Isot muutok­set koos­tu­vat usein pienistä asioista

Sosi­aali- ja työl­li­syy­sa­lan digi­pal­ve­lut ja etäoh­jaus pitkien väli­mat­ko­jen maakun­nassa (SoTy­Digi) -hanke järjesti 23.3.2023 tilai­suu­den Palve­lu­muo­toi­lu­val­men­nus digio­sal­li­suu­den edis­tä­mi­sessä – mitä kokei­luista opit­tiin? Tilai­suus päätti syksyllä 2022 alka­neen palve­lu­muo­toi­lu­val­men­nuk­sen, ja kokosi yhteen tulok­sia pilot­ti­ko­kei­luista ja osal­lis­tu­jien koke­muk­sia. Voit tarkem­min lukea SoTy­Digi-hank­keen palve­lu­muo­toi­lu­val­men­nuk­sesta Seija Olla­ran­nan kirjoit­ta­masta blogi­teks­tistä Yhteis­ke­hit­tä­mistä asiakas- ja käyt­tä­jäym­mär­ryk­sen pohjalta digi­tai­to­jen paran­ta­mi­seksi. Palve­lu­muo­toilu on tapa kehit­tää palve­luita ja palve­lu­pol­kuja asia­kas­läh­töi­sesti. Valmen­nuk­sessa pohjois­kar­ja­lai­set sosi­aali- ja työl­li­syy­sa­lan ammat­ti­lai­set pääsi­vät ideoi­maan ja toteut­ta­maan kokei­luja, jotka edis­täi­si­vät asiak­kai­den digiosallisuutta.

Palve­lu­muo­toi­lu­pro­sessi on autta­nut ja tukenut pilot­tien toteu­tusta. Pilot­teja toteu­tet­tiin yhteensä kuusi: digi­kier­rät­tämö-kahvila, digi­tuen malli, palve­lusa­fari digioh­jauk­sen mene­tel­mänä, digi kuuluu kaikille -kampanja ja liik­kuva digi­tuki, ja lisäksi kehi­tet­tiin digi­tuen koulu­tusta työn­te­ki­jöille. Pilo­teista on suoraan otet­ta­vissa arjen toimin­to­käy­tän­tei­siin sekä koko­nai­sia palve­lu­muo­toja että yksit­täi­siä oivalluksia.

– Digi­pal­ve­lusa­fari yhdis­tet­tynä digi­taa­li­sen palve­lu­mal­lin kanssa muodos­taa aisa­pa­rin, joka tullaan sovit­ta­maan uusien, nyt perus­teilla olevien, kuntout­ta­van työtoi­min­nan yksi­köi­den toimin­ta­ta­poi­hin, kertoo Elina Jauhiai­nen, johtava sosi­aa­li­työn­te­kijä Pohjois-Karja­lan hyvinvointialueelta.

– Oman palve­lu­tuot­teen teke­mi­nen on ollut selkeästi toimi­joi­den ajatuk­sissa, pohtii tilai­suu­den antia Suvi Leppä­nen Karelia-amk:n Living Lab -hankkeesta.

Proses­siin osal­lis­tu­neet kokivat digi­taa­lis­ten palve­lui­den ja digi­taa­li­sen osal­li­suu­den aihe­pii­rinä äärim­mäi­sen tärkeäksi. Nyky­ajassa digi­taa­lis­ten palve­lui­den käytön osaa­mi­nen on keskeistä koko­nais­val­tai­sessa tasa-arvossa ja tukee osal­li­suutta yhteis­kun­nassa. Tervey­den ja hyvin­voin­nin laitok­sen mukaan hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan digi­taa­lis­ten palve­lui­den toteu­tuk­sessa on jo epäon­nis­tuttu haavoit­tu­vim­massa asemassa olevien asiak­kai­den tarpei­den huomioi­mi­sessa. Kansal­li­set digi­ta­li­saa­tio­ta­voit­teet eivät voi toteu­tua, jos palve­luita ei kehi­tetä tosia­sial­li­sesti yhden­ver­tai­siksi. (Ks. THL 2022.)

