Categories
Artikkelit Pulssi Kansainvälisyyttä

Suomen­kie­li­sissä koulu­tuk­sissa opiske­levat vieras­kie­liset tarvit­sevat ja saavat tukea

Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun suomen­kie­li­sissä koulu­tuk­sissa opiskelee melkein satakak­si­kym­mentä opiske­lijaa, joiden äidin­kieli on jokin muu kuin suomi. Joukossa on monen­laisia opiske­li­joita: Suomessa synty­neitä, kaksois­kan­sa­laisia ja maahan muutta­neita. Korkea­kou­luo­pinnot vieraalla kielellä vaativat opiske­li­jalta paljon. Monelle myös suoma­lainen koulu­tus­jär­jes­telmä on vieras, kun perus­koulu ja toisen asteen opinnot on suori­tettu muualla.

Lokakuussa Kareliassa järjes­tettiin suomen­kie­li­si­sissä koulu­tuk­sissa opiske­le­ville vieras­kie­li­sille yhteinen tapaa­minen, jossa opiske­lijat pääsivät kertomaan kokemuk­siaan ja tarpeitaan sekä antamaan ja saamaan vertais­tukea. Tilai­suuteen osallistui viisi opiske­lijaa eri koulu­tus­aloilta. Suurin osa opiske­li­joista oli asunut Suomessa 4-5 vuotta. Kaikki opiske­lijat olivat saapuneet Suomeen Euroopan ulkopuo­lelta ja suurin osa oli aloit­tanut opintonsa ammat­ti­kor­kea­kou­lussa kuluvana syksynä. 

Moninaiset polut korkeakouluun

Kaikki tilai­suuteen osallis­tuvat opiske­lijat olivat tulleet valituksi Karelia-ammat­ti­kor­kea­koulun opiske­li­joiksi muussa kuin yhteis­haussa. Korkea­kou­luo­pin­toihin valmen­tavan koulu­tuksen Kareliassa tai muualla oli käynyt neljä viidestä, ja kolme heistä oli saanut opiske­lu­paikan erillis­haussa valmen­tavan koulu­tuksen suori­tet­tuaan. Korkea­kou­luo­pin­toihin valmen­ta­valla koulu­tuk­sella on siis suuri merkitys korkea­kou­luo­pin­tojen saavu­tet­ta­vuuden näkökul­masta maahan muuttaneille.

Huomio­nar­voista on myös se, että kaikki opiske­lijat olivat eri koulu­tus­aloilta. Vieras­kie­liset opiske­lijat ovat ja tulevat enene­vissä määrin olemaan koulu­tuk­sissa arkipäivää, minkä vuoksi tukipal­ve­luita ja maahan­muut­ta­ja­työhön liittyvää osaamista on tärkeää kehittää koko korkea­koulun laajuisesti.

Vertaistuen voima on valtava

Kaikki tilai­suuteen osallis­tuneet opiske­lijat jakoivat tunteen siitä, millaista on olla opiske­lu­ryhmän ainoa vieras­kie­linen. Vaikka muuta kuin suomea äidin­kie­lenään puhuvia on suomen­kie­li­sissä koulu­tuk­sissa verrattain paljon, on harvi­naista, että heitä olisi samassa ryhmässä useampi.

Maahan­muut­ta­ja­taus­taiset opiske­lijat tulevat harvoin korkea­kouluun suoraan toiselta asteelta ja ovat iältään vanhempia kuin ryhmän muut opiske­lijat. Paljon puhuttu kieli­muuri on yksi este, mutta porukkaan pääse­mistä voi hanka­loittaa moni muukin seikka.

Tapah­tuman osallis­tujat olivat kiitol­lisia siitä, että pääsivät tapaamaan muita saman­kal­tai­sessa tilan­teessa olevia opiske­li­joita. On helpot­tavaa kuulla, ettei ole yksin ajatus­tensa kanssa. Moni opiskelija kertoi ajatte­le­vansa usein, että on varmasti ainoa, joka ei osaa tai ymmärrä.

Vertaistuen lisäksi opiske­lijat saivat toisiltaan hyödyl­lisiä vinkkejä opiskelun tueksi. Tapah­tuman yhtey­dessä vaihdettiin yhteys­tietoja ja opiske­lijat kertoivat halua­vansa jatkaa toistensa tapaa­mista jatkossakin.

Vieraalla kielellä opiske­le­minen vaatii energiaa

Yhteistä kaikille tapah­tumaan osallis­tu­jille oli myös se, että he kokivat erityi­sesti kirjoit­ta­mista vaativien tehtävien aiheut­tavan päänvaivaa. Eräs opiskelija kertoi, että usean sivun mittaisen raportin kirjoit­ta­minen suomeksi tuntuu joskus lähes mahdot­to­malta, kun omalla äidin­kie­lel­läkään kirjoit­ta­minen ei ole mieluisaa puuhaa. Monesti tehtävien sanamää­rä­vaa­ti­mukset alkavat ahdistaa jo ennen kirjoi­tus­työssä alkuun pääse­mistä. Myös haltuun otettavia teksti­lajeja on paljon: oppimis­päi­vä­kirjat, esseet, referaatit ja raportit.

