Ener­gia­si­mu­loin­tien lähtö­tie­to­jen arviointi olemassa oleville rakennuksille

Olemassa olevien raken­nus­ten ener­gia­si­mu­loin­teja varten on selvi­tet­tävä monia lähtö­tie­toja, jotta simu­loin­nista tulisi mahdol­li­sim­man paljon simu­loi­ta­vaa raken­nusta vastaava. Taval­li­sesti lähtö­tie­dot saadaan mittauk­sista ja raken­nuk­sen dokumenteista.

Monissa tapauk­sissa raken­nuk­sesta ei ole mitat­tua tietoa esimer­kiksi vuotoil­man tai raken­tei­den kaik­kien lämmön­lä­päi­sy­ker­toi­mien osalta. Myös­kään raken­teista kerto­via doku­ment­teja ei vanhoista raken­nuk­sista ole aina saata­villa, tai raken­nusta on muutettu eikä doku­ment­teja ole päivi­tetty. Tällöin käyte­tään viran­omais­ten laati­mia ohjear­voja apuna arvojen määrittelyssä.

Taulukon otsikko Rakennusluvan virelletulovuosi. Sarakkeet; -1969, 1976, 1978, 1985, 2003, 2008, 2010, 2012-. Riveinä ulkoseinä, maavarainen pohja, ryömintätilainen pohja, ulkoilmaan rajoittuva alapohja, yläpohja, ovi, ikkuna
Taulukko 1. Raken­tei­den lämmön­lä­päi­sy­ker­toi­met (Ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön asetus raken­nuk­sen ener­gia­te­hok­kuu­den paran­ta­mi­sesta korjaus- ja muutos­töissä, 2013)

Taulu­kossa 1 on esitetty ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön määrit­te­le­miä ohjear­voja lämmön­lä­päi­sy­ker­toi­mille eri aika­kausien raken­nuk­sille. Taulu­kossa 2 nähdään osit­tai­nen lämmön­lä­päi­sy­ker­toi­mien taulukko ener­gia­to­dis­tusop­paan liitteestä.

Taulukko jossa sarakkeina ajankohta ja alue, rakenne ja U-arvo
Taulukko 2. Raken­tei­den lämmön­lä­päi­sy­ker­toi­met (Tyypil­li­siä olemassa olevien vanho­jen raken­nus­ten alku­pe­räi­siä suun­nit­te­luar­voja, ener­gia­to­dis­tusop­paan 2018 liite)

Tässä artik­ke­lissa tarkas­tel­laan yhtä tapaa määrit­tää ener­gia­si­mu­loin­nin lähtö­tie­toja, kun raken­nuk­sesta ei ole saata­villa riit­tä­vää doku­men­toi­tua tietoa.

Ener­gia­to­dis­tus ja energiatodistusrekisteri

Ener­gia­to­dis­tus on työkalu raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuu­den vertai­luun ja paran­ta­mi­seen myynti- ja vuokraus­ti­lan­teessa.

Ener­gia­to­dis­tuk­sen avulla voi helposti verrata eri raken­nuk­sia, sillä se perus­tuu raken­nuk­sen ominai­suuk­siin ja niistä johdet­tuun ener­gian­ku­lu­tuk­seen. Vertai­lun kohteena on siten vain itse raken­nus ja sen tekni­set järjes­tel­mät, eivät raken­nuk­sen sen hetki­set käyt­tä­jät. Ener­gia­to­dis­tuk­sessa ilmoi­te­taan toteu­tu­nut ener­gian­ku­lu­tus, mutta todis­tuk­sessa esitetty ener­gia­te­hok­kuus­luokka ja E-luku perus­tu­vat lasken­nal­li­seen kulu­tuk­seen. (Motiva 2022)

Ener­gia­to­dis­tus on ollut pakol­li­nen yli 50m2 uudis­ra­ken­nuk­sille vuodesta 2013. Olemassa oleville raken­nuk­sille ener­gia­to­dis­tus tuli pakol­li­seksi vaiheit­tain vuosina 2014-2017. Ener­gia­to­dis­tus on näille raken­nuk­sille pakol­li­nen vasta myynnin, vuokrauk­sen tai usein myös raken­nus­lu­paa vaati­van remon­tin yhtey­dessä. Ener­gia­to­dis­tuk­sen lasken­taoh­jeet päivit­tyi­vät 2018 ja samalla vanha vihreä 2013-versio päivit­tyi sini­seksi 2018-versioksi. Eri versiot eivät ole suoraan vertai­lu­kel­poi­sia keske­nään johtuen lasken­ta­pe­rus­tei­den muutoksista.

