Messurakennuksen sisätila jossa ihmisiä ja esittelypisteitä

Forum HolzBau Inter­na­tio­nal 2022 kokosi yhteen puura­ken­ta­mi­sen asiantuntijat

Kansain­vä­li­nen puura­ken­ta­mi­sen konfe­renssi Forum HolzBau Inns­bruc­kissa Itäval­lassa lienee suurin puura­ken­ta­mi­sen tapah­tuma Euroo­passa. Konfe­renssi tarjoaa insi­nöö­reille, arkki­teh­deille ja muille puura­ken­ta­mi­sen parissa työs­ken­te­le­ville mahdol­li­suu­den tutus­tua alan uusim­piin inno­vaa­tioi­hin ja kehi­tys­suun­tiin. Tapah­tuma on myös lois­tava tilai­suus verkos­toi­tua, sekä vaihtaa kuulu­mi­sia ja koke­muk­sia alan kärkio­saa­jien kanssa. Osal­lis­tu­jia oli noin tuhat ja yritys­ten esit­te­ly­pis­teitä miltei toista sataa. Esityk­siä pidet­tiin yhtä­ai­kai­sesti kolmessa salissa ja tarjolla oli simul­taa­ni­tulk­kaus englan­niksi ja saksaksi.

Iso auditorio jossa istuu ihmisiä seuraamassa esitystä
Ensim­mäi­sen päivän semi­naari alka­massa. Kuva: Juuso Kokkonen

Raken­nusa­lan tule­vai­suus: digi­ta­li­saa­tiota, robo­tiik­kaa ja älykoteja

Tapah­tu­man ensim­mäi­senä päivänä esitel­missä koros­tui raken­nusa­lan tule­vai­suus, eli digi­ta­li­saa­tio, esival­mis­tus, auto­maa­tio ja robo­tiikka. Erään puhujan mukaan raken­nusala tulee käymään läpi suuren muutok­sen digi­ta­li­saa­tion myötä seuraa­van vuosi­kym­me­nen aikana. Ne että yrityk­set, jotka eivät pysy kehi­tyk­sessä mukana, tekevät suurella toden­nä­köi­syy­dellä konkurssin.

Eräs puhu­jista esit­teli yrityk­sen toimin­ta­mal­lin, jossa koko raken­nuk­sen elin­kaari on pyritty digi­ta­li­soi­maan, alkaen teko­ä­lyä ja robo­tiik­kaa hyödyn­tä­västä element­tien esival­mis­tuk­sesta ja päät­tyen jokaista naulaa myöten mallin­net­tui­hin, digi­taa­lista kaksosta hyödyn­tä­viin älykoteihin.

Näiden aihei­den lisäksi käsi­tel­tiin mm. datan kerää­mistä ja data-analyy­siä tuotan­non kehit­tä­mi­seksi, sekä para­met­ristä suun­nit­te­lua. Kaikista esitel­mistä välit­tyi sama viesti: näillä keinoilla on mahdol­lista saavut­taa merkit­tävä tuot­ta­vuus­loikka ja samalla voidaan vaikut­taa merkit­tä­vissä määrin raken­ta­mi­sen päästöihin.

Tape­tilla raken­ta­mi­sen päästöt ja raken­nus­ten energiatehokkuus

Puura­ken­ta­milla on monia vahvuuk­sia kuten hyvä sisäilma, viih­tyi­syys ja esteet­ti­syys. Näiden perin­teis­ten ominai­suuk­sien rinnalle erääksi puun käytön lisää­mistä ajavaksi ajuriksi on noussut ilmas­ton­muu­tos. Puu on siinä mielessä ilmas­to­vii­sas raken­nus­ma­te­ri­aali, että se sitoo kasvaes­saan hiili­diok­si­dia ja pysyy hiili­nie­luna koko elin­kaa­ren ajan. Puutuot­tei­den jalos­tusaste ja proses­soin­nin tarvit­sema ener­gian­ku­lu­tus on pienempi kuin monilla muilla raken­nus­ma­te­ri­aa­leilla. Useissa konfe­rens­sin esityk­sistä koros­tui­kin ilmas­ton­muu­tok­sen torjunta ja raken­ta­mi­sen mate­ri­aa­li­si­don­nais­ten pääs­tö­jen vähen­tä­mi­nen. Kohde-esit­te­lyissä mainit­tiin, millai­sia pääs­tö­vä­hen­nyk­siä kohteet olivat saavut­ta­neet perin­tei­seen raken­nus­ta­paan verrat­tuna tai millai­sia ympä­ris­tö­ser­ti­fi­kaat­teja niillä oli.

