Categories
Artikkelit Pulssi Hiilineutraaleja ratkaisuja

Forum HolzBau Inter­na­tional 2022 kokosi yhteen puura­ken­ta­misen asiantuntijat

Kansain­vä­linen puura­ken­ta­misen konfe­renssi Forum HolzBau Innsbruc­kissa Itäval­lassa lienee suurin puura­ken­ta­misen tapahtuma Euroo­passa. Konfe­renssi tarjoaa insinöö­reille, arkki­teh­deille ja muille puura­ken­ta­misen parissa työsken­te­le­ville mahdol­li­suuden tutustua alan uusimpiin innovaa­tioihin ja kehitys­suuntiin. Tapahtuma on myös loistava tilaisuus verkos­toitua, sekä vaihtaa kuulu­misia ja kokemuksia alan kärkio­saajien kanssa. Osallis­tujia oli noin tuhat ja yritysten esitte­ly­pis­teitä miltei toista sataa. Esityksiä pidettiin yhtäai­kai­sesti kolmessa salissa ja tarjolla oli simul­taa­ni­tulkkaus englan­niksi ja saksaksi.

Iso auditorio jossa istuu ihmisiä seuraamassa esitystä
Ensim­mäisen päivän seminaari alkamassa. Kuva: Juuso Kokkonen

Raken­nusalan tulevaisuus: digita­li­saa­tiota, robotiikkaa ja älykoteja

Tapah­tuman ensim­mäisenä päivänä esitel­missä korostui raken­nusalan tulevaisuus, eli digita­li­saatio, esival­mistus, automaatio ja robotiikka. Erään puhujan mukaan raken­nusala tulee käymään läpi suuren muutoksen digita­li­saation myötä seuraavan vuosi­kym­menen aikana. Ne että yritykset, jotka eivät pysy kehityk­sessä mukana, tekevät suurella toden­nä­köi­syy­dellä konkurssin.

Eräs puhujista esitteli yrityksen toimin­ta­mallin, jossa koko raken­nuksen elinkaari on pyritty digita­li­soimaan, alkaen tekoälyä ja robotiikkaa hyödyn­tä­västä elementtien esival­mis­tuk­sesta ja päättyen jokaista naulaa myöten mallin­net­tuihin, digitaa­lista kaksosta hyödyn­täviin älykoteihin.

Näiden aiheiden lisäksi käsiteltiin mm. datan kerää­mistä ja data-analyysiä tuotannon kehit­tä­mi­seksi, sekä paramet­ristä suunnit­telua. Kaikista esitel­mistä välittyi sama viesti: näillä keinoilla on mahdol­lista saavuttaa merkittävä tuotta­vuus­loikka ja samalla voidaan vaikuttaa merkit­tä­vissä määrin raken­ta­misen päästöihin.

Tapetilla raken­ta­misen päästöt ja raken­nusten energiatehokkuus

Puura­ken­ta­milla on monia vahvuuksia kuten hyvä sisäilma, viihtyisyys ja esteet­tisyys. Näiden perin­teisten ominai­suuksien rinnalle erääksi puun käytön lisää­mistä ajavaksi ajuriksi on noussut ilmas­ton­muutos. Puu on siinä mielessä ilmas­to­viisas raken­nus­ma­te­riaali, että se sitoo kasvaessaan hiili­diok­sidia ja pysyy hiili­nieluna koko elinkaaren ajan. Puutuot­teiden jalos­tusaste ja proses­soinnin tarvitsema energian­ku­lutus on pienempi kuin monilla muilla raken­nus­ma­te­ri­aa­leilla. Useissa konfe­renssin esityk­sistä koros­tuikin ilmas­ton­muu­toksen torjunta ja raken­ta­misen materi­aa­li­si­don­naisten päästöjen vähen­tä­minen. Kohde-esitte­lyissä mainittiin, millaisia päästö­vä­hen­nyksiä kohteet olivat saavut­taneet perin­teiseen raken­nus­tapaan verrattuna tai millaisia ympäris­tö­ser­ti­fi­kaatteja niillä oli.

Malli välipohjarakenteesta jossa käytetty puuta
Ääntä vaimentava välipoh­ja­ra­kenne. Kuva: Juuso Kokkonen

Venäjän Ukrai­nassa aloit­taman hyökkäys­sodan johdosta energia­te­hokkuus on nostanut merki­tystä entisestään, kun energian hinnat ovat nousseet ja energian saatavuus aiheuttaa huolta. Esimer­kiksi Ikean ja Skanskan yhteinen BoKlok -konsepti kertoi Malmöön raken­ta­mastaan asuin­ker­ros­ta­losta, joka tuottaa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Tässä on onnis­tuttu mm. lisää­mällä eristystä, omalla tuuli­voi­ma­lalla raken­nuksen katolla, sekä aurin­ko­sähkö- ja maaläm­pö­jär­jes­tel­millä. Veden kulutusta on vähen­netty käyttä­mällä vettä säästäviä laitteita. Lisäksi rakennus kerää sadevettä katolta. Energian­ku­lu­tuksen piene­minen vaikuttaa suoraan raken­nuksen hiili­ja­lan­jälkeen, sillä energian­ku­lutus muodostaa usein jopa noin puolet raken­nuksen elinkaaren päästöistä.

Kolme pystymallista laatikkoa eri materiaaleista
Liimapuun, betonin ja pyökki­vii­lupuun ominai­suuksien vertailua. Kuva: Riku Hirvonen.

Useissa esityk­sissä paino­tettiin myös raken­nusten muunto­jous­ta­vuutta. Sekä ilmas­ton­muu­toksen, että resurs­si­te­hok­kuuden näkökul­masta on tärkeää, että raken­nukset pysyi­sivät mahdol­li­simman pitkään käytössä. Kun raken­nusten käyttö­tar­koi­tusta voidaan muuttaa esimer­kiksi toimis­tosta asuin­ta­loksi, voidaan välttyä ennen­ai­kai­selta purka­mi­selta. Muunto­jous­ta­vuutta voidaan lisätä välttä­mällä kiinteitä kantavia väliseiniä ja suosi­malla kantavia ulkoseiniä sekä pilari­runkoa. Tällöin pohja­rat­kaisuja voidaan tehok­kaasti muokata eri käyttötarkoituksiin.


Kirjoit­tajat:

Riku Hirvonen, projek­ti­koor­di­naattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Juuso Kokkonen, projek­ti­koor­di­naattori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­sarjan julkaisu on osa Raken­ta­misen vihreä siirtymä RAVI -projektin toimen­pi­teitä. RAVI-projektin tavoit­teena on edistää raken­ta­misen vähähii­listen ratkai­sujen ja prosessien käyttöön­ottoa, vahvistaa vähähii­liseen raken­ta­miseen liittyvää materiaali- ja tuoteo­saa­mista sekä nopeuttaa digita­li­saation hyödyn­tä­mistä raken­ta­misen proses-seissa. RAVI-projektin päära­hoit­tajana toimii Pohjois-Karjalan maakun­ta­liitto REACT-EU EAKR-ohjelmasta.

Logot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Business Joensuu, EU:n aluekehitysrahasto