Ener­gia­to­dis­tuk­seen tule­vana vuosi­lu­kuna käyte­tään raken­nuk­sen valmistumisvuotta.

Ener­gia­to­dis­tus vaatii aina raken­nuk­sen ener­gia­si­mu­loin­tia. Uudelle raken­nuk­selle ener­gia­to­dis­tus tehdään suun­nit­te­lu­vai­heessa ja päivi­te­tään raken­nuk­sen valmis­tut­tua vastaa­maan todel­li­sia arvoja.

Ener­gia­to­dis­tus­ten tieto­jär­jes­telmä perus­tuu lakiin raken­nus­ten ener­gia­to­dis­tus­tie­to­jär­jes­tel­mästä (147/2015). Ener­gia­to­dis­tus­tie­to­jär­jes­tel­mää eli ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­riä yllä­pi­tää Asumi­sen rahoi­tus- ja kehit­tä­mis­kes­kus ARA. (Motiva 2022)

Kaikki uudet (1.5.2015 alkaen) ener­gia­to­dis­tuk­set viedään ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­riin. Vain rekis­te­röi­ty­neet ja pätevät ener­gia­to­dis­tuk­sen laati­jat voivat tämän tehdä. Ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­ristä voi hakea ener­gia­to­dis­tus­ten perus­tie­toja kohteit­tain, pois lukien 1-2 huoneis­toa koske­vat kohteet.

Rekis­te­ristä voi myös hakea tilas­toja esimer­kiksi Helsin­gissä aika­vä­lillä 1990-2000 raken­ne­tuista liike­ra­ken­nuk­sista, joiden lämmi­tetty nettoala on yli 1000 m2. Mikäli tulok­sia on enempi kuin neljä, kertoo tilasto tietoa raken­nus­ten ener­gia­te­hok­kuus­luo­kista, E-luvuista, raken­nus­vai­pasta, u-arvoista, lämmi­tys­jär­jes­tel­mistä, uusiu­tu­vista omava­rai­se­ner­gioista, lämmi­tyk­sestä, ilman­vaih­dosta ja ilman­vaih­to­jär­jes­tel­mistä. Ener­gia­te­hok­kuus­luok­kien tulok­set on jaoteltu vuosien 2013 ja 2018 ener­gia­to­dis­tus­lain­sää­dän­tö­jen mukaisesti.

Ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­ristä haetut tilas­tot voivat muuttua jokai­sen rekis­te­riin viedyn ener­gia­to­dis­tuk­sen myötä, varsin­kin jos tilas­ton otanta on hyvin pieni.

Ener­gia­si­mu­loin­tien lähtö­tie­to­jen arviointi ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­rin tilastoista

Alueel­li­nen arviointi

Raken­nus­ten ominai­suuk­sissa on joita­kin alueel­li­sia eroja. E-lukua ja muita arvoja tarkas­tel­taessa alueel­li­nen raken­nus­kanta on syytä ottaa huomioon.

Kuvaaja jossa Pohjois-Karjalan, Uusimaan ja Pohjois-Pohjanmaan E-lukujen keskiarvot omina viivoinaan
Kuva 1. Asuin­ker­ros­ta­lo­jen E-lukujen keskiar­vot vuosilta 1960-2022.
Kuva 2. Liike­ra­ken­nus­ten E-lukujen keskiar­vot vuosilta 1960-2022.
Kuvaaja jossa Pohjois-Karjalan, Uusimaan ja Pohjois-Pohjanmaan E-lukujen keskiarvot omina viivoinaan
Kuva 3. Toimis­to­ra­ken­nus­ten E-lukujen keskiar­vot vuosilta 1960-2022.