Palve­lu­muo­toi­lun prosessi nostaa asiak­kaan keskiöön

Palve­lu­muo­toi­lulla tarkoi­te­taan koko­nais­val­taista suun­nit­te­lua, jonka tavoit­teena on luoda help­po­käyt­töi­siä ja asiak­kaille rele­vant­teja palve­luita, tuot­teita ja proses­seja, jotka vastaa­vat myös palve­lun­tuot­ta­jan tavoit­teita. Käytän­nössä palve­lu­muo­toilu on asia­kas­läh­töistä tiimi­työtä. Sen lähtö­kohta on käyt­tä­jäym­mär­rys ja käyt­tä­jän aktii­vi­nen mukaan­otto kehittämiseen.

SoTy­Digi-hanke kokei­lu­jen mahdollistajana

SoTy­Digi-hank­keessa palve­lu­muo­toi­lu­pro­sessi alkoi jo keväällä 2022, kun hank­keessa kerät­tiin eri tavoin asia­kas­tie­toa ja kasva­tet­tiin asia­kas­ym­mär­rystä. Kerätyn tiedon pohjalta luotiin erilai­sia asia­kas­pro­fii­leja. Varsi­nais­ten pilot­tien suun­nit­telu alkoi syksyllä 2022, kun sosi­aali- ja työl­li­syy­sa­lan toimi­jat ympäri maakun­taa tulivat mukaan palve­lu­muo­toi­lu­val­men­nuk­seen. Aluksi he tarken­si­vat asia­kas­pro­fii­leja ja lähti­vät luomaan erilai­sia palve­lu­muo­toja kohdis­tuen niihin. Itse palve­lu­muo­toi­lun valmen­nus­työ­pa­jat SoTy­Digi hankki osto­pal­ve­luna. Lopulta kehi­te­tyistä palve­luista käytän­nön pilo­toin­tiin vali­koi­tui kuusi palvelua.

Monessa kokei­lussa työn­te­ki­jät vaih­tui­vat eri syistä kesken palve­lu­muo­toi­lu­pro­ses­sin. SoTy­Di­gin toteut­ta­massa muodossa henki­lö­vaih­dok­set eivät kuiten­kaan hanka­loit­ta­neet pilot­tien etene­mistä niin voimak­kaasti kuin oletet­tiin. Kaisa Halonen Tohma­jär­veltä toteaa, että pilotti eteni haas­teista huolimatta:

– Pilotin kokei­lu­vai­heessa pidetyt spar­raus­ti­lai­suu­det Digikierrättämö/kahvila -pilotin ja SoTy­Digi-hank­keen kanssa pitivät proses­sin koossa, vaikka henki­lö­vaih­dok­sia tapah­tui runsaasti. Ne auttoi­vat pitä­mään pilotin jatku­vuu­den ja etene­mi­sen suun­ni­tel­man mukai­sena, Halonen kertoo.

SoTy­Digi-hank­keen projek­ti­tiimi järjesti kokei­lu­vai­heessa oleville toimin­ta­mal­leille noin kolme spar­raus­ker­taa 3 kk kokei­lu­jen aikana.

Pilotit pureu­tui­vat digi­taa­li­seen palve­luun eri näkökulmista

Monet valmen­nus­pro­ses­siin osal­lis­tu­neet tavoit­te­li­vat oman palve­lu­tuot­teen teke­mistä ja testaa­mista. Seuraa­vassa kuva­taan tarkem­min toteu­tet­tuja pilotteja.

Digi­kier­rät­tämö-kahvila

Digi­kier­rät­tämö-kahvila –pilotin ajatuk­sena oli kier­rät­tää käytet­tyjä digi­lait­teita sellais­ten henki­löi­den käyt­töön, joilla ei ole mahdol­li­suutta hankkia lait­teita itse. Asiakas saisi lait­teen omak­seen suorit­ta­malla digi­pe­reh­dy­tyk­sen, jossa annet­tai­siin henki­lö­koh­taista digi­lait­tei­den ja -palve­lui­den käytön ohjausta.

Pilot­tiin saatiin lahjoi­tus­ko­neita Karelia-ammat­ti­kor­kea­kou­lulta noin 40 kappa­letta. Lait­teet olivat täysin tyhjen­net­tyjä, ja ennen käyt­töön­ot­toa niihin piti asentaa käyt­tö­jär­jes­tel­män ja tarvit­ta­vat ohjel­mat. Nämä hoitui­vat Tohma­jär­ven Nurk­ka­lassa ja Joen­suun kaupun­gin Taitamoissa.

