­tei­suutta tarvi­taan myös verkossa

On selvää, ettei mikään lähio­pe­tuk­sena järjes­tetty kurssi muutu toimi­vaksi verk­ko­kurs­siksi itses­tään. Kuten luokassa, myös verkko-opetuk­sessa on huomioi­tava erilai­set opis­ke­li­jat ja oppi­mis­tyy­lit. Onnis­tu­neessa verkko-opetuk­sessa on tunnis­tettu erilais­ten alus­to­jen ja työka­lu­jen toimi­vuus sekä hyödyn­net­tä­vyys opetuk­sessa. Myös opis­ke­li­joilta odote­taan paljon: rohkeutta ja moti­vaa­tiota ottaa haltuun verk­ko­ym­pä­ris­tön mahdol­li­suu­det. Varsin­kin pitkään opin­noista pois­saol­leille sähköi­set oppi­mi­sym­pä­ris­töt eivät ole vält­tä­mättä kovin tuttuja. Opis­ke­li­jat kaipaa­vat verkos­sa­kin selkeitä ohjeita, nähdyksi ja kuul­luksi tule­mista sekä vertaistukea.

---

Kirjoit­ta­jat

Anssi Kekko­nen ja Seija Olla­ranta työs­ken­te­le­vät projek­ti­asian­tun­ti­joina Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lun Työelä­mä­läh­töi­nen kyvyk­kyyk­sien johta­mi­nen ja kehit­tä­mi­nen -hankkeessa.

---

Artik­ke­li­kuva: Kuvaaja Melanie Deziel palve­lusta Unsplash