Esimer­kiksi kuvia 1, 2 ja 3 verrat­taessa, voidaan huomata, että vuonna 1960 raken­net­tu­jen liike­ra­ken­nus­ten E-luku on Uudel­la­maalla noin 6% pienempi verrat­tuna Pohjois-Karja­lan ja Pohjois-Pohjan­maan keski­mää­räi­seen E-lukuun. Toisaalta vuoden 1979 jälkeen raken­net­tu­jen asuin­ker­ros­ta­lo­jen E-luku on Pohjois-Karja­lassa pienempi kuin Uudel­la­maalla tai Pohjois-Pohjanmaalla.

E-luku itses­sään ei kerro raken­nuk­sen ominai­suuk­sista tai simu­laa­tioi­hin vaadit­ta­vista lähtö­tie­doista. Talo­tek­nii­kan tiedoista suuri osa saadaan­kin ener­gia­to­dis­tuk­sen laadin­taan pakol­li­sen kohde­käyn­nin yhtey­dessä. Pelkkä ener­gia­si­mu­lointi ei vaadi kohde­käyn­tiä ja kiin­teis­tön omis­ta­jalta tai käyt­tä­jältä voi saada riit­tä­vät tiedot talo­tek­nii­kan osalta.

Ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­ristä voi saada raken­teista suuntaa antavia arvoja. Rekis­te­rin arvot painot­tu­vat ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön ja ener­gia­to­dis­tusop­paan ohjear­voja kohti, koska mitat­tuja U-arvoja ei aina ole saata­villa ener­gia­to­dis­tusta laadittaessa.

Kuvaaja jossa Pohjois-Karjalan, Uusimaan ja Pohjois-Pohjanmaan E-lukujen keskiarvot omina viivoinaan
Kuva 4. Toimis­to­ra­ken­nus­ten ikku­noi­den U-arvoja vuosilta 1960-2022.

Ylei­sesti U-arvojen alueel­li­nen vaih­telu on ikku­noissa noin 0,2 W/Km2. Muissa raken­neo­sissa vaih­telu on 0,1 W/Km2 tai vähem­män. Alueel­li­sesti U-arvojen eroa­vai­suu­det eivät siis ole suuria.

Ener­gia­to­dis­tuk­set laadi­taan aina säävyö­hyk­keen I säätie­to­jen mukai­sesti, joten esimer­kiksi säävyö­hyk­keen IV kylmempi ilmasto ei vaikuta E-lukuun, vaikka U-arvot olisi­vat raken­teissa samat kuin vyöhyk­keen I raken­nuk­sessa. Tämä on huomioi­tava, kun arvioi­daan raken­nuk­sen ominai­suuk­sia pelkässä ener­gia­si­mu­loin­nissa. Mitä pohjoi­sem­pana raken­nus sijait­see, sitä pienempi painoarvo E-luvulla tulisi olla arvioinnissa.

Vuosit­tai­nen arviointi

Eri vuosina raken­net­tu­jen raken­nus­ten ominai­suuk­siin vaikut­taa mm. alueel­li­set ja aika­kau­den raken­nus­mää­räyk­set, perus­kor­jauk­set sekä aika­kau­den raken­nus­ma­te­ri­aa­lit. Perus­kor­jaus­ten ajan­koh­dat ovat yleensä kiin­teis­tön omis­ta­jan tiedossa ja niiden perus­teella voidaan arvioida raken­nuk­sen korjat­tuja raken­teita ja talo­tek­niik­kaa aika­kau­den mukaisesti.

Seuraa­vissa kuvissa on punai­sella esitetty ympä­ris­tö­mi­nis­te­riön ohjear­vot U-arvoista ja sini­sellä ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­rin koko maan keski­mää­räi­set U-arvot rakennustyyppikohtaisesti.

Kuvaaja
Kuva 5. Koko maan asuin­ker­ros­ta­lo­jen ikku­noi­den U-arvoja vuosilta 1960-2022.

Vanho­jen puuik­ku­noi­den suosi­teltu vaih­toikä on noin 30 vuotta. Kuvasta 5 nähdään, että ennen vuotta 1990 tehtyi­hin asuin­ra­ken­nuk­siin on tehty perus­kor­jauk­sia pääosin ikku­noi­den vaih­toiästä johtuen. Perus­kor­jaus­ten vaiku­tus U-arvoon vaih­te­lee hieman rakennustyypeittäin.