– Asennus sovel­tuu erityi­sesti kuntout­ta­van työtoi­min­nan osaksi, koska käytän­nössä asiak­kailla ei ole mahdol­li­suuk­sia ostaa kalliita käyt­tö­jär­jes­tel­miä, vaan heidän tulee opetella nime­no­maan avoimen lähde­koo­din ilmais­oh­jel­mis­toilla, kertoo Joen­suun kaupun­gin Taita­mon IT-Tiimin ohjaaja Jani Savelius.

Pilo­tissa kehi­tet­tiin toimin­ta­malli asiak­kaan digi­tai­to­jen vahvis­ta­mi­seen, jotta laite tulisi aktii­vi­seen käyt­töön asiak­kaan arkeen. Pilotin haas­teeksi muodos­tui kuiten­kin se, että oikeaan kohde­ryh­mään kuulu­vaa asia­kas­kun­taa ei tavoi­tettu erilai­sista kokei­luista huoli­matta (mm. kontak­toin­nit, asia­kas­oh­jaus Siun sotelta ja TE-palve­luista, Pop-up tapah­tuma, ilmoitukset).

Koko­nai­suu­des­saan kokeilu toi esiin tärkeitä huomioita digio­sal­li­suu­desta. Havait­tiin, että ihmisen digit­tö­myy­den taus­talla ei aina olekaan lait­teis­ton puut­tu­mi­nen, vaan kyse voikin olla häpeästä ja pelosta, ettei enää oppi­si­kaan tai halusta osal­lis­tua nyky-yhteis­kun­taan. Monesti ihmiset tietä­vät digi­tai­to­jen tuoman hyödyn (mm. digi­pal­ve­lut ovat halvem­pia tai maksut­to­mia, ei tarvitse odottaa ja jonot­taa), mutta tämä­kään ei riitä. Miten päästä yli asiak­kai­den toimi­juu­den esteistä, on keskei­nen kysymys ohjauk­sen kannalta. Kokei­lussa todet­tiin­kin, että tarvi­taan jatko­tes­taa­mista sekä -tutki­musta: Palve­lua tarvit­se­via alueella on, mutta miten saada digiar­kuus murret­tua sekä osaa­mi­sen puut­teet, pelot ja ennak­ko­luu­lot puheeksi asiakaskohtaamisissa?

Pilotin toteut­ta­jat: Kaisa Halonen, Sari Vesanen, Katja Näätä­nen ja Kirsi Miet­ti­nen (ToKi-hanke, Kitee ja Tohma­järvi), Elina Jauhiai­nen (Siun soten hyvin­voin­tia­lue), Anne Kaasi­nen ja Olli Marti­kai­nen (Outo­kum­mun kaupunki/Siun soten hyvin­voin­tia­lue), Olli-Pekka Kiiski ja Jani Save­lius (Joen­suun kaupunki), Arto Laati­kai­nen (Ilomant­sin kunta)

Digi­tuen malli

Digi­tuen malli -pilotin koet­tiin onnis­tu­neen erit­täin hyvin. Onnis­tu­mi­sesta kertoo myös se, että pilo­tissa kehi­tet­tyä digi­tai­to­jen kartoi­tus­lo­ma­ketta voidaan hyödyn­tää jatkos­sa­kin Pohjois-Karja­lan Hyvin­voin­tia­lu­een kuntout­ta­van työtoi­min­nan digioh­jauk­sen osana.

Työn­te­ki­jät näkivät kartoi­tuk­sen toimi­van oival­li­sesti asia­kas­ti­lan­teessa tukien dialo­gista lähes­ty­mis­ta­paa ohjauk­sessa. Kartoi­tus yhdis­tää toimin­nal­li­sen ja haas­tat­te­le­van menetelmän.

– Se tarjoaa keskus­te­lun avaa­mi­seen portin, ja usein voimaut­taa asia­kasta huomaa­maan omat vahvuu­tensa, kertoo Tuomo Park­ki­nen, kartoi­tus­lo­mak­keen tekijä.

Kartoi­tuk­sessa ei testata asia­kasta, ikään kuin kokeena, mitä hän osaa, vaan siinä tehdään tehtä­viä yhteis­työssä arvioi­den samalla asiak­kaan omaa koke­musta digi­taa­lis­ten asioi­den hoita­mi­sen hanka­luu­desta tai help­pou­desta. Lopuksi luodaan koko­nais­ku­vaa asiak­kaan osaa­mi­sesta, joka yleensä osoit­tau­tui parem­maksi kuin mitä hän itse arvioi ennen kartoi­tuk­sen tekoa.