Kaikki tapah­tumaan osallis­tujat kiitte­livät Karelian opettajia ja opiske­lu­ka­ve­reitaan siitä, että apua saa ja opettajat selit­tävät asioita uudelleen, kun kysyy.

Toisaalta moni koki hanka­laksi keskeyttää opettajan ja kysyä, jos ei ymmärrä. Myös Pohjois-Karjalan murre ja opettajien nopea puhetahti hämmäs­tytti monia. Pitkät koulu­päivät koettiin uuvut­ta­viksi, sillä vieraalla kielellä opiskelu vaatii paljon energiaa ja keskittymistä.

Toiveita tukitoi­men­pi­teistä ja armol­li­suutta itseä kohtaan

Opiske­li­joilla oli paljon ideoita siitä, millaiset tukitoimet heitä auttai­sivat. Tentteihin toivottiin lisäaikaa, mahdol­li­suutta ottaa sanakirja mukaan ja ylimää­räistä uusimis­mah­dol­li­suutta. Lisäksi toivottiin erilaisia malli­vas­tauksia ja tallen­teita luennoista. Opetuk­sissa käytet­täviin videoihin toivottiin teksti­tyksiä ja raport­teihin ja oppimis­päi­vä­kir­joihin tukiky­sy­myksiä. Keskus­te­lu­nai­heeksi nousi myös mahdol­lisuus käyttää englannin kieltä kirjal­li­sissa tehtävissä.

Yksi tapah­tumaan osallis­tu­neista oli Anna Jarovaja, joka opiskelee Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa media­no­miksi ja on ammatiltaan toimittaja. Taustansa vuoksi Jarovaja ei koe kirjal­lisia tehtäviä haasta­vimpina. Vaikeinta on olla armol­linen itselleen.

– Sain tapah­tu­masta uuden ja hyödyl­lisen idean. Keskus­te­limme siitä, että usein 80­­–90 prosenttia on oikein hyvä. Minulle, perfek­tio­nis­tille ja henki­lölle, joka haluaa aina tehdä kaiken täydel­li­sesti, tämä oli uusi oivallus.

Tukea on saata­villa ja koko ajan kehitetään lisää

Täysin samoja huomioita ja toiveita tuen muodoista on pohdittu opetus­hen­ki­löstön keskuu­dessa. Opettajat etsivät perustyön ohella ratkaisuja arjessa ilmeneviin yksilöl­listä ohjausta vaativiin tuen tarpeisiin. Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lussa kootaan parasta aikaa tieto­pa­kettia tarjolla olevista tukitoi­mista sekä ohjeita oppimisen ja opetuksen tueksi yhteis­työssä S2-opettajien kanssa. 

Yksi esimerkki suomi vieraana kielenä -opiske­li­joille tarjot­ta­vasta tuesta on lisäaika tenttiin. Opiskelija saa pyydet­täessä 15-30 minuuttia lisäaikaa tenttiin. Vieras­kie­li­si­sillä opiske­li­joilla menee pidempi aika tehtä­vän­an­tojen ymmär­tä­miseen ja erityi­sesti tekstin tuotta­miseen. Lisäajalla varmis­tetaan, että opiskelija pystyisi osoit­tamaan osaami­sensa tentissä paremmin. Mielen­kiin­toisia ovat myös kysymykset siitä, voisiko arviointi koostua osittain muustakin kuin tentti­tu­lok­sesta varsinkin ensim­mäisten opinto­jak­sojen aikana.

Tällä hetkellä opiske­lijan tärkein tuki kielen oppimiseen ja ammat­ti­sa­naston hallit­se­miseen tulee opetus­hen­ki­lös­töltä jokapäi­väi­sessä arjessa ja opetuk­sessa. Tämän lisäksi tarjolla on kielikli­ni­koita, jonne opiske­lijat voivat mennä haastavien opiske­lu­teh­tävien kanssa hakemaan tukea. Myös opinto­pii­reissä on tarjolla tukea jo haasta­vim­maksi koetun kirjoit­ta­misen osalta.

Sekä opiske­li­joilta että opetus­hen­ki­lös­töltä on kuultu toiveita opinnäy­te­työ­pro­sessin kehit­tä­mi­seksi niin, että se tukisi nykyistä paremmin opiske­lijaa, joka ei puhu suomea äidin­kie­lenään. Opinnäy­tetyön tekstiasun tarkas­ta­miseen opiske­lijat saavat lisätukea jo nyt.

On tärkeää, että sekä opiske­lijat että opetus­hen­ki­löstö ovat tietoisia tarjolla olevista tukitoi­men­pi­teistä. Lisää tiedot­ta­mista tarvitaan vielä, jotta opetus­hen­ki­löstö osaa tarjota tukea ja opiske­lijat sitä pyytää.


Kirjoit­tajat:

Taru Väisänen, projek­ti­asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Mia Sevonius-Male, maahan­muut­ta­jatyön asian­tuntija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Leena Hiltunen, opinto­ku­raattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Anna Jarovaja, medianomi-opiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva: Opiske­li­joiden tapaa­mi­sessa keskustelu kävi vilkkaana. Kuva: Mia Sevonius-Male.