Oppi­mi­sen tuke­mi­nen vertai­sar­vioin­nin avulla

Mitä vertai­sar­vioin­nilla tarkoi­te­taan? Vertai­sar­viointi voi kohdis­tua tiedon arvioin­tiin, siihen minkä­laista tietoa tarkas­tel­laan tai erilai­siin taito­jen arvioin­tiin. Opis­ke­lija oppii sekä lisää aiheesta että arvioin­nista vertai­sar­vioi­des­saan. Opis­ke­li­joilla tulee olla selkeät ohjeet ja keskei­set kritee­rit vertai­sar­vioin­nin toteu­tuk­seen. Vertai­sar­vioin­nilla on tarkoi­tus auttaa vertaista eteenpäin.

Vertai­sar­vioin­nin tavoitteet

Vertai­sar­vioin­nilla vaiku­te­taan opis­ke­li­joi­den oppi­mi­sen taitoi­hin ja anne­taan palau­tetta itseoh­jau­tu­van oppi­mi­sen tueksi. Keskeistä on oman osaa­mi­sen kehit­ty­mi­nen. Arvioin­nin tulisi tukea opis­ke­li­jan nykyistä oppi­mista, mutta myös valmiuk­sia oppia läpi elämän. Keskeistä on, että opis­ke­lija saa oppi­mi­sen sääte­ly­tai­toja. Vertai­sar­viointi auttaa opis­ke­li­jaa tunnis­ta­maan omat heik­kou­det ja vahvuu­det, jotta jatkuva oppi­mi­nen mahdollistuu.

Yhden­mu­kai­suus varmis­tuu kritee­rien käytöllä ja katta­vuus puoles­taan, kun vertais­pa­laute tulee useam­malta kuin yhdeltä. On myös tärkeää, että arvioi­daan johdon­mu­kai­sesti. Tässä apuna on arvioin­ti­kri­tee­rit. Eikä kukaan ole ekspertti. Toista voi auttaa, vaikka ei itse olekaan täydel­li­nen kaikessa.

Vertai­sar­vioin­nin muodot

Kuvio, jossa neljä tekstilaatikkoa: Vapaamuotoinen palautteen antaminen, muodollinen arviointikriteereihin pohjautuva arviointi, yksilön antama vertaispalaute, ryhmän antama vertaispalaute

Vertai­sar­vioin­nin teke­mi­nen on sitä helpom­paa, mitä tasa­pai­noi­sempi minä­kuva ja terve itse­luot­ta­mus opis­ke­li­jalla on, mutta kaikki voivat oppia vertai­sar­vioin­tia, kuin myös vertai­sar­vioin­nista. Arvioin­nin ohjeis­tuk­sessa on kiin­ni­tet­tävä huomiota siihen, että arviointi on raken­ta­vaa, kannus­ta­vaa ja perus­tel­tua. Raken­tava ja korjaava arviointi – ei arvos­telu – on oppi­mi­sen kannata olennaista.

Vertai­sar­vioin­nin sopivuus

Vertai­sar­vioin­nin käyttöä tulee pohtia sopi­vuus­nä­kö­kul­masta enne sen käyt­töön­ot­toa. On varmis­tut­tava siitä, että vertai­sar­viointi on joko yksit­täi­sen tehtä­vän tai koko opin­to­jak­son toteu­tuk­sen oikea arvioin­nin väline.

Vertai­sar­viointi sopii muun muassa:

  • kriit­ti­sen palaut­teen saami­seen vertaisilta
  • ulko­puo­li­sen näkö­kul­man saamiseen
  • oppi­mis­pro­ses­sin tai tehtä­vän laadun varmis­ta­mi­seen ja kehittämiseen
  • vahvuuk­sien osoittamiseen
  • vastuun lisää­mi­seen
  • kehit­tä­mis­koh­tei­den selvit­tä­mi­seen, tunnistamiseen.

Vertai­sar­viointi ei sovi muun muassa:

  • risti­rii­to­jen setvimiseen
  • pakko­toi­mena
  • henki­lö­koh­tais­ten ominai­suuk­sien tai persoo­nal­li­suuk­sien arviointiin
  • puolu­eel­li­siin toimiin, aiheisiin
  • oppi­mis­pro­ses­sin tai tehtä­vän tulos­ten pönkit­tä­mi­seen tai moittimiseen.

Vertai­sar­vioin­nin hyödyt

Kun vertai­sar­vioin­tia käyte­tään oikein, oikeissa paikoissa ja tilan­teissa, hyötyy siitä koko koulu­tus ja vertai­sar­vioin­nilla paran­ne­taan moti­vaa­tiota ja suun­na­taan opis­ke­lua siihen, missä tarvi­taan kehit­ty­mistä. Vertai­sar­vioin­nin avulla opis­ke­li­jaa ohja­taan olemaan aktii­vi­nen koko opis­ke­lu­pro­ses­sin ajan. Se auttaa kaikkia oppi­joita eteen­päin. Opitaan toisilta, kehi­te­tään itse­luot­ta­musta, opitaan uusia asioita ja työs­ken­te­ly­tai­dot kehit­ty­vät. Yhteis­työllä pääsee tutki­tusti parem­piin tulok­siin kuin yksin.


Kirjoit­taja:

Maarit Igna­tius, moni­muo­to­pe­da­go­gii­kan suun­nit­te­lija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Artik­ke­li­kuva:

Artik­ke­li­kuva: Brooke Cagle / Unsplash