Kartoi­tus­lo­make on myös helposti muokat­ta­vissa monille taito­ta­soille sopi­vaksi toimin­nal­li­seksi työka­luksi esimer­kiksi digi­pa­joissa toteu­tet­ta­vana. Kartoi­tuk­sen toimin­nal­li­sen osuuden voi tehdä myös osit­tain ja se on työn­te­ki­jän muokat­ta­vissa tarvetta vastaa­vaksi. Kartoi­tuk­seen kuuluu kaksi loma­ketta: asiak­kaan toimin­nal­li­set ja vuoro­vai­kut­tei­set tehtä­vät sekä työn­te­ki­jän tekemät havain­not asiak­kaan osaa­mi­sen vahvoista ja heikoista kohdista, jotka käydään haas­ta­tel­len asiak­kaan kanssa läpi.

Toteut­ta­jat: Ari Harakka (TUIKE -hanke, Pohjois-Karja­lan Sosi­aa­li­tur­vayh­dis­tys ry), Jonna Kont­ti­nen (Tulsote -hanke, Siun sote), Liisa Lintu (Joen­suun kaupunki), Tuomo Park­ki­nen (Karelia-amk), Nina Rautiai­nen (Meijän Digi -hanke, Siun sote), Jani Save­lius (Joen­suun kaupunki)

Palve­lusa­fari digioh­jauk­sen menetelmänä

Palve­lusa­fari digioh­jauk­sen mene­tel­mänä -pilotti vei asiak­kaita tutus­tu­maan erilai­siin digi­taa­li­siin palve­lui­hin ja niiden käyt­töön. Näin haet­tiin ja saatiin myös tietoa siitä, mikä on asiak­kaista haas­ta­vaa ja mitä taas helppoa.

Palve­lusa­fa­rilla asiakas tutus­tui itse digi­pal­ve­lui­hin vaihe vaiheelta käyt­tä­mällä konkreet­ti­sesti eri palve­luita. Asiak­kaat tekivät safaria itse­näi­sesti tai ohjat­tuina. Olen­naista safa­rilla on purkaa kokemus yhdessä ohjaa­jan kanssa, jolloin hanka­liin kohtiin saa ohjausta ja niihin ei myöhem­min itse­näi­sessä toimin­nassa jää kiinni. Toteu­tuk­sessa ryhmässä oli asiak­kai­den lisäksi myös ohjaa­jia teke­mässä samoja tehtä­viä, ja tilai­suu­det muodos­tui­vat­kin erään­lai­siksi yhteis­työ­ti­lan­teiksi, jossa kaikki lähti­vät tutus­tu­maan digiin samalta viivalta. SoTy­Digi-hanke ja monet muut tahot ovatkin tuoneet esiin sitä, että meille jokai­sella on puut­teita omassa digio­saa­mi­ses­samme, ja yhtä lailla ohjaa­jat kuin asiak­kaat tarvit­se­vat jatku­vaa oppi­mista digi­taa­lis­ten palve­lui­den muutok­sen pyörteissä.

Puut­teita voi tosin olla myös palve­lu­jen­tuot­ta­jien sivuissa. Safa­rilla esimer­kiksi Siun soten työi­käis­ten palve­lu­jen verk­ko­si­vuilla huomio kiin­nit­tyi siihen, miten vaikeasti sivu on löydet­tä­vissä ja   normaa­lin näkö­ky­vyn omaa­vien­kin taholta sivun alareu­nassa oleva chat­ti­kenttä osoit­tau­tui melko huomaa­mat­to­maksi. Safarin vaikut­ta­vuutta kuvaa hyvin se, että näitä asiak­kai­den kokemia palve­lu­jen toimi­vuu­teen liit­ty­viä puut­teita väli­tet­tiin Siun Sotelle. Vaikut­ta­vuutta kuvaa myös se, että palve­lusa­fari -mene­tel­mää voidaan hyödyn­tää Pohjois-Karja­lan hyvin­voin­tia­lu­een kuntout­ta­van työtoi­min­nan digioh­jauk­sen menetelmänä.

