Nainen tietokoneen ääressä, tietokoneen ruudulla hymyilevä henkilö.Los Muertos Crew palvelusta Pexels.

Digio­saa­minen sosiaa­lia­lalla sosio­no­mio­pis­ke­li­joiden silmin

Kevään 2022 aikana Karelian sosio­no­mio­pis­ke­lijat osallis­tuivat Sosiaali- ja työlli­syy­salan digipal­velut ja etäohjaus pitkien välimat­kojen maakun­nassa (SoTyDigi) -hankkeen toimintaan monien eri tehtä­vä­an­tojen puitteissa. Opiske­lijat tutus­tuivat sähköisiin palve­luihin ja pohtivat digitaa­lista palve­luoh­jausta toisen vuoden opinnoissaan Inten­sii­vinen palve­luohjaus –opinto­jak­solla. SoTyDigi-hankkeen toimek­sian­nossa sosio­no­mio­pis­ke­li­joilta kerättiin tietoa siitä, mitä sosiaa­lialan ammat­ti­laisten digitaidot ovat, ja miten digitaa­lisia ratkaisuja hyödyn­netään asiakastyön kentällä. Hanke toteutti kyselyn opiske­li­joille asiakastyön harjoit­telun päätyttyä keväällä 2022. Pienryhmä sosio­no­mio­pis­ke­li­joita analysoi opiske­li­ja­ky­selyn tulokset ja esitti kehit­tä­mi­si­deoita digitai­tojen vahvis­ta­mi­seksi niin koulu­tuksen aikana kuin työelämässä.

Digitaa­lisia palveluja hyödyn­netään asiakas­työssä vaihtelevasti

Opiske­li­ja­ky­selyyn vastasi 32 asiakastyön harjoit­te­lussa ollutta sosio­no­mio­pis­ke­lijaa. Puolet opiske­li­joista koki, että asiakas­työssä hyödyn­netään digitaa­lisia palveluja hyvin tai melko hyvin.

Kyselyn tulosten perus­teella Teams on eniten hyödyn­netty sovellus työyh­tei­söissä. Teamsia käytettiin monipuo­li­sesti erilai­sissa palave­reissa ja tapaa­mi­sissa erityi­sesti työyh­teisön ja erilaisten verkos­tojen välillä, mutta joissakin paikoissa myös asiakas­työssä etäoh­jauksen välineenä.

”Etäpäi­vä­toi­minta – asiakkaat pystyivät teamsissa osallis­tumaan päivä­toi­minnan ryhmiin.”

Tulosten perus­teella vain muutama opiskelija koki asiakastyön harjoit­telun aikana, että digio­saa­minen työyh­tei­sössä on hyvällä tasolla. Tällöin digi helpotti kiirettä arjessa ja teki työsken­te­lystä sujuvampaa.

”Siitä on paljon etua ja asiat saa hoidettua nopeasti, ilman käyntiä paikan päällä. Työnte­kijät osasivat hyvin käyttää digitaa­lisia palve­luita ja ohjata asiakasta.”

Kyselyn tulosten perus­teella opiske­lijat kokivat, että haasteita työyh­tei­söjen digitaa­li­suu­dessa aiheut­tivat asiak­kaiden sekä työnte­ki­jöiden osaamisen puute. Kaikilla asiak­kailla ei ollut tarvit­tavia laitteita tai mahdol­li­suutta niitä hankkia. Vastauk­sissa tuli esille myös eri asiakas­ryhmien valmiudet ja mahdol­li­suudet käyttää digitaa­lisia palveluja. Joissakin tilan­teissa asiakkaat itse toivoivat kasvokkain tapah­tuvaa ohjausta etäoh­jauksen sijaan.

Digipal­ve­lujen käytön ei välttä­mättä aina nähty tarvit­sevan erityistä digio­saa­mista vaan ennem­minkin myönteistä asennetta.

”Digitaa­lisuus oli luontevaa, käytettiin rohkeasti, vaikka ei kaikkea olisi osannutkaan, neuvottiin yhteisön kesken toisia.”