Kuvaaja
Kuva 6. Koko maan asuin­ker­ros­ta­lo­jen alapoh­jien U-arvoja vuosilta 1960-2022.
Kuvaaja
Kuva 7. Koko maan liike­ra­ken­nus­ten alapoh­jien U-arvoja vuosilta 1960-2022.

Kuvista 6 ja 7 nähdään, että alapoh­jiin ei ole juuri­kaan tehty paran­nuk­sia asuin­ker­ros­ta­loissa tai liike­ra­ken­nuk­sissa. Alapoh­jien lisä­läm­mö­ne­ris­tys ei olekaan kovin yleistä suurem­missa raken­nuk­sissa johtuen suurista kustan­nuk­sista ja pienestä vaiku­tuk­sesta raken­nuk­sen energiankulutukseen.

Vuotui­sessa arvioin­nissa on otet­tava huomioon raken­nuso­sien ja teknis­ten lait­tei­den käyt­töiät, sekä näiden muutos­ten aikai­set raken­nus­mää­räyk­set ja teknis­ten lait­tei­den ominai­suu­det. Jos raken­nus on perus­kor­jattu 20 vuotta sitten, ei arvioin­nissa voi käyttää uusim­pia arvoja. Perus­kor­jaus ei myös­kään yleensä kata aivan kaikkia raken­nuso­sia ja lait­teita tai vaiku­tus voi olla hyvin pieni jois­sain osissa. Onkin syytä arvioida jokai­nen osa erik­seen verra­ten sitä ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­rin ajal­li­siin ja jopa alueel­li­siin arvoihin.

Jois­sa­kin tapauk­sissa ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­rin haun tulok­sien määrä on hyvin pieni ja yksikin erityi­sen huono- tai hyvä­kun­toi­nen raken­nus voi vaikut­taa tulok­siin merkit­tä­västi. Tällöin voidaan verrata lukuja koko Suomen vastaa­viin lukui­hin. Koko Suomen raken­nus­kan­nasta saadaan katta­vasti haku­tu­lok­sia kaikista raken­nus­tyy­peistä vuosi­ta­solla ja yksit­täi­set raken­nuk­set eivät vaikuta tulok­siin. Tällai­sessa vertai­lussa voidaan hakea vuosit­tai­sia arvoja Suomesta pidem­mältä aika­vä­liltä ja verrata tulok­sia simu­loi­ta­van alueen tulok­siin. Näin vertai­le­malla saadaan tarkempi kuva lukujen eroa­vai­suuk­sista ja voidaan tarken­taa simu­loi­ta­van alueen tulok­sia ja huomioida pienestä raken­nus­kan­nasta johtu­via poikkeamia.

Koko­nai­suu­den arviointi

Kun arvioi­daan ener­gia­si­mu­loin­nin lähtö­tie­toja, on otet­tava huomioon niin ajal­li­set kuin alueel­li­set­kin vaiku­tuk­set lähtö­tie­toi­hin. Jos ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­rissä on ajan, sijain­nin ja raken­nus­tyy­pin suhteen vain vähän haku­tu­lok­sia, voi tulosta tarken­taa koko maan vastaa­valla haulla ja tarkas­te­le­malla myös lähi­vuo­sien arvoja.

Simu­loi­ta­vasta kohteesta saata­vat tiedot ovat aina luotet­ta­vim­pia ja tarkim­pia, joten myös niiden perus­teella voidaan arvioida joita­kin kysei­siin osiin liit­ty­viä simu­loin­nin arvoja. Mikäli ulko­sei­nät on perus­kor­jattu hieman aika­kau­den yleistä U-arvo­ta­soa parem­maksi, voidaan olettaa myös yläpoh­jan olevan hieman keski­mää­räistä parempi U-arvol­taan. Samoin jos esimer­kiksi tiede­tään vain, että valais­tus on uusittu lähi­vuo­sina, voidaan olettaa, että vähin­tään yleis­ten tilojen valais­tus on varus­tettu liike­tun­nis­ti­milla, joka taas osal­taan pienen­tää ener­gian kulutusta.