Malli välipohjarakenteesta jossa käytetty puuta
Ääntä vaimen­tava väli­poh­ja­ra­kenne. Kuva: Juuso Kokkonen

Venäjän Ukrai­nassa aloit­ta­man hyök­käys­so­dan johdosta ener­gia­te­hok­kuus on nosta­nut merki­tystä enti­ses­tään, kun ener­gian hinnat ovat nous­seet ja ener­gian saata­vuus aiheut­taa huolta. Esimer­kiksi Ikean ja Skans­kan yhtei­nen BoKlok -konsepti kertoi Malmöön raken­ta­mas­taan asuin­ker­ros­ta­losta, joka tuottaa enemmän ener­giaa kuin kulut­taa. Tässä on onnis­tuttu mm. lisää­mällä eris­tystä, omalla tuuli­voi­ma­lalla raken­nuk­sen katolla, sekä aurin­ko­sähkö- ja maaläm­pö­jär­jes­tel­millä. Veden kulu­tusta on vähen­netty käyt­tä­mällä vettä sääs­tä­viä lait­teita. Lisäksi raken­nus kerää sade­vettä katolta. Ener­gian­ku­lu­tuk­sen piene­mi­nen vaikut­taa suoraan raken­nuk­sen hiili­ja­lan­jäl­keen, sillä ener­gian­ku­lu­tus muodos­taa usein jopa noin puolet raken­nuk­sen elin­kaa­ren päästöistä.

Kolme pystymallista laatikkoa eri materiaaleista
Liima­puun, betonin ja pyök­ki­vii­lu­puun ominai­suuk­sien vertai­lua. Kuva: Riku Hirvonen.

Useissa esityk­sissä paino­tet­tiin myös raken­nus­ten muun­to­jous­ta­vuutta. Sekä ilmas­ton­muu­tok­sen, että resurs­si­te­hok­kuu­den näkö­kul­masta on tärkeää, että raken­nuk­set pysyi­si­vät mahdol­li­sim­man pitkään käytössä. Kun raken­nus­ten käyt­tö­tar­koi­tusta voidaan muuttaa esimer­kiksi toimis­tosta asuin­ta­loksi, voidaan välttyä ennen­ai­kai­selta purka­mi­selta. Muun­to­jous­ta­vuutta voidaan lisätä vält­tä­mällä kiin­teitä kanta­via väli­sei­niä ja suosi­malla kanta­via ulko­sei­niä sekä pila­ri­run­koa. Tällöin pohja­rat­kai­suja voidaan tehok­kaasti muokata eri käyttötarkoituksiin.


Kirjoit­ta­jat:

Riku Hirvo­nen, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Juuso Kokko­nen, projek­ti­koor­di­naat­tori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­sar­jan julkaisu on osa Raken­ta­mi­sen vihreä siir­tymä RAVI -projek­tin toimen­pi­teitä. RAVI-projek­tin tavoit­teena on edistää raken­ta­mi­sen vähä­hii­lis­ten ratkai­su­jen ja proses­sien käyt­töön­ot­toa, vahvis­taa vähä­hii­li­seen raken­ta­mi­seen liit­ty­vää mate­ri­aali- ja tuoteo­saa­mista sekä nopeut­taa digi­ta­li­saa­tion hyödyn­tä­mistä raken­ta­mi­sen proses-seissa. RAVI-projek­tin päära­hoit­ta­jana toimii Pohjois-Karja­lan maakun­ta­liitto REACT-EU EAKR-ohjelmasta.

Logot: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Business Joensuu, EU:n aluekehitysrahasto