Suurim­maksi digitaa­li­suuden haasteeksi opiske­li­joiden vastauk­sissa nousi työyh­tei­söjen asenne. Työyh­tei­söissä nähtiin kasvokkain tapah­tuvan asiakastyön olevan ainoa oikea tapa ohjaukseen, eikä etäoh­jauksen nähty tuovan lisäarvoa työhön. Opiske­lijat kokivat myös, että työnte­ki­jöiden välillä oli suurta vaihtelua siinä, kuka oli halukas markki­noimaan ja käyttämään digivaih­toehtoja ja kuka ei. Haasteita aiheut­tivat myös selkeät ohjeis­tusten puutteet sekä riittä­mät­tömät resurssit harjoi­tella esimer­kiksi uusien ohjel­mis­tojen käyttöä ja tukea asiak­kaita digitaa­listen palve­lujen käytössä.

”Työnte­kijän hyvä taito digipal­ve­luihin ja sitä kautta ohjaamaan asiakasta sen käytössä. Joillain työnte­ki­jöillä ei ole digitaito suurta, joka näkyy työyh­tei­sös­säkin stressinä. Työnte­kijän pitäisi konkreet­ti­sesti olla läsnä ja käydä asiakkaan kanssa yhdessä kuinka digipal­velut toimivat.”

Opiske­lijat toivovat asiakas­tie­to­jär­jes­telmien käytön ja etäoh­jauksen harjoittelua

Kyselyn tulosten perus­teella sosio­no­mio­pis­ke­lijat suhtau­tuivat kahtia­ja­koi­sesti kysymykseen digio­saa­misen vahvis­ta­mi­sesta loppuo­pin­to­jensa aikana. Osa opiske­li­joista koki, että asiakas­ryhmien ja työyh­tei­söjen erilai­suuden vuoksi niitä on vaikea yleisesti koulu­tuk­sessa huomioida. Samoin osa opiske­li­joista totesi oman myönteisen asenteen täyttävän riittävän osaamisen tason.

”Olen työelä­mässäni saanut oppia digival­miuksiin liittyen. Koen, että koulussa niitä on hankala harjoi­tella, koska tilanteet eivät ole aitoja, eivätkä välineet välttä­mättä ole saman­kal­taisia kuin työelämässä.”

Toisaalta osa opiske­li­joista nosti tärkeäksi tärkeimpien digipal­ve­lujen opettelun, sisäl­töihin tutus­tu­misen ja harjoittelun.

”Käytännön harjoit­telua eri ohjel­mista ja ylipäätään tietoa digioh­jauksen mahdollisuuksista.”

”Miten niitä voisi hyödyntää tehok­kaasti asiakas­työssä. Kokei­le­minen ja niiden harjoit­te­le­minen tuntuisi tärkeältä, jotta sitä tulisi käyttä­neeksi työelämässä.”

Käytännön harjoit­telua toivottiin erityi­sesti asiakas­tie­to­jär­jes­telmiin liittyen. Myös etäoh­jausta eri asiakas­ryhmien kanssa nähtiin tärkeäksi harjoi­tella jo koulu­tuksen aikana. Opiske­li­joita pohdi­tutti erityi­sesti vuoro­vai­ku­tuksen toteu­tu­minen ja asiakkaan motivointi etäohjaukseen.

Opiske­li­joiden vastauksia analy­soinut opiske­li­ja­pien­ryhmä koki, että kaikki sotealan opiske­lijat hyötyi­sivät opintojen alussa suori­tet­ta­vasta tieto- ja viestin­tä­tek­no­logian opinto­jak­sosta. Sen nähtiin antavan hyvän pohjan perus­di­gi­tai­tojen omaksu­miseen, joita työelä­mässä tarvitaan kaikkialla. Opiske­li­ja­pien­ryhmä kaipasi myös tutus­tu­mista työelä­mässä käytet­täviin järjes­telmiin, esimer­kiksi Mediatriin. Käytännön harjoit­telun merki­tystä ei voi liiaksi korostaa.