Ener­gia­si­mu­lointi olisi syytä tehdä aluksi ener­gia­to­dis­tuk­sen lailla Etelä-Suomen säävyö­hyk­keelle. Tällöin voidaan käyttää apuna myös ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­rin E-lukuja. Keski­mää­räi­set U-arvot ja tekniikka tuot­ta­vat keski­mää­räi­siä E-lukuja. Simu­loin­nin arvojen arvioin­nin jälkeen säävyö­hyke on vaih­det­tava oikeaksi, jonka jälkeen E-lukujen tarkas­te­lusta ei enää ole juuri­kaan hyötyä, ellei raken­nus sijaitse juuri Etelä-Suomessa.

Esimerkki arvioin­nista

Mikäli kohde olisi Oulussa sijait­seva vuonna 1980 käyt­töön otettu liike­ra­ken­nus, tuot­taisi haku ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­ristä vuosilta 1976-1984 6 hakutulosta.

Kuvaaja
Kuva 8. Koko Suomen ja Pohjois-Pohjan­maan ikku­noi­den U-arvoja vuosilta 1976-1984. Pohjois-Pohjan­maan tulok­set pidem­pien aika­vä­lien keskiarvoja.

Kuvasta 8 nähdään, että ikku­noi­den U-arvot Pohjois-Pohjan­maalla ovat hieman suurem­pia kuin koko Suomen arvot keski­mää­rin. Pohjois-Pohjan­maalla ikku­noi­den U-arvo on vuonna 1980 1,97 ja koko maassa 1,94.

Tarkas­te­le­malla muita lukuja aika­vä­liltä 1979-1991 (Pohjois-Pohjan­maan vuodelle 1980 osuva aika­jakso kuvassa 8) saadaan seuraa­van­lai­sia tuloksia:

 Koko maa (352 tulosta)Pohjois-Pohjan­maa (27 tulosta)
Ulko­seinä0,310,29
Yläpohja0,240,24
Alapohja0,350,33
Ulko-ovi1,411,43
q5010,138,89
E-luku keskiarvo232212
Taulukko 3. Koko maan ja Pohjois-Pohjan­maan liike­ra­ken­nus­ten arvot.

Koko maan ja Pohjois-Pohjan­maan liike­ra­ken­nus­ten arvot ovat siis suhteel­li­sen lähellä toisi­aan, ollen Pohjois-Pohjan­maalla ylei­sesti hieman parem­pia lukuun otta­matta ikku­noita ja ulko-ovia.

Kun haetaan koko maan liike­ra­ken­nuk­sia vuodelta 1980, saadaan viit­teel­li­siä arvoja Oulun liikerakennuksille.

 Koko maa (22 tulosta)Oulu (arvio)
Ulko­seinä0,350,33
Yläpohja0,280,28
Alapohja0,380,36
Ikkuna1,941,97
Ulko-ovi1,371,39
q5010,769,5
E-luku keskiarvo237217
Taulukko 4. Koko maan ja Oulun liike­ra­ken­nus­ten arvot.

Taulu­kossa 4 on arvioitu Oulun U-arvot, ilman­vuo­to­luku sekä E-luku. Arviossa on mukana niin ajal­li­nen kuin alueel­li­nen­kin arviointi ener­gia­to­dis­tus­re­kis­te­rin tulos­ten perus­teella. Tulok­sia voitai­siin käyttää ener­gia­si­mu­loin­tiin kysei­sen­lai­selle kohteelle, vaikka kohteesta ei olisi tarkkaa tietoa saata­villa. Kuiten­kin on muis­tet­tava, että talo­tek­nii­kan osalta E-luku ei ole sovel­tuva simu­loin­nin lähtö­tieto, ellei simu­loin­tia tehdä ensin säävyö­hyk­keelle I ja myöhem­min simu­loida Ouluun (säävyö­hyke III).


Kirjoit­taja:

Jari Kuusisto, projek­ti­suun­nit­te­lija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirjoit­taja työs­ken­te­lee Vähä­hii­li­nen ja ener­gia­te­ho­kas korjaus­ra­ken­ta­mi­nen -hankkeessa.

Vähähiilinen ja energiatehokas korjausrakentaminen -hankkeen rahoittajien logot: Ely-keskus, Business Joensuu, EAKR,