Categories
Artikkelit Pulssi Muut

Oppimisen tukeminen vertai­sar­vioinnin avulla

Mitä vertai­sar­vioin­nilla tarkoi­tetaan? Vertai­sar­viointi voi kohdistua tiedon arviointiin, siihen minkä­laista tietoa tarkas­tellaan tai erilaisiin taitojen arviointiin. Opiskelija oppii sekä lisää aiheesta että arvioin­nista vertai­sar­vioi­dessaan. Opiske­li­joilla tulee olla selkeät ohjeet ja keskeiset kriteerit vertai­sar­vioinnin toteu­tukseen. Vertai­sar­vioin­nilla on tarkoitus auttaa vertaista eteenpäin.

Vertai­sar­vioinnin tavoitteet

Vertai­sar­vioin­nilla vaiku­tetaan opiske­li­joiden oppimisen taitoihin ja annetaan palau­tetta itseoh­jau­tuvan oppimisen tueksi. Keskeistä on oman osaamisen kehit­ty­minen. Arvioinnin tulisi tukea opiske­lijan nykyistä oppimista, mutta myös valmiuksia oppia läpi elämän. Keskeistä on, että opiskelija saa oppimisen sääte­ly­taitoja. Vertai­sar­viointi auttaa opiske­lijaa tunnis­tamaan omat heikkoudet ja vahvuudet, jotta jatkuva oppiminen mahdollistuu.

Yhden­mu­kaisuus varmistuu kriteerien käytöllä ja kattavuus puolestaan, kun vertais­pa­laute tulee useam­malta kuin yhdeltä. On myös tärkeää, että arvioidaan johdon­mu­kai­sesti. Tässä apuna on arvioin­ti­kri­teerit. Eikä kukaan ole ekspertti. Toista voi auttaa, vaikka ei itse olekaan täydel­linen kaikessa.

Vertai­sar­vioinnin muodot

Kuvio, jossa neljä tekstilaatikkoa: Vapaamuotoinen palautteen antaminen, muodollinen arviointikriteereihin pohjautuva arviointi, yksilön antama vertaispalaute, ryhmän antama vertaispalaute

Vertai­sar­vioinnin tekeminen on sitä helpompaa, mitä tasapai­noi­sempi minäkuva ja terve itseluot­tamus opiske­li­jalla on, mutta kaikki voivat oppia vertai­sar­viointia, kuin myös vertai­sar­vioin­nista. Arvioinnin ohjeis­tuk­sessa on kiinni­tettävä huomiota siihen, että arviointi on raken­tavaa, kannus­tavaa ja perus­teltua. Rakentava ja korjaava arviointi – ei arvostelu – on oppimisen kannata olennaista.

Vertai­sar­vioinnin sopivuus

Vertai­sar­vioinnin käyttöä tulee pohtia sopivuus­nä­kö­kul­masta enne sen käyttöön­ottoa. On varmis­tuttava siitä, että vertai­sar­viointi on joko yksit­täisen tehtävän tai koko opinto­jakson toteu­tuksen oikea arvioinnin väline.

Vertai­sar­viointi sopii muun muassa:

  • kriit­tisen palautteen saamiseen vertaisilta
  • ulkopuo­lisen näkökulman saamiseen
  • oppimis­pro­sessin tai tehtävän laadun varmis­ta­miseen ja kehittämiseen
  • vahvuuksien osoit­ta­miseen
  • vastuun lisää­miseen
  • kehit­tä­mis­koh­teiden selvit­tä­miseen, tunnistamiseen.

Vertai­sar­viointi ei sovi muun muassa:

  • risti­rii­tojen setvimiseen
  • pakko­toimena
  • henki­lö­koh­taisten ominai­suuksien tai persoo­nal­li­suuksien arviointiin
  • puolu­eel­lisiin toimiin, aiheisiin
  • oppimis­pro­sessin tai tehtävän tulosten pönkit­tä­miseen tai moittimiseen.

Vertai­sar­vioinnin hyödyt

Kun vertai­sar­viointia käytetään oikein, oikeissa paikoissa ja tilan­teissa, hyötyy siitä koko koulutus ja vertai­sar­vioin­nilla paran­netaan motivaa­tiota ja suunnataan opiskelua siihen, missä tarvitaan kehit­ty­mistä. Vertai­sar­vioinnin avulla opiske­lijaa ohjataan olemaan aktii­vinen koko opiske­lu­pro­sessin ajan. Se auttaa kaikkia oppijoita eteenpäin. Opitaan toisilta, kehitetään itseluot­ta­musta, opitaan uusia asioita ja työsken­te­ly­taidot kehit­tyvät. Yhteis­työllä pääsee tutki­tusti parempiin tuloksiin kuin yksin.


Kirjoittaja:

Maarit Ignatius, monimuo­to­pe­da­go­giikan suunnit­telija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­likuva:

Artik­ke­likuva: Brooke Cagle / Unsplash