”Koulu­tuksen aikana meistä olisi tärkeää päästä harjoit­te­lemaan asiakas­työtä erilai­sissa digiym­pä­ris­töissä sekä kokei­lemaan etäoh­jausta aidoissa asiakas­ti­lan­teissa. Myös asiak­kaiden ohjaa­mista erilaisten digipal­ve­luiden käytössä olisi hyvä harjoi­tella. Vaikka itsellä olisi kuinka hyvät digitaidot, tulisi asiak­kaita osata ohjata heidän taitonsa ja tarpeensa huomioiden.”

Opiske­li­ja­pien­ryhmä koki myös, että esimerkkien voimasta olisi paljon hyötyä. Kun opetta­jilla on hyvät digitaidot, ja he hyödyn­tävät rohkeasti digitaa­li­suutta opetuk­sessaan, myös opiske­lijat rohkais­tuvat sitä käyttämään.

Työelä­mässä tarvitaan puitteet digitai­tojen kehittämiselle

Kyselyn vastauk­sissa opiske­lijat nostivat esiin, että työelämän digitai­tojen vahvis­ta­mi­seksi tarvitaan yhtenäisiä ja selkeitä ohjeita työyh­tei­söille, työnte­ki­jöiden digikou­lu­tuksen lisää­mistä ja osaamisen kehit­tä­mistä sekä työyh­tei­söjen asennemuutosta.

”Mielestäni asenteen muutta­miseen tarvitaan nimenomaan koulu­tusta sekä sen myötä kehit­tyviä taitoja. Toiset tarvit­sevat enemmän aikaa oppiakseen ja käyttäessään eri ohjel­mistoja. Huomioi­daanko tämä työelä­mässä vai olete­taanko, että kaikki suoriu­tuvat samassa ajassa?”

Kyselyn vastauksia analy­soinut opiske­li­ja­pien­ryhmä sai pohtia myös luovia kehity­si­deoita työelämän digitai­tojen vahvis­ta­miseen. Opiske­lijat nostivat kehity­si­deaksi mm. digitai­to­passin ja digitukihenkilötoiminnan.

”Mieles­tämme työelämään voisi kehittää digitai­to­passin, jonka avulla voitaisiin varmistua työnte­ki­jöiden digitai­doista. Koska digita­li­saatio kehittyy koko ajan, voisi digitai­to­passi olla voimassa esimer­kiksi kaksi vuotta kerrallaan.”

”Pohdimme myös, että jokainen työyh­teisö voisi nimetä työnte­ki­jöistään digitu­ki­hen­kilön, joka tarvit­taessa auttaa toisia. Jotta kaikkien työnte­ki­jöiden digitaidot vahvis­tui­sivat, jokainen vuorollaan pääsisi toimimaan digitu­ki­hen­kilönä. Digitu­ki­hen­kilönä toimi­mi­sesta voisi saada pienen palkanlisän.”

Opiske­li­ja­pien­ryhmä näki tärkeäksi myös, että organi­saatio mahdol­listaa koulut­tau­tu­misen ja digitai­tojen harjoittelun.

”Voisiko työnte­ki­jöillä olla kalen­teriin varattu aika, jolloin he saisivat harjoi­tella esimer­kiksi uusien ohjel­mis­tojen käyttöä?”

Kun organi­saatio luo hyvät puitteet digitaa­li­suu­delle, motivoi­tuvat työnte­kijät hyödyn­tämään digitaa­li­suutta ja kehit­tämään digitai­tojaan. Samoja hyviä puitteita tarvitaan myös oppilai­toksiin, jotta tulevat ammat­ti­laiset siirtyvät työelämään myöntei­sellä digiasenteella.


Kirjoit­tajat:

Tiia Koukkunen, 2. vuoden sosio­no­mio­pis­kelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Katja Sorjonen, lehtori, Inten­sii­vinen palve­luohjaus -opinto­jakson vastuu­opettaja ja SoTyDigi-hankkeen kehit­tä­jä­opettaja, Karelia-ammattikorkeakoulu