Toteut­ta­jat: Nina Rautiai­nen (Meijän Digi -hanke, Siun­sote), Matti Soini­nen (Siun sote), Seija Olla­ranta (Karelia-amk)

Digi kuuluu kaikille -kampanja

Digi kuuluu kaikille -kampan­jassa toteu­tet­tiin kuukau­den kestävä tiedo­tus­kam­panja, digioh­jauk­sen ja -tuen tärkey­destä. Kampanja tavoit­teli erityi­sesti lähi­kun­tien sosi­aali- ja työl­li­syy­sa­lan työn­te­ki­jöitä, mutta tavoitti laajasti myös muuta yleisöä. Yhteensä kampan­jan postauk­sia jaet­tiin ja avat­tiin eri kana­vien kautta yli 4 000 kertaa.

Kampan­jan tavoit­teena on muis­tut­taa sosi­aali- ja työl­li­syys­pal­ve­lu­jen henki­lös­töä yhtei­sestä vastuusta tarjota asiak­kaille heidän tarvit­se­maansa digioh­jausta. Kampanja toi esiin digi­pal­ve­lui­hin liit­ty­vän osaa­mi­sen tarvetta sekä asiak­kailla että työn­te­ki­jöillä itsel­lään. Kampanja herät­teli myös tarkas­te­le­maan palve­lu­ti­lan­tei­den käytän­teitä sekä mahdol­li­suuk­sia. Kampanja pyrki luomaan yhtei­sym­mär­rystä toimi­joi­den kesken digi­taa­li­suu­den merkityksestä.

Kampanja tuotti huomat­ta­van määrän kiin­nos­tusta sekä siihen liit­ty­vien tehtä­vien kautta myös uutta ymmär­rystä digi­pal­ve­luista ja -osal­li­suu­desta. Mate­ri­aa­lin analyysi ja läpi­käynti on vielä kesken, mutta sen anti on huomat­ta­van suuri.

Lisä­tie­toa kampan­jasta Liperin kunnan sivuilla.

Toteut­ta­jat: Tiina Asikai­nen (YTYÄ!-hanke), Sanna Härkö­nen (Liperin kunta), Minna Ikonen (YTYÄ!-hanke, Liperin kunta), Mirja Koti­vaara (YTYÄ!-hanke, Liperin kunta), Matleena Pekka­nen (Liperin kunta), Ruska Syysvuo (Siun sote)

Liik­kuva digituki

Liik­kuva digi­tuki testasi jalkau­tu­vaa digi­pal­ve­lua, joka on saata­villa siellä, missä ihmiset liik­ku­vat. Tarkoi­tus on, että digi­tuki voidaan integroida osaksi jotain toista liik­ku­vaa palve­lua. Digi­tuki voidaan toteut­taa myös siten, että digi­pal­ve­lut ja -tuki ovat helposti saavu­tet­ta­vissa myös syrjäi­sem­millä alueilla. Liik­kuva digi­tuki tuo palve­lui­den käyt­tä­mi­sen lähem­mäksi asia­kasta, jolloin hänen ei tarvitse lähteä hoita­maan esimer­kiksi pank­ki­asioita tai viran­omais­pal­ve­luita pitkien väli­mat­ko­jen päähän.

Liik­ku­vaa digi­tu­kea pilo­toi­tiin kahdella eri mallilla. Yksi­lö­oh­jauk­sessa digi­tu­kea annet­tiin sosi­aa­lioh­jauk­sen ohessa asiak­kaan koti­käyn­neillä sekä osana yksi­löl­listä sosi­aa­lioh­jausta terveys­a­se­milla. Ryhmä­oh­jausta vietiin kylä­ta­loille, joissa järjes­tet­tiin mahdol­li­suus saada yksi­löl­listä ohjausta tiet­tyinä aikoina. Kummas­sa­kin tavassa oleel­lista on ohjauk­sen saata­vuu­den varmis­ta­mi­nen eli ohjausta on annet­tava juuri silloin, kun asiakas sitä tarvitsee.

Toimin­ta­mal­lin eduista huoli­matta haas­teeksi voi jatkossa nousta resur­soin­ti­ky­sy­myk­set. Pilo­tissa huomat­tiin, että sekä yksi­lö­oh­jaus, että ryhmä­oh­jaus vaati­vat oman selkeästi määri­tel­lyn työpa­nok­sen työn­te­ki­jöi­den työajasta. Muutoin digi hukkuu helposti muiden työteh­tä­vien alle. Sama havainto tuli myös muissa piloteissa.

Toteut­ta­jat: Anna Leminen (Polvi­jär­ven kunta), (Mira Piiroi­nen (Siun sote), Minna Tukiai­nen (Polvi­jär­ven kunta)

Arjen lomassa toteu­tettu ketterä kehit­tä­mi­nen lisäsi osaa­mista ja ymmärrystä 

Koko­nai­suu­des­saan palve­lu­muo­toi­lu­pi­lo­teissa oli mukana kymme­niä toimi­ja­ta­hoja ympäri maakuntaa.

– Laajem­malla näkö­kul­malla katsoen pilotit tuot­ti­vat paljon uutta yhteis­työtä, josta keskei­nen osa on tutus­tu­mi­nen samaa työtä teke­vien kanssa – toimi­vat he sitten sosi­aa­li­pal­ve­luissa tai työl­lis­tä­mi­sen kentällä, kerto­vat kaikki pilot­tien toteuttajat.

Yhteis­työ onkin hyvin­voin­tia­lue­uu­dis­tuk­sen ydin­a­ja­tus, varsin­kin kun työs­ken­nel­lään yhteis­ten asiak­kai­den parissa.

Samalla moniam­ma­til­li­suus ja -alai­suus työta­pana nähtiin kaikissa pilo­teissa erityi­sen suurena etuna. Asiak­kai­den kanssa eri amma­teissa toimi­vat työn­te­ki­jät oppivat paljon toisil­taan ja laajen­si­vat osaa­mis­taan ja ymmär­rys yhtei­sestä asia­kas­pii­ristä sekä digi­taa­lis­ten palve­lui­den käytön onnis­tu­mi­sista ja haas­teista laajeni.

Palve­lu­muo­toi­luun pohjan­neet pilotit osoit­ti­vat, kuinka nopea­tem­poi­sella, arjen työhön limit­ty­vällä ja suhteel­li­sen pieni­muo­toi­sel­la­kin kette­rällä kehit­tä­mi­sellä saavu­te­taan suuria asioita. Lisäksi palve­lu­muo­toi­lun idea, jossa työn­te­ki­jät lähte­vät itse nosta­maan arjes­taan kehi­tet­tä­viä kohtia osoit­tau­tui hyväksi tavaksi kehit­tää asiak­kaille oikein kohdis­tu­via palve­luita. Saatiin oppia siitä, miten asiak­kai­den digi­käyt­täy­ty­mi­nen ja -osaa­mi­nen on monen pienen asian summa.

– Moni asia kehit­tä­mi­sen tiimel­lyk­sessä on usein pienistä asioista kiinni. Jos proses­sissa havai­taan puut­teita, ei sitä kanna­ta­kaan heti hylätä, vaan lähteä pohti­maan niitä juuri syitä toimi­mat­to­muu­delle. Tästä olisi hyötyä myös johto­ta­son ymmär­ryk­sen kasvat­ta­mi­seksi ja muille hyvin­voin­tia­loille, esimer­kiksi tervey­den­huol­toon vietä­väksi, summasi Kaisa Halonen.

---

Lähteet:

THL 2022. Hyvin­voin­tiyh­teis­kun­nan digi­taa­li­set palve­lut yhden­ver­tai­siksi — 9 kriit­tistä toimen­pi­dettä haavoit­tu­vassa asemassa olevien huomioi­mi­seksi. Päätös­ten tueksi 1/2022. 28.3.2023

---

Kirjoit­ta­jat:

Tiina Soini­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Katja Sorjo­nen, lehtori, Karelia-ammattikorkeakoulu

Salla Anttila, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Seija Olla­ranta, projek­ti­asian­tun­tija, Karelia-ammattikorkeakoulu

Jaana Kurki, projek­ti­pääl­likkö, Karelia-ammattikorkeakoulu

Kirjoit­ta­jat työs­ken­te­le­vät Sosi­aali- ja työl­li­syy­sa­lan digi­pal­ve­lut ja etäoh­jaus pitkien väli­mat­ko­jen maakun­nassa (SoTy­Digi) -hankkeessa.

Artik­ke­li­kuva: Seija